Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tenojoen asukkailla on maailman vapaimmat kalastussäännöt – Silti he rikkovat niitä

Olen kalastellut Tenolla kolmattakymmenettä vuotta ja maksellut Utsjoelle kiinteistöveroa 22 vuotta. Alkuun uskoin saamelaisilla olevan erityinen luontosuhde, se usko karisi kuitenkin nopeasti. Tenon sopimusta ei ole tänä aikana uusittu, vaan se on aina kaatunut paikallisten vastustukseen ja tulos on masentava, vielä masentavampaa on maksavien asiakkaiden eli heidän sanojensa mukaan turistien syyllistäminen. Tenon sopimuksessa on seitsemäs artikla joka määrittelee paikallisten kalastuksen, sitä ei ole voinut muuttaa. Turistikalastusta on muutettu monella tavoin, kaikki rajoitukset ovat koskeneet vain ”turisteja”, jotka muutenkin saavat kalastaa vain rannalta perholla ja soutaen paikallisen ”oppaan” kanssa yöaikaa lukuun ottamatta. Verkkokalastus lohijoella on suomalainen ilmiö, sitä ei ole missään muualla, koska on huomattu että sitä eivät lohikannat kestä. Verkkokalastus ja ajoverkkokalastus eli sikäläisittäin kulkutus ovat juuri niitä kalastustapoja, joilla lohikanta vaarannetaan. Perinnearvoja verkkokalastuksella on vähänlaisesti, keinokuituverkojen, vaneriveneiden, perämoottoreiden ja porankangista tehtyjen patojen myötä jää vähän sellaiseen muoviajan perinteen maku. Turisteille tulee kiintiöt kalastuslupien määrään, tasaisen taulukon mukaan mökkiläinen saisi yhden vuorokauden luvan kaudessa, tai ei saisi, vaan maksaisi kovalla rahalla. Enpä taida käyttää sitä kiintiölupaa, Norjaan on sen verran lyhyt matka, että siellä käy aina jonkun päivän reissun. Olen havainnut kaikkia Tenon sääntöjä rikottavan, ja aina paikallisten toimesta, hassuinta on että heillä on maailman vapaimmat lohijokien kalastussäännöt ja niitäkin rikotaan. Kiinteistöveroja vastaan en ole saanut mitään, vaan aina ilmaistaan, että ei teillä täällä mitään oikeuksia ole. Meille ei voida myydä edes bensaa samalla hinnalla kun paikallisille. Kun emme ole saaneet käyttää kalastusoikeuttamme, on tehty Tenojoen korvauslaki, jolla korvattaisiin oikeuden menetykset. Kuitenkin nyt on ilmaistu sen olevan suurin korvaus saamelaisille mitä koskaan on tullut. Sekin ilmeisesti menee niin, että korvataan maailman vapainta sääntöä joustavasti toteuttaneille aiheuttamansa tuho. Kuka on saamelainen? Paljon on ollut porua siitä, kun KHO määritteli saamelaisiksi sellaisia, joita ei sellaisiksi haluttu. Muistan kun edellisen kerran käytiin keskustelua, kuka on saamelainen, kuka lappalainen ja kuka lappilainen. Ilmoitin mielipiteenäni, että miksei kukin voi olla miksi itsensä tuntee. Voi, että oli silloin huuto kauhea, silloinhan meidän oikeuksiamme voivat käyttää muutkin. Ei ollut kyse identiteetistä, vaan etuoikeuksien vaalimisesta. Suomen eduskunta antoi saamelaisille alkuperäiskansan statuksen, syystä tai toisesta, mutta eivät saamelaiset mikään homogeeninen ryhmä ole, vaan heillä on keskenään ristiriitaisuuksia. Kuuluvimmin huutavat Utsjoen porosaamelaiset, heillä piisaa energiaa vaatia etuoikeuksia. Yhdessä asiassa olen Niilaksen kanssa samaa mieltä, uusi Tenon sääntö on rasistinen, syrjinnän kohteesta ja suorittajista emme ole. Turisti on tuotantotekijä, aivan kuten poro, mutta hankalampi, se kun voi joskus ilmaista itseään. Kirjoittaja on kotoisin Pirkkalasta. Turisti on myös vesialueosuuden omistama mökkiläinen, sillä saadakseen käyttää kalastusoikeuttaan pitää kuulua johonkin paikalliseen kastiin. Kalastus on samanlainen harrastus niin turistille kun porosaamelaisillekin, kukaan ei saa elantoaan kalasta, paitsi matkailun kautta. Paikalliset saavat täyden kalastusoikeuden vuodeksi 5 euron kirjautumismaksulla, oli heillä vesialueosuuksia tai ei. Turistien halvin kalastuslupa maksaa 25 euroa päivässä, venelupa tuplaten, lisäksi täytyy vuokrata rekisteröity vene ja soutaja. Lähde: Jari Jamalainen