Tulevaisuudessa pärjää se, joka osaa levätä – ei se, joka tekee eniten, työterveyspsykologi ennustaa

Etsi oma tapasi levätä. Tee kuten Konsta: "Menen nukkumaan" Tai tee kuten Ulla: "Käyn kävelyllä ja joogaan"

Jarno Pellinen
Tulevaisuudessa pärjää se, joka osaa levätä – ei se, joka tekee eniten, työterveyspsykologi ennustaa

Liiketaloutta opiskeleva Maria Piipponen kokee ehtivänsä palautua riittävästi koulupäivien välillä.

Elina Pajunen

Koetko, että ehdit palautua riittävästi työpäivien välissä? Jos nyökkäät, porskuta vain samaan malliin.

Jos pudistat päätäsi tai et oikein tiedä, pysähdy miettimään, millaiset asiat lataavat akkujasi parhaiten.

- Oma kokemus kertoo yleensä oleellisen levon ja palautumisen tarpeesta, työterveyspsykologi Marjo Pennonen Finlasta sanoo.

Se, mikä kenellekin on lepoa, on yksilöllistä.

- Opettele kuuntelemaan itseäsi, Pennonen kannustaa.

Jarno Pellinen
Ulla Heilä lepää rauhallisilla kävelylenkeillä ja joogaamalla.

Ulla Heilä lepää rauhallisilla kävelylenkeillä ja joogaamalla.

Tärkeintä palautumisen kannalta on uni.

Keho ja mieli tarvitsevat kuitenkin muunkinlaista säännöllistä lepoa.

Lepo tasaa kiireen ja paineen aiheuttamia muutoksia.

- Stressihormonipitoisuus laskee, ja elimistöä rauhoittava parasympaattinen hermosto aktivoituu. Ja jotta aivot pystyvät ratkomaan ongelmia ja omaksumaan uusia asioita, ne tarvitsevat lepohetkensä, Terveystalon johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää luettelee ja kertoo, miten minilevon voi ottaa päivittäiseksi tavaksi Lepoa voi olla lähes mikä tahansa, joka rentouttaa ja irrottaa ajatukset töistä.

Sohvalle siis. Töllö päälle ja aivot narikkaan.

Mieti vielä, Pennonen toppuuttelee.

Vaikka sohva–televisio-yhdistelmä voi joskus olla ihan paikallaan, pysyväksi ja ainoaksi rentoutuskeinoksi sitä ei kannata ottaa.

- Jos stressi jatkuu ja joka ilta koettaa rentouttaa itsensä television ääressä, elämä on vaarassa kaventua, Pennonen sanoo.

- Pian elämässä ei enää ole muita keinoja, joista saisi aidosti voimavaroja elämäänsä.

Jarno Pellinen
–Lepään aivan liian vähän, Jan-Ole Sandås tunnustaa.

–Lepään aivan liian vähän, Jan-Ole Sandås tunnustaa.

Mieluisa puuhastelu voi olla lepoa

Lepoon kuuluu sekä rentoutumista että virkistymistä. Palauttavaan lepoon liittyy usein keskittyminen, toisin kuin esimerkiksi passiiviseen television katseluun.

- Lepo voi tarkoittaa muun muassa rentoutusharjoitusta, hengitykseen keskittymistä, tietoisen läsnäolon harjoitusta tai melkein mitä tahansa tekemistä, joka tuottaa hyvänolon tunteen, Viranta-Naulapää sanoo.

Lepoa voi siis olla myös jokin mieluisa puuhastelu.

- Rakas harrastus, johon uppoutuu, tuottaa onnistumisen ja hallinnan kokemuksia. Tämä vaikuttaa siten, että mielihyvähormoneja alkaa erittyä.

Liikuntakin voi olla lepoa riippuen liikkumisen tavasta.

- Käveletkö rauhallisesti luontoa tarkkaillen vai paahdatko kovalla sykkeellä puhelimessa puhuen? Viranta-Naulapää kysyy.

- Psyyken kannalta liikunta voi olla hyvä keino palautua kuormituksesta. Sitä ei voi kuitenkaan pitää lepona samalla tavalla kuin rentoutumista.

Sykkeen nostava liikuntakin toki edistää palautumista, mutta vaikutukset tulevat viiveellä.

Pikkutarkoila on suurempi palautumisen tarve

Eri ihmiset tarvitsevat eri määrän ja erilaista lepoa.

Pikkutarkoilla työntekijöillä on Pennosen mukaan usein muita suurempi palautumisen tarve.

- Stressitaso nousee työelämän joustovaateissa, kun hallinnan tunne vähenee.

Viranta-Naulapään mukaan helposti huolestuvat ja ahdistuvat hyötyvät eniten tietoisen rentoutumisen ja rauhoittumisen opettelemisesta.

- Helposti stressaantuvat hyötyvät taas erityisesti liikunnasta. Stressihormonit laskevat ja mielihyvähormonit nousevat.

Rauhalliset ja persoonaltaan joustavat tyypit lepäävät muita enemmän jo luonnostaan.

Jarno Pellinen
–Menen nukkumaan, tietojenkäsittelyä opiskeleva Konsta Manninen vastaa kysymykseen lepäämisestä.

–Menen nukkumaan, tietojenkäsittelyä opiskeleva Konsta Manninen vastaa kysymykseen lepäämisestä.

"Oma hyvinvointi ja jaksaminen ykköseksi – olet parempi työntekijä ja vanhempi"

Levon pitäisi työterveyden ammattilaisten mielestä kuulua itsestäänselvästi osaksi elämää. Totuus on kuitenkin usein toinen.

- Vaikka palautumisesta ja rentoutumisesta puhutaan enemmän kuin ennen, nykypäivän työelämä ja jatkuvalla sykkeellä elävä maailma haastavat meitä hirveästi, Viranta-Naulapää sanoo.

Hänen mielestään tarvitaan aivan uudenlaista taitoa nostaa lepo tärkeysjärjestyksen kärkeen.

- Parhaiten pärjää se, joka osaa levätä eikä se, joka treenaa eniten. Tämä koskee yhtä lailla urheilijoita kuin yritysjohtajia.

Asia liittyy myös arvoihin.

- Oma hyvinvointi, terveys ja jaksaminen pitäisi mielestäni laittaa aina ykköseksi. Silloin olet todennäköisesti myös parempi työntekijä, puoliso ja vanhempi, Pennonen sanoo.

Mikä on sinun tapasi levätä?

Ulla Heilä

Ulla Heilä lepää rauhallisilla kävelylenkeillä ja joogaamalla.

- Joogatessa kroppani sekä herää että lepää.

Heilä huolehtii levostaan yleensä päivittäin. Työnohjaajana 20 vuotta työskennellyt Heilä tietää ja tuntee levon merkityksen.

- Monilla työssäkäyvillä on nykyään vaikeutta levätä. Tässä mielessä työelämä on mennyt huonompaan suuntaan. Uupumista on sekä verstaan lattialla että esimiehillä.

Heilä huomauttaa, että jatkuvat muutokset johtavat epävarmuuteen, mikä taas osuu suoraan ihmisen perustarpeisiin.

Lepoon täytyisikin hänen mielestään ottaa tietoisesti aikaa.

- Joku kävelee, joku maalaa, joku syljeskelee kattoon. Jollekin riittää rauhassa juotu kahvikupillinen ennen kuin muut heräävät. Kaikki tavat ovat ok, jos ne vain toimivat, Heilä sanoo.

Jan-Ole Sandås:

- Lepään aivan liian vähän, Jan-Ole Sandås tunnustaa.

- Viime yönäkin menin kahdelta nukkumaan ja heräsin kuudelta. Aika usein käy niin, että uni jää liian vähäiseksi.

Aikaa levolle ei kiireisen työn ja kolmen pienen lapsen isänä tahdo löytyä.

Mieluisin tapa levätä Sandåsille olisi matkustaminen.

- Joulun jälkeen lähdemme onneksi koko perhe Kanarialle. Siellä pääse rentoutumaan.

Maria Piipponen:

Liiketaloutta opiskeleva Maria Piipponen kokee ehtivänsä palautua riittävästi koulupäivien välillä.

- Usein katson sohvalla telkkaria, ihan yleisesti kaikkea, mitä sattuu tulemaan.

Toisinaan Piipponen kaipaa seuraa.

- Silloin lähden liikkeelle. Tykkään kulkea kaupungilla ja tavata ystäviä.

Konsta Manninen:

- Menen nukkumaan, tietojenkäsittelyä opiskeleva Konsta Manninen vastaa kysymykseen lepäämisestä.

Mannisen arjen rutiinit toistuvat yleensä samankaltaisina.

- Aamulla herään, menen kouluun ja tulen takaisin kämpille.

- Aika usein koulun jälkeen tulee pelattua koneella kavereiden kanssa. Sekin virkistää.

Miksi levätä?

Lepo

Lepo edistää työkykyä

Lepo tarkoittaa kehon ja mielen palautumista kuormituksesta.

Levon aikana esimerkiksi stressihormoni kortisolin määrä kääntyy laskuun. Pitkittynyt stressi altistaa sairastumisille.

Levon aikana sydämen syke ja verenpaine laskevat.

Lepo edistää työkykyä ja keskittymistä. Kyky omaksua uusia asioita ja ratkaista ongelmia parantuvat.

Lähde: Tuuli Viranta-Naulapää


Lue myös nämä


Kommentit (13)

  • hese

    Tuntuu että itse huilaan vasta haudassa. Näin keväällä se oikein realisoituu kun ei osaa sanoa EI kun pyydetään sataan erillaiseen talkooseen mukaan. Tyttären pihasta kaadettiin viisi isoa puuta joista tuli seitsemän mottia halkoja. Kun vielä eläkeläisellä on kunto aivan surkea sai niitä kaksi viikkoa pilkkoa ja raahata kasalle. Väliin nuorimmainen soittelee istutustalkoisiin. Ja itselläkin on lehtien siivousta, polttopuusouvia, renkaiden vaihtoa ja kolmen auton pesu. Joka lihas kramppaa kun illalla pääsee saunan parvelle niitä pehmentämään. Ennen vielä teki kolmivuorotyöt huilatessaan. Pitäisi tehdä kuten muut ukot istua terassilla ja parantaa maailmaa. Nyt tuntuu että kohta alkaa se ikuinen lepo. Kun sydän vielä renkkaa. Eivaas lähdetään mamman kanssa hakemaan lapsenlapset hoitoon. Kun vanhemmilla on menoa.

  • Nimetön

    Kamalinta on yrittää levätä ja palautua kolmivuorotyöstä, hoitoalan hommasta mitä teet yksin, ilman työkavereita samassa vuorossa, ilman ruoka, kahvi ja vessataukoja hoidettavan ollessa jatkuvasti läsnä.Aamuvuoro,iltavuoro, aamuvuoro… ilta kun päättyy klo.21.00 ja aamussa on oltava klo. 7.00. Ja sitten nämä pätkäaamut, aamuksi töihin klo.7.00 ja kotiin klo.12.00 ja samana iltana yövuoroon klo. 20.55 ja kotiin aamulla 7.05. Järkyttävä stressi koko ajan ja sitten kun tulee vapaat niin on rättipoikki. Ota siinä sitten lepoa…..

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet