Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Papin vaatimus: Kirkon pyydettävä seksuaalivähemmistöiltä anteeksi – ”Valtion aika maksaa korvauksia”

Evankelisluterilaisen kirkon kansainvälisen työn pastori Árpád Kovacs vaatii kirkolta virallista anteeksipyyntöä siitä, miten kirkko on menneinä vuosikymmeniä kohdellut seksuaalivähemmistöjä. - On pyydettävä anteeksi sitä, että kirkko yhdessä valtion kanssa on ollut johdonmukaisesti sortamassa ja halveksimassa seksuaalivähemmistöjä. Samalla tavalla valtion pitäisi pyytää anteeksi. Valtion olisi aika maksaa jopa korvauksia, kuten Saksassa on tehty. Saksa on kertonut maksavansa elossa oleville homoseksuaalisuudesta tuomituille henkilöille rahallisia korvauksia siitä, miten heitä on sodan jälkeisinä vuosina kohdeltu. Lisäksi Saksa mitätöi 50 000 homoseksuaaliselle miehelle langetetut tuomiot. Tuomiot on langetettu toisen maailmansodan jälkeen. Kovacs toteaa, että menneinä vuosikymmeniä kirkko on itse aktiivisesti vaikuttanut siihen, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan homoseksuaalisuuteen. Tämä pitäisi hänen mielestään huomioida anteeksipyynnössä. - Pitää tunnustaa, että kirkon kanta oli menneisyydessä syrjivä ja kirkko itse vaikutti siihen, miten valtio kriminalisoi ja medikalisoi seksuaalivähemmistöjä. Joka väittää, että paimentolaiskansojen seksuaalieettiset tarinat Vanhasta testamentista eivät ole vaikuttaneet lainsäädäntöön, hän valehtelee. Tätä pitäisi aivan erityisesti pahoitella, hän sanoo. Kovacs niputtaa anteeksipyyntövaatimukseen myös sen, etteivät kirkon virallisen linjan mukaan homoparit saa edelleenkään kirkkohäitä. - Kirkolla ei ole mitään perusteita sille, miksi kahden ihmisen liittoja ei voi siunata kirkossa. Tässä ajassa ei ole tilaa minkäänlaiselle syrjinnälle, joka tapahtuu sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Kerrankin kirkolla pitäisi olla rohkeutta toimia etulinjassa, eikä jäljessä. Mäkinen: Anteeksipyyntö edelleen ajankohtainen Oulun seurakuntayhtymän palveluksessa olevan Kovacsin anteeksipyyntövaatimus saa ymmärrystä arkkipiispa Kari Mäkiseltä. Mäkinen itse tuli asian kanssa ulos jo vuonna 2014, jolloin hän pyysi anteeksi sitä, miten julmasti myös kirkko on menneinä vuosikymmeninä kohdellut seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. - Anteeksipyyntö on yhtä ajankohtainen nyt, kuten se oli kaksi vuotta sitten. Jo silloin totesin, että julmuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan on osa meidän yhteistä historiaamme. Se vaikuttaa yhä ja se pitää tunnistaa sekä tunnustaa, Mäkinen sanoo. Mäkisen mukaan anteeksipyyntö ei ole vain piispojen ja historian asia, vaan tämä todellisuus koskettaa koko kirkkoa ja sen neljää miljoonaa jäsentä. Hänen mukaansa historiasta on otettava opiksi ja uskonnollista vihapuhetta ei pidä enää sallia. - Loukkaavaa tai vähättelevää puhetta ei tee yhtään hyväksytymmäksi se, että se tehdään uskonnollisin perustein. Minusta tässä on nöyrä tunnustamisen ja tunnistamien ja anteeksipyynnön paikka. Toivon, että moni voisi siihen yhtyä. Mäkisen mukaan kirkossa on annettava tilaa niille kokemuksille ja kipeille kertomuksille, joissa seksuaalivähemmistöjä on pidetty ulkopuolisina, pakotettu kätkemään itsensä ja heitä on kohdeltu väärin. Vaikka historia pitäisi tunnistaa ja siitä pitäisi ottaa opiksi, todellisuus kirkon sisällä on toinen. Yhä edelleen seurakunnissa tapahtuu asioita, jotka loukkaavat ja traumatisoivat ihmisiä. - Yhä edelleen tapahtuu paljon sellaista, mistä ihmiset joutuvat vaikenemaan ja kantamaan häpeää. He tulevat yhä edelleen torjutuksi. Tätä tapahtuu kirkossa edelleen ja se pitäisi voida käsitellä julkisesti, Mäkinen sanoo. Seta: Pelkkä anteeksipyyntö ei riitä Setan pääsihteerin Kerttu Tarjamon mukaan niin kirkon kuin valtion anteeksipyyntö on paikallaan, mutta se ei yksistään riitä. Vielä tärkeämpää on selvittää se, miten syrjintään puututaan anteeksipyynnön jälkeen. - On hyvä, että kirkko tai valtio instituutiona tuovat esiin sen, mitä on tehty väärin ja tämä myös tunnustetaan. Mutta yhtä tärkeää on kertoa se, miten toimintaan, jotta syrjintää ei enää tapahdu ja miten näiden ihmisten ihmisoikeustilannetta parannetaan, Tarjamo sanoo.