Pahamaineinen natsijohtaja lomaili salaa ihannoimassaan Suomessa – Yksityiskokoelmasta löytyi harvinaisia kuvia Heinrich Himmleristä

Harvinaiset valokuvat, arkistolähteet ja uusi tutkimus valottavat kuvaa SS-valtakunnanjohtajan Suomen-vierailun syistä ja seurauksista. Matkaan liittyvät olennaisesti kertomukset Himmlerin mustan salkun kohtalosta, legendaarisesta takapenkkikeskustelusta Sydän-Hämeen hiekkateillä sekä tyrväntöläisistä hetekasta ja polusta, joille hän painoi kyläläisiä yhä tänä päivänä puhuttavat jälkensä.

Yksityiskokoelma
Pahamaineinen natsijohtaja lomaili salaa ihannoimassaan Suomessa – Yksityiskokoelmasta löytyi harvinaisia kuvia Heinrich Himmleristä

Pääministeri Jukka Rangell soutaa Luopioisten Kukkiajärvellä, perää pitää pelokkaan oloinen Heinrich Himmler ja keskellä istuu Himmlerin omaperäinen henkilääkäri Felix Kersten. Yksityiskokoelman kuvat ovat luultavasti armeijan virallisen kuvaajan ja Himmlerin oppaana toimineen luutnantti Eino "Nenno" Suolahden käsialaa.

Olli KoikkalainenAamulehti

Juutalaisten joukkotuhosuunnitelmien toimeenpanosta vastannut natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa kaikessa hiljaisuudessa kesällä 1942, jolloin holokausti oli saavuttamassa järkyttävimmän vaiheensa.

Asevelimaan toiseksi korkein johtaja viipyi maassa poikkeuksellisesti yli viikon, tapasi kaikki tärkeimmät suomalaispäättäjät ja teki ilmeisen läheistäkin tuttavuutta rotuihanteitaan vastanneisiin suomalaisiin.

Vierailu vaikutti melko viattomalta, mutta siitä vaiettiin lähes tyystin, sillä Himmlerin nimellä oli jo sota-aikana huono kaiku. Matkalla hän toikin esiin tahtovansa myös suomalaisten tekevän osansa juutalaisten tuhoamiseksi.

Harvinaiset valokuvat, arkistolähteet ja uusi tutkimus valottavat kuvaa SS-valtakunnanjohtajan Suomen-vierailun syistä ja seurauksista. Matkaan liittyvät olennaisesti kertomukset Himmlerin mustan salkun kohtalosta, legendaarisesta takapenkkikeskustelusta Sydän-Hämeen hiekkateillä sekä tyrväntöläisistä hetekasta ja polusta, joille hän painoi kyläläisiä yhä tänä päivänä puhuttavat jälkensä.

Keskiviikkona 29. heinäkuuta 1942 kello 10.50 Helsingin Malmin lentokentälle laskeutuu Tallinnasta Junkers 52 -mallinen lentokone. Kone on lähtenyt alun perin Ukrainan Žytomyristä, jonka saksalaiset ovat nimenneet Hegewaldiksi vallattuaan sen Neuvostoliitolta.

Koneesta kurkistaa ulos mustaan Hugo Bossin tehtaan valmistamaan univormuun sekä pääkallon ja sääriluiden kuvin koristeltuun koppalakkiin pukeutunut keskimittainen saksalaismies. Hänen tukkansa on tumma, käsivarret naismaisen pehmeät ja iho kalpea.

Mies pälyilee aavistuksen vinoilla silmillään ympyränmallisten silmälasiensa läpi vastaanottokomiteaa, joka koostuu kolmesta valtiollisen poliisin etsivästä. He ovat saaneet tehtäväkseen huolehtia korkea-arvoisen vieraan turvallisuudesta Suomessa ja kirjata havaintojaan turvallisuuspoliisin käyttöön.

Kansallisarkisto
Valpon etsivät seurasivat tarkasti, mitä Himmler teki ja sanoi Suomen-matkallaan, ja laativat matkasta raportin. Kansallisarkistossa säilyneestä raportista käy ilmi esimerkiksi Himmlerin kiinnostus Suomen juutalaisia kohtaan.

Valpon etsivät seurasivat tarkasti, mitä Himmler teki ja sanoi Suomen-matkallaan, ja laativat matkasta raportin. Kansallisarkistossa säilyneestä raportista käy ilmi esimerkiksi Himmlerin kiinnostus Suomen juutalaisia kohtaan.

Vieras on natsi-Saksan pahamaineisten SS-joukkojen ja salaisen poliisin eli Gestapon ylin vallankäyttäjä, Reichsführer-SS Heinrich Himmler. Hän tervehtii vastaanottajiaan korkeaksi ja teräväksi kuvatulla äänellään.

Suomen korkein valtio- ja sotilasjohto on tiennyt jo pitkään Himmlerin matkasta, mutta sen perimmäinen syy on hämärän peitossa. Koska vierailuun epäillään liittyvän arkaluontoisia asioita, se pyritään pitämään salassa julkisuudelta.

Himmlerin seurueen muodostavat henkilääkäri Felix Kersten, SS-Obergruppenführer Karl Wolff, Himmlerin turvallisuudesta vastanneet SS-Hauptsturmführer Werner Grothmann ja SS-Obersturmführer Josef Kiermayer sekä nimettömäksi jäänyt nuori kamaripalvelija.

Seurue majoittuu Helsingin rautatieaseman kupeessa sijaitsevalle hotelli Seurahuoneelle, joka kelpaa siitä huolimatta, että se on todettu turvattomammaksi kuin alun perin ehdotettu Saksan lähetystö.

Himmler saa hotellin parhaan sviitin ja nukkuu samassa sängyssä kuin vain runsaat pari vuotta myöhemmin liittoutuneiden valvontakomission johtaja Andrei Ždanov, eräs natsien arkkivihollisista.

Suomi, arjalaisuuden kehto

Edessä on Himmlerille mieleinen viikko: luvassa on virallisten asioiden lisäksi kauan kaivattua lepolomaa. Vaikka hän ei sitä vielä tiedäkään, kyseessä on SS-valtakunnanjohtajan viimeinen loma koskaan, sillä sotaonni kääntyy pian.

SA-kuva
Himmler kävi Suomessa myös alkuvuodesta 1942. Tarkoituksena oli kohottaa Pohjois-Suomessa olevien SS-joukkojen taistelumoraalia. Kiestingissä hän tapasi myös kenraali Hjalmar Siilasvuon (keskellä).

Himmler kävi Suomessa myös alkuvuodesta 1942. Tarkoituksena oli kohottaa Pohjois-Suomessa olevien SS-joukkojen taistelumoraalia. Kiestingissä hän tapasi myös kenraali Hjalmar Siilasvuon (keskellä).

Himmlerin omintakeinen henkilääkäri ja hieroja, virolaislähtöinen Suomen kansalainen Felix Kersten on suositellut lomailua nimenomaan Suomessa, jossa kroonisista vatsavaivoista ja hermostohäiriöistä kärsivä valtakunnanjohtaja voisi nauttia "aurinkokylpyjen parantavasta magneettisesta vaikutuksesta".

Mytologisiin aineistoihin, astrologiaan ja okkultismiin varsin vakavasti suhtautuvalle Himmlerille Suomi edustaa myös myyttistä kalevalaisen kansan kotimaata, eräänlaista germaanis-arjalaisten rodun pakanallista alkukotia.

Tähän tulokseen hän on tullut perustamansa "aatteellisen muinaishistorian opintoseuran" Ahnenerben varsin kyseenalaisten tutkimusten perusteella. Suomalainen Yrjö von Grönhagen on tutustuttanut SS-valtakunnanjohtajan jo 1930-luvulla kanteleen sointiin ja karjalaiseen runonlaulantaan, joissa Himmler kuulee kaikuja arjalaisten uljaasta menneisyydestä.

Himmler on piipahtanut Suomessa kahdesti aiemminkin. Ensi visiitti on ollut helmikuussa 1941, jolloin hän on ehtinyt Norjan Kirkkoniemessä vieraillessaan pikaisesti Suomen puolelle Kolttakönkäällä Petsamossa.

Toinen kerta on ollut noin vuotta myöhemmin SS-joukkojen taistelumoraalin kohottamismatkalla Lapissa. Silloin hänen tiedetään puhuneen saunakaverilleen Lapin läänin maaherralle Kaarlo Hillilälle varsin avoimesti myös käynnissä olevista juutalaisten ja romanien etnisistä puhdistuksista.

Yksityiskokoelma
Pääministeri Jukka Rangell (vas.), Heinrich Himmler ja Himmlerin henkilääkäri Felix Kersten kuvattuna 4.8.1942 todennäköisesti Luopioisten Kukkiajärvellä tai Tyrvännön Petäyksessä.

Pääministeri Jukka Rangell (vas.), Heinrich Himmler ja Himmlerin henkilääkäri Felix Kersten kuvattuna 4.8.1942 todennäköisesti Luopioisten Kukkiajärvellä tai Tyrvännön Petäyksessä.

Pimeään vuodenaikaan osuneilla matkoillaan hän ei ole kuitenkaan päässyt nauttimaan Suomen taianomaisesta kesästä. Päivä ennen saapumistaan Suomeen heinäkuussa 1942 Himmler on kirjoittanut Mammaksi kutsumalleen Margarete-vaimolle kirjeen komentopaikastaan Žytomyristä:

Rakas Mamma!

Lennän täältä pian Suomeen. [--] Toivon, että ehdin Suomessa virka-asioiden ohella hiukan rentoutuakin. Työasioita on tietysti paljon. Vierailu presidentin, ulkoministerin, marsalkka Mannerheimin luona, sitten pohjoiseen tapaamaan Dietliä ja divisioonaa.

Terveisiä ja suukkoja, sinun Pappasi.

Agenttioperaatio Seurahuoneella

Virallinen ohjelma alkaa presidentti Risto Rytin tapaamisella tämän edustusasunnossa Helsingin Tamminiemessä.

Rytin ja Himmlerin keskustelujen sisällöstä ei ole varmuutta. Niiden voidaan päätellä ainakin sivunneen juutalaisasiaa Rytin päiväkirjamerkinnästä, jonka mukaan Himmler "tuntui olevan äärimmäisen jyrkkä antisemitisti".

Päivä jatkuu tutustumisella Seurasaaren ulkoilmamuseoon ja Eduskuntataloon sekä Saksan Helsingin-lähettilään tapaamisella tämän kotona Vuosaaressa. Illallinen nautitaan pääministeri Jukka Rangellin virka-asunnossa Kesärannassa.

Vierailun ensimmäisestä päivästä tiedetään varmuudella vain edellä mainitut asiat. Jälkikäteen samalle päivälle on sijoitettu myös yksi Suomen historian uhkarohkeimmista agenttioperaatioista, jonka todenperäisyys on varsin kyseenalainen.

Valtion tiedotuslaitoksen päällikkönä sota-aikana toiminut kansatieteilijä Kustaa Vilkuna väitti jo 1950-luvulla, että suomalaiset olisivat onnistuneet valokuvaamaan salaa Himmlerin tarkoin vartioidun salkun sisällön ja löytäneet sieltä lähes parintuhannen nimen listan Suomen juutalaisista. Näin suomalaiset olisivat saaneet varmistuksen epäilyksilleen Himmlerin vierailun todellisesta tarkoituksesta.

Päämajan tiedotusosaston päällikkö Kalle Lehmus muisteli 1960-luvulla, että salakuvaus tapahtui vierailun ensimmäisenä päivänä virallisen lounaan aikana siten, että pari suomalaista houkutteli Himmlerin salkkua Seurahuoneella vartioineen SS-miehen tervetuliaisgrogille.

Jos salakuvaus ylipäänsä tapahtui, harhautukseen lienee osallistunut Himmlerin käyttöupseeriksi ja matkaoppaaksi määrätty luutnantti Eino E. "Nenno" Suolahti, jolta on myös säilynyt seikkaperäisin jälkikäteiskuvaus koko vierailusta.

Parikymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen kirjoittamassaan artikkelissa Suolahti ei ota kantaa mahdolliseen salakuvaukseen, mutta mainitsee tehtävänsä Himmlerin oppaana sisältäneen tukalia ja arkaluontoisia piirteitä. Hän toteaa myös jututtaneensa kahta SS-upseeria Seurahuoneella odotellessaan Himmlerin saapuvan presidentin lounaalta.

 

Rautakauden lumo vie ajantajun

Matkan toinen päivä alkaa ostosreissulla. Sveitsin suurlähettiläs tunnistaa Himmlerin katukuvassa ja panee merkille, miten vapaasti tämä uskaltaa liikkua Helsingissä.

Valpon etsivät kirjaavat raporttiinsa Himmlerin ostavan Stockmannilta muun muassa kirjepaperia. Paperi päätyy hänen perheelleen Saksaan, jossa sitä on hankala hankkia sodan takia.

Ostosten jälkeen matkaan lyöttäytyy pääministeri Rangell. Hänen kanssaan seurue käy ihastelemassa yhä uutuuttaan kiiltävää Olympiastadionia. Sitten edessä on eräs matkan kohokohdista, tutustuminen Kansallismuseoon, mitä Himmler on toivonut jo etukäteen.

Sodan vuoksi museon tärkeitä esineitä on evakuoitu, mutta monia niistä, kuten Euran rautakautinen rengasmiekka, on nyt pantu esille korkea-arvoista vierasta varten. Himmler etsii museossa yhteyksiä Suomen historiasta muinaiseen arjalaiseen herrarotuun ja viihtyy siellä niin hyvin, että päivän muu ohjelma on vähällä viivästyä.

Lopulta siirrytään Hietaniemen hautausmaalle, jossa Himmler ja Rangell laskevat seppeleet sankarihaudoille. Saksan lähetystössä syödyllä lounaalla Saksan suurlähettiläs Wipert von Blücher panee merkille Himmlerin hyväntuulisuuden; hän on miellyttävimmällä ja viattomimmalla tuulellaan.

Ennen lähtöään Malmin lentokentälle Himmler kirjoittaa vielä lyhyen kirjeen vaimolleen ja pian 13 vuotta täyttävälle Gudrun-tyttärelleen, jota hän kutsuu Püppiksi eli Nukeksi:

Rakas Mamma ja rakas Püppi!

Suomen hallitus otti minut hyvin ystävällisesti vastaan. Nyt jatkan täältä pohjoiseen. Voin oikein mainiosti. Ohessa pari pikku lahjaa Mammalle ja veijarille.

Paljon rakkaita terveisiä ja suukkoja, Teidän Pappanne.

Yksityiskokoelma
Himmler esikuntineen kuvattuna Malmin lentokentällä.

Himmler esikuntineen kuvattuna Malmin lentokentällä.

Kuningas Heinrich I Linnustaja

Ennen Lappia edessä on vielä käynti Mikkelissä tervehtimässä Suomen sotilasjohtoa. Himmlerin tiedetään odottaneen kovasti marsalkka C.G.E. Mannerheimin tapaamista. Kaksikko on tavannut jo kerran aiemmin, samana kesänä Hitlerin päämajassa.

Valpon kolmikko ei seuraa Himmleriä tällä etapilla. Sen sijaan vieraan eräänlaiseksi tarkkailijaksi määrätty 37-vuotias luutnantti, myöhempi historioitsija ja kulttuuripersoona Nenno Suolahti kirjaa muistiin matkan yksityiskohtia.

Himmlerin kone nousee ilmaan tasan kello 17. Suolahden mukaan Himmler viivyttelee hermostuttavaan tapaansa koneen vieressä aivan viime hetkeen asti, kunnes kiipeää koneeseen ja antaa lähtömerkin, jolloin muun seurueen on selviydyttävä kyytiin salamannopeasti.

Henkilääkärinsä Felix Kerstenin mukaan Himmler uskoo olevansa yli-ihminen ja keskiaikaisen Saksan ensimmäisen kuninkaan Heinrich I Linnustajan (876–936) inkarnaatio. Ainoastaan Führer ja mongolivalloittaja Tšingis-kaani ovat Himmlerin arvoasteikossa kuningas Heinrichin yläpuolella.

Esikunnankin on kutsuttava Himmleriä kuningas Heinrichiksi. Myös erikoisjuna, jossa SS-valtakunnanjohtaja käyttää usein asuntonaan, on saanut nimen Heinrich.

Tomi Vuokola / Aamulehti
Näissä Petäyksen maisemissa Vanajaveden rannalla Heinrich Himmlerin kerrotaan heilastelleen rotuihanteitaan vastanneen suomalaisneidon kanssa kesällä 1942. Niemennokassa kulkevasta polusta käytetään yhä tänä päivänä nimeä Himmlerin polku.

Näissä Petäyksen maisemissa Vanajaveden rannalla Heinrich Himmlerin kerrotaan heilastelleen rotuihanteitaan vastanneen suomalaisneidon kanssa kesällä 1942. Niemennokassa kulkevasta polusta käytetään yhä tänä päivänä nimeä Himmlerin polku.

Lentokoneessa Himmler istuu ensimmäiseen penkkiin. Kamaripalvelija käärii hänen polviensa ympärille huovan ja ojentaa kuuluisan paksun salkun, jonka sisältämiä papereita valtakunnanjohtaja lukee koko lentomatkan ajan. Suolahden mukaan Himmler luopuu laukustaan Suomessa ollessaan tuskin edes nukkuessaan.

Välillä Himmler ihailee maisemia ja kyselee niistä oppaaltaan. Muuten koneessa vallitsee hiljaisuus, koska kuningas ei siedä häiriöitä.

Mersuajelu Marskin kanssa

Sade on pehmittänyt Mikkelin muutenkin huonokuntoisen lentokentän hiekkapintaa siinä määrin, että Mannerheim on kehottanut lentäjää tekemään etukäteen koelennon Mikkeliin. Noin tunnin lento ja laskeutuminen onnistuvat kuitenkin hyvin.

Kentällä Himmleriä ovat vastaanottamassa kenraalit Erik Heinrichs ja W.E. Tuompo. Matka jatkuu armeijan päämajalle, jonka edustalla Mannerheim ja Himmler tarkastavat kunniakomppanian hakaristilipun liehuessa ja Himmlerin ojentaessa oikeaa kättään natsitervehdykseen.

SA-kuva
Ennen lomailuaan Himmler poikkesi myös Mikkelissä tapaamassa marsalkka Mannerheimia. Päämajan edustalla kaksikko tarkasti kunniakomppaniaa hakaristilipun liehuessa ja Himmlerin tehdessä natsitervehdystä.

Ennen lomailuaan Himmler poikkesi myös Mikkelissä tapaamassa marsalkka Mannerheimia. Päämajan edustalla kaksikko tarkasti kunniakomppaniaa hakaristilipun liehuessa ja Himmlerin tehdessä natsitervehdystä.

Himmler pääsee myös ajelulle Mannerheimin kuuluisalla Mercedes-Benz 770 Offener Tourenwagenilla. Marsalkka on saanut tämän panssaroidun kolossin, aikakautensa kalleimman auton, edellisvuonna lahjaksi Führeriltä.

Mannerheim ja Himmler keskustelevat toista tuntia Mannerheimin työhuoneessa. Keskustelujen sisällöstä ei ole varmuutta. Kenties puheeksi nousevat eräät keskitysleireillä olevat Mannerheimin ystävät, joiden kohtelua Himmler suostuu Mannerheimin muistelmien mukaan lieventämään.

Marsalkka myös ojentaa vieraalleen Suomen valtion nimissä erittäin korkea-arvoisen tunnustuksen, vapaudenristin suurristin.

Viralliset illalliset on katettu hotelli Kalevaan 32 hengelle, pääasiassa päämajan korkeille upseereille. Illallisilla Mannerheim pitää odotusten vastaisesti puheen, jossa hän kiittelee Himmlerin johtamaa Waffen-SS:ää sotilaallisena järjestönä.

Yksityiskokoelma
Himmler ja Mannerheim keskustelemassa hotelli Kalevan illallisilla Mikkelissä. Huomaa yhteneväinen hiusmuoti.

Himmler ja Mannerheim keskustelemassa hotelli Kalevan illallisilla Mikkelissä. Huomaa yhteneväinen hiusmuoti.

Nenno Suolahden mukaan Himmler katselee Mannerheimia ihailevin ja miltei koulupoikamaisin ilmein, kun taas Mannerheim kääntyy vieraansa puoleen hieman innottomasti. Muistelmissaan Mannerheim kuvailee Himmleriä mieheksi, jonka nimellä ei ollut hyvää kaikua.

Mannerheim poistuu aikaisin levolle, mutta Himmler nauttii valkoviiniä puoleenyöhön saakka muun muassa kenraali Tuompon seurassa. SS-valtakunnanjohtaja yöpyy hotelli Kalevassa.

Hyvillä mielin Lappiin

Seuraavana aamuna Himmler kokee Mikkelin lentokentällä iloisen yllätyksen, jota hänen kerrotaan muistelleen useaan otteeseen myöhemmin. Mannerheim nimittäin ilmestyy kenraali Heinrichsin kanssa hyvästelemään kohti Rovaniemeä lähtevää seuruetta.

Yksityiskokoelma
Himmlerin kerrotaan ilahtuneen suuresti, kun marsalkka Mannerheim saapui yllättäen hyvästelemään häntä Mikkelin lentokentälle. Mannerheimin käytössä oli tuolloin Hitleriltä saatu panssaroitu Mercedes-Benz 770 Offener Tourenwagen, aikansa kallein auto maailmassa.

Himmlerin kerrotaan ilahtuneen suuresti, kun marsalkka Mannerheim saapui yllättäen hyvästelemään häntä Mikkelin lentokentälle. Mannerheimin käytössä oli tuolloin Hitleriltä saatu panssaroitu Mercedes-Benz 770 Offener Tourenwagen, aikansa kallein auto maailmassa.

Rovaniemellä Himmler tutustuu Saksan 20. vuoristoarmeijan esikuntaan kenraali Eduard Dietlin opastuksella. Päivällinen nautitaan Pohjanhovin komeassa funkkisrakennuksessa, jonka saksalaiset räjäyttävät taivaan tuuliin runsaat pari vuotta myöhemmin vetäytyessään Suomesta.

Rovaniemeltä seurue lentää pariksi päiväksi rintamavierailulle Kiestinkiin tapaamaan saksalaista SS-vuoristodivisioona Nordia, joka on yhdessä suomalaisten kanssa epäonnistunut katkaisemaan Murmanskin radan.

Suolahden mukaan SS-joukot kyllä tervehtivät mieluisasti ylintä johtajaansa, mutta todellisuudessa koko pohjoinen rintaman osa huokaisee helpotuksesta, kun vierailu on ohi.

Sunnuntai-iltana 2. elokuuta Himmlerin yksityiskone suuntaa Kiestingistä kohti Hämettä ja lomapäiviä.

Paratiisi Vanajan rannalla

Saksalaiset ovat ilmoittaneet hyvissä ajoin, että Himmlerin lomanviettopaikan tulee olla suojaisa ja helposti vartioitava ja sen on sijaittava syrjässä valtatieltä. Sellainen on löytynyt Hämeen sydänmailta, noin 1 500 asukkaan Tyrvännöstä, jossa sijaitsee armeijan ylilääkärin Eino Suolahden Petäys-huvila.

Suolahti on saksalaismyönteiseksi tunnettu entinen jääkäriaktiivi, joka on saanut kansalaissodan tekemistensä vuoksi haukkumanimen Eino Verinen. Hän on ollut lapuanliikkeen tukija ja sen seuraajaksi syntyneen IKL-puolueen perustajia ja kuuluu Mannerheimin ja puolustusministeri Rudolf Waldenin lähipiiriin.

Yksityiskokoelma
Vaikka Himmlerin hermoloma Suomessa ei sujunut aivan henkilääkärin käsikirjoituksen mukaan, SS-valtakunnanjohtaja oli usein iloisella tuulella. Pääkallolla koristellussa SS-koppalakissa myhäilevää natsijohtajaa jututtaa tällä kertaa armeijan ylilääkäri Eino Suolahti, suuri Saksan ystävä.

Vaikka Himmlerin hermoloma Suomessa ei sujunut aivan henkilääkärin käsikirjoituksen mukaan, SS-valtakunnanjohtaja oli usein iloisella tuulella. Pääkallolla koristellussa SS-koppalakissa myhäilevää natsijohtajaa jututtaa tällä kertaa armeijan ylilääkäri Eino Suolahti, suuri Saksan ystävä.

Lääkintä- ja invalidihuollon ylimpänä johtajana Suolahti tekee myös jatkosodan aikana laajaa yhteistyötä Saksan kanssa. Vaikka kansallissosialismi ei vastaa hänen kuvaansa oikeasta Saksasta, myös natsit arvostavat Suolahtea ja ovat myöntäneet tälle jo syksyllä 1941 Hitlerin perustaman ritarikunnan merkittävän ansioristin.

Koska Suolahti on luotettavaksi todettu mies, Walden on määrännyt Himmlerin oppaaksi Suolahden kielitaitoisen pojan, useita kesiä Petäyksessä viettäneen luutnantti Nenno Suolahden.

Petäys sijaitsee luonnonkauniin mäntykankaisen niemen nokassa Vanajaveden rannalla herrasväen puuhuvila-alueella. Suolahti on ostanut huvilan kesäasunnokseen vuonna 1914 perimätiedon mukaan mieheltä, joka on alun perin rakennuttanut sen parantolaksi keuhkotautiselle morsiamelleen.

Tyrvännön valintaa puoltaa epäilemättä myös seudun menneisyys: historiasta innostuneelle Himmlerille riittää tarinoita seudun muinaislöydöistä, viikinkireiteistä ja läheisistä linnavuorista. Vaikutusta lienee ollut niin ikään puolustusministeri Waldenin oman valtakunnan, Valkeakosken, läheisyydellä; sen tehtaiden piiput häämöttävät Petäyksen vastarannalla.

Saksalaiset ovat vaatineet, että lomapaikasta on oltava myös suora puhelinlinja saksalaiseen sotilaskeskukseen Helsinkiin, jotta Himmler saa tarvittaessa milloin tahansa yhteyden Hitleriin. Yhteys järjestetään, kyläläisten mukaan vieläpä huomattavasti paksummasta langasta kuin seudun muut puhelinlinjat.

Kaksi vuotta vanhaa ihmeleipää

Lentokone laskeutuu Parolan lentokentälle sunnuntaina 2. elokuuta kello 21.50. Himmleriä, kahta SS-miestä ja Nenno Suolahtea vastassa on sama Valpon etsiväkolmikko kuin aiemmin Helsingissä.

Etsivät ovat tulleet aiemmin päivällä tutustumaan huvilan ympäristöön ja ottaneet yhteyden paikalliseen poliisiin. Mukanaan heillä on henkilääkäri Kerstenin lisäksi Helsingin Seurahuoneelta varta vasten tilattu, kalaruuistaan tunnettu keittiömestari Sven Nordqvist, joka on värvätty Suomeen Tukholman Grand Hotelista.

Seurahuoneelta saapuu myös tarjoilijatar Saga Kari. Vierailijoiden toiveita täyttävät niin ikään huvilan sisäkkönä toimiva lotta Aino Hänninen ja muutamat apulaistytöt.

Himmlerin autosaattue saapuu Petäykseen kello 22.30, ja seurue pääsee suoraan illallispöytään.

Yksityiskokoelma
Ilmeisesti myrkytyksen pelossa saksalaiset toivat Himmlerin Suomen-lomalle lähes kaikki elintarvikkeet mukanaan Saksasta. Viinipullot sai avata ainoastaan Himmlerin adjutantti. Kuva on todennäköisesti pöydän päässä istuvan pääministeri Jukka Rangellin huvilalta Luopioisten Kukkiajärveltä.

Ilmeisesti myrkytyksen pelossa saksalaiset toivat Himmlerin Suomen-lomalle lähes kaikki elintarvikkeet mukanaan Saksasta. Viinipullot sai avata ainoastaan Himmlerin adjutantti. Kuva on todennäköisesti pöydän päässä istuvan pääministeri Jukka Rangellin huvilalta Luopioisten Kukkiajärveltä.

Ilmeisesti myrkytyksen pelossa saksalaiset ovat tuoneet tuoreita raaka-aineita lukuun ottamatta miltei kaikki elintarvikkeet mukanaan Saksasta. Viiniäkin Himmler suostuu juomaan ainoastaan alkuperäisistä saksalaispulloista, jotka hänen adjutanttinsa on avattava.

Valpon etsivät kirjaavat raporttiinsa, että saksalaisilla on mukanaan myös kaksi vuotta vanhaksi väitettyä leipää, joka on yhä laadultaan kuin eilen valmistettua. Sen salaisuutena on kuulemma saksalainen säilyttämispatentti, jonka Himmler lupaa toimittaa Suomen armeijalle.

Leipään lienee lisätty glykosideja, joiden Himmler uskoo parantavan viljasatoja, elintarvikkeiden säilymistä ja jopa kansanterveyttä. Natsi-Saksassa glykosidien vaikutuksia on testattu esimerkiksi Dachaun keskitysleirivankeihin puolen vuoden ajan.

Nykyään glykosidien tiedetään olevan usein myrkyllisiä. Ne lienevät osaltaan vaikuttaneen Himmlerin kroonisiin vatsavaivoihin, jotka veivät hänet aika ajoin vuoteen omaksi.

Hyvän levon takaamiseksi Petäyksen yläkerran makuuhuoneeseen on hankittu Himmlerin käyttöön upouusi heteka.

Yksityiskokoelma
Himmler lähdössä jälleen yhdelle Suomen-matkansa lentoetapeista.

Himmler lähdössä jälleen yhdelle Suomen-matkansa lentoetapeista.

Levoton mies perunakellarissa

Viimein maanantaiaamuna Himmler vapautetaan Tyrvännön kesäiseen luontoon.

Tarkoituksena on, että stressaantunut SS-valtakunnanjohtaja viettäisi suurimman osan ajastaan lepotuolissa. Toisin kuitenkin käy, ja hän on tuskin hetkeäkään paikallaan.

SA-kuva
Heinrich Himmler rintamavierailulla Kiesintingissä talvella 1942. Hänen vieressään istuu kenraali Hjalmar Siilasvuo, jonka esikunnassa kuva on otettu.

Heinrich Himmler rintamavierailulla Kiesintingissä talvella 1942. Hänen vieressään istuu kenraali Hjalmar Siilasvuo, jonka esikunnassa kuva on otettu.

Sotilasasunsa Himmler sentään vaihtaa siviilivaatteisiin. Tällöin Nenno Suolahti tulee entistä vakuuttuneemmaksi, että enemmän kuin sotapäällikköä Himmler muistuttaa sekä ulkoisesti että luonteeltaan kansakoulunopettajaa, joka haluaa pitää kaiken kurissa ja oppia yksityiskohtia mitä omituisimmista asioista.

Suolahti kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että Himmler vaihtaa jatkuvasti lepotuolinsa paikkaa ja lisää tai vähentää vaatettaan, jos pilvisyys muuttuu vähänkään. Edes Kerstenin kuuluisa hypnoottinen vaikutus ei tunnu aina rauhoittavan tätä taikauskoista hysteerikkoa.

Vaikkei Himmler viihdy lepotuolissaan, perinteiset Suomen kesäpuuhat saavat hänen ajatuksensa hetkeksi muualle. Soutuvene on kovassa käytössä, ja Himmler nauttii saunasta, takkatulen lämmöstä, sienestyksestä, marjastuksesta ja kävelyretkistä luonnon helmassa.

Valpon miehet painavat mieleen, että valtakunnanjohtaja haluaa viedä Saksaan piirustukset suomalaisesta saunasta ja perunakellarista sekä ohjeet kalan hiillostamiseen ja talkkunajauhon sekä perinteisen palttinakuvion tekoon.

Lisääntyminen päänvaivana

Himmlerin ajatukset pyörivät rotukysymysten ympärillä. Suolahti kuulee usein, kuinka natsijohtaja pohtii Tyrvännön luonnossa kulkiessaan, miksi juuri suomalaiset ovat niin hyviä sotilaita ja yleensäkin sitkeää kansaa.

Kävelyillään valtakunnanjohtaja tekee myös tuttavuutta paikallisiin. Etenkin vaaleatukkaisten hämäläispoikien kohtaaminen suorastaan vavahduttaa häntä.

Eräällä retkellään Himmler poikkeaa pienessä mökissä ja tapaa siellä vanhan isoäidin ja tämän neljä pientä lastenlasta. Lasten isä on kuollut sodassa, minkä vuoksi äiti joutuu käymään päivätyössä Hämeenlinnassa. Himmler liikuttuu kuulemastaan lähes kyyneliin.

Yksityiskokoelma
Muutamasta epävirallisemmasta kuvasta voi aistia myös Himmlerin pelokkuuden luonnonvoimia kohtaan. Todennäköisesti Vanajaveden rannalta otetussa kuvassa Himmleriä auttaa veneestä tämän henkilääkäri Felix Kersten.

Muutamasta epävirallisemmasta kuvasta voi aistia myös Himmlerin pelokkuuden luonnonvoimia kohtaan. Todennäköisesti Vanajaveden rannalta otetussa kuvassa Himmleriä auttaa veneestä tämän henkilääkäri Felix Kersten.

Suolahden mukaan natsijohtaja tarjoutuu myös kerran ohimennen viemään suomalaisia sotaorpoja Saksaan saamaan kunnon kasvatusta. Suolahti pitää ajatusta kauhistuttavana ja kiinnittää vieraansa huomion muualle. Ideaan ei enää palata.

Myös arjalaisen rodun jatkuvuuden takaaminen pyörii jatkuvasti Himmlerin ajatuksissa. Valpon miehet kirjaavat raporttiinsa hänen kaipaavan tietoja Suomen syntyvyydestä ja lapsikuolleisuudesta ja pitävän tarpeellisena, että jokaisessa perheessä on ainakin kahdeksan lasta: "Pääasia on, että kansa lisääntyy, huolehtikoon lapsesta sitten koti tai valtio."

Arjalaisia valioihmisiä edustaville SS-miehilleen Himmler on suositellut virallisestikin avioliiton ulkopuolisten lasten tekemistä. Ei liene sattumaa, että tämä lastenhankintakäsky on osunut samoihin aikoihin, kun hän on päättänyt omista lisääntymisaikeistaan 12 vuotta nuoremman salarakkaansa, sinisilmäisen ja vaaleatukkaisen sihteerinsä Hedwig Potthastin kanssa.

Himmler on aina toivonut omaa poikaa, mutta Margarete-vaimo ei ole voinut saada vaikean ensisynnytyksensä jälkeen enempää lapsia. Perheessä on kyllä kuolleelta SS-mieheltä adoptoitu vaaleatukkainen Gerhard-poika, mutta oman pojan siittäminen on välttämättömyys kunnon natsimiehelle.

Häschen- eli Pupu-nimellä kutsumansa Hedwigin kanssa Himmleriä onnistaa. Pariskunnalle syntyy Helge-poika helmikuussa 1942 ja pari vuotta myöhemmin myös tytär Nanette-Dorothea.

Vaaleaveriköitä mukaan Saksaan?

Tyrvännössä alkaa liikkua pian vierailun jälkeen sitkeä huhu, jonka mukaan Himmler on ihastunut erääseen Petäyksen viehättävään palvelusneitoon siinä määrin, että heillä on ollut lomaromanssi.

Yhä tänä päivänä tunnetun tarinan mukaan valtakunnanjohtaja ja tämän rotuihanteita vastannut suomalaiskaunotar ovat kuljeskelleet iltaisin ympäriinsä ja ihailleet Petäyksen lumoavaa auringonlaskua suojassa muiden katseilta.

Yksityiskokoelma
Heinrich Himmler sieniretkellä Tyrvännön metsissä kesällä 1942. Kuvassa Himmlerin lisäksi hänen henkilääkärinsä Felix Kersten (vas.) ja henkivartiostoon kuulunut SS-Hauptsturmführer Werner Grothmann.

Heinrich Himmler sieniretkellä Tyrvännön metsissä kesällä 1942. Kuvassa Himmlerin lisäksi hänen henkilääkärinsä Felix Kersten (vas.) ja henkivartiostoon kuulunut SS-Hauptsturmführer Werner Grothmann.

Suhdetarina voi toki olla vain paheksuvien tai kadehtivien kyläläisten sepittämä. Valpon etsivien raportista löytyy kuitenkin viitteitä, että ainakin Petäyksen sisäkkö, lotta Aino Hänninen on sykähdyttänyt tavalla tai toisella SS-valtakunnanjohtajaa.

Raportin mukaan Himmler nimittäin on luvannut Hänniselle kuukauden ilmaisen oleskelun Baijerissa. Virallisesti syynä on Hännisen anemia. Tämä saisi ottaa mukaan myös saksantaitoisen ystävättärensä, ja matka tapahtuisi ensi tilassa. Lisäksi Hännisen veli pääsisi Himmlerin palvelukseen Saksaan täytettyään 17 vuotta.

Lisäksi Himmler lupaa lähettää huvilalla apulaisina toimineille naisille lahjaksi kahvikalustot. Pari kuukautta myöhemmin SS-upseerin tiedetäänkin saapuneen jakamaan kiitospaketteja Petäyksen väelle.

Hännisen erityishuomiointi saattaa liittyä suhteen sijaan Himmlerin Tyrvännössä tekemään ehdotukseen, että Suomi lähettäisi raskaana olevia sotaleskiä ja -morsiamia niin sanoittuihin Lebensborn-äitiyskeskuksiin.

Nämä pääasiassa ympäri Saksaa ja myös Norjassa sijainneet keskukset olivat osa natsien rodunjalostuspolitiikkaa. Lebensborneissa tarjottiin raskauden aikaista tukea erittäin arjalaisiksi katsotuille naisille ja SS-miesten vaimoille, jotta nämä eivät tekisi abortteja vaan synnyttäisivät lisää ihanneihmisiä.

Suomalaisnaisia ei lopulta lähetetä Lebensborn-keskuksiin. Himmler tekee kuitenkin Tyrvännössä toisenkin tarjouksen, jonka mukaan Suomi voisi toimittaa haavoittuneita sotilaita toipumaan Saksaan. Näin myös tapahtuu pienimuotoisesti.

Kesäpäivä Kangasalla ja Kukkialla

Tiistai 4. elokuuta muodostuu lopulta Himmlerin Suomen-loman merkittävimmäksi päiväksi. Sen tapahtumia siteerataan yhä myös kansainvälisessä tutkimuksessa, vaikkei niistä ole täyttä varmuutta.

Se tiedetään, että kello 10 aamulla pääministeri Jukka Rangellin auto kaartaa Petäyksen huvilan pihaan. Kahden auton seurue ottaa kauniiseen kesäpäivään sopivasti suunnakseen Kangasalan Vehoniemen harjun. Sen puisesta näkötornista avautuvia järvinäköaloja Himmler kehuu suurenmoisiksi.

Automatka pitkin mutkaisia ja pöllyäviä Hämeen hiekkateitä jatkuu kohti Luopioisten Kukkiajärveä ja sen saaressa sijaitsevaa Rangellin kesähuvilaa. Siellä Himmlerin on tarkoitus jälleen lepuuttaa hermojaan lämpimässä kesäpäivässä.

Yksityiskokoelma
SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler ja pääministeri Jukka Rangell istuvat rantakalliolla todennäköisesti Rangellin kesämökillä Luopioisten Kukkiajärvellä elokuussa 1942. Samana päivänä natsijohtaja otti puheenaiheeksi Suomen juutalaiset. Himmlerin henkilääkäri Felix Kersten istuu edessä vasemmalla ja henkivartiostoon kuulunut SS-Obersturmführer Josef Kiermayer seisoo keskellä.

SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler ja pääministeri Jukka Rangell istuvat rantakalliolla todennäköisesti Rangellin kesämökillä Luopioisten Kukkiajärvellä elokuussa 1942. Samana päivänä natsijohtaja otti puheenaiheeksi Suomen juutalaiset. Himmlerin henkilääkäri Felix Kersten istuu edessä vasemmalla ja henkivartiostoon kuulunut SS-Obersturmführer Josef Kiermayer seisoo keskellä.

Rangellin tuolloin 18-vuotias tytär, ilmavalvontalotta Kirsti Helaniemi on muistellut vielä vuosikymmeniä myöhemmin, kuinka saareen saapunut vieras vaikutti pelottavalta, hermostuneelta ja opettajamaiselta. Himmler jakelee myös moitteita siitä, ettei tuore ylioppilas osaa puhua saksaa erityisen hyvin opinnoistaan huolimatta.

Helaniemen muistelujen mukaan myös hänen isänsä kiinnittää huomiota vieraansa erityiseen kireyteen. Kenties Himmleriä jännittää asia, jonka hän aikoo ottaa esiin ja josta hänen on ilmeisesti soitettava vielä samana iltana Führerille. Kyse on Suomen juutalaisista.

"Wir haben keine Judenfrage"

Kuuluisa juutalaiskeskustelu käydään todennäköisesti auton takapenkillä muutaman kymmenen kilometrin ajomatkalla jossain Kangasalan, Pälkäneen, Luopioisten ja Tyrvännön välillä. Helaniemi on muistellut tapahtumapaikaksi Rangellin huvilan saunaa, mutta muut lähteet eivät tue saunateoriaa.

Auton takapenkillä istuvat pääministeri Rangell ja Himmler. Paksu lasiseinä estää edessä istuvia kuljettajaa ja Nenno Suolahtea kuulemasta keskustelun sisällön. Valpon etsivät kirjaavat kuitenkin tuoreeltaan ylös kuulemansa.

Etsivien mukaan Himmler on sanonut Rangellille häpeävänsä sitä, että Suomi on joutunut ottamaan vastaan juutalaispakolaisia Saksasta ja Itävallasta. Hän lupaa järjestää asian siten, että pakolaiset kuljetetaan takaisin Saksaan. Rangellin reaktioista raportissa ei mainita.

Rangell itse on kuvaillut keskusteluja kahteen otteeseen: vuonna 1947 poliisikuulusteluissa ja vuonna 1961 tutkija Mauno Jokipiille.

Rangellin mukaan Himmler on kysynyt häneltä jossain vaiheessa tapaamistaan, miten Suomen juutalaisten laita on. Rangell kertoo vastanneensa, että heitä on parituhatta ja he ovat yhtä kunnioitettuja kansalaisia kuin muutkin. Lopuksi Rangell väittää sanoneensa painokkaasti kuuluisat sanat: "Wir haben keine Judenfrage", "Meillä ei ole mitään juutalaiskysymystä".

Huolestunut puhelu Hitlerille

Rangellin mukaan keskustelu päättyy tähän eikä Himmler esimerkiksi pyydä juutalaispakolaisten Saksaan lähettämistä.

Täysin toisenlaisen kuvan on antanut Himmlerin henkilääkäri Kersten. Hänen mukaansa Himmler ilmoittaa suomalaisille olevansa valmis viemään juutalaiset saman tien Saksaan. Kerstenin on kuitenkin todettu värittäneen totuutta monin paikoin muistelmissaan.

Tästä huolimatta Kerstenillä on voinut olla merkittävä rooli siinä, että suomalaispoliitikot osasivat odottaa Himmlerin juutalaisehdotusta ja tiesivät, millainen kohtalo luovutettavia juutalaisia odottaisi.

Presidentti Rytin päiväkirjasta käy nimittäin ilmi, että Kersten on päässyt muutamaa päivää aiemmin Suomen ulkoministerin Rolf Wittingin seurassa Rytin juttusille. Tällöin Kersten on kertonut, kuinka juutalaisia lähetetään Saksasta joukoittain itään ja tapetaan siellä kylmästi.

Vierastaan tarkkaillut Nenno Suolahti on muistellut, että palattuaan Kukkiajärveltä Tyrväntöön Himmler puhuu puhelimessa Hitlerin kanssa ja vaikuttaa jostain syystä kovin huolestuneelta.

Saksalaiset puolestaan kirjaavat omaan raporttiinsa, että Himmlerin kuultua Rangellilta juutalaisten sulautuneen täydellisesti Suomen muuhun väestöön SS-valtakunnanjohtaja tokaisee: "Tällainen sosiaalinen ongelma voidaan ratkaista vain lyömällä toiset kuoliaiksi ja ottamalla heidän peltonsa."

Urheilukalastaja Kalastajatorpalla

Himmler ehtii tavata Tyrvännön lomallaan myös huvilan omistajan, armeijan ylilääkärin Eino Suolahden. Valtakunnanjohtaja kertoo kenties juuri hänelle Valpon korviinkin kantautuvia tietoja muun muassa siitä, kuinka Kuolan alue mineraalirikkauksineen liitettäisiin pian Suomeen.

Yksityiskokoelma
Heinrich Himmlerin lomapaikkana heinä–elokuussa 1942 toimi Tyrvännön Petäyksessä sijainnut armeijan ylilääkärin Eino Suolahden huvila. Kaksikon tiedetään keskustelleen muun muassa suomalaisten sotainvalidien lähettämisestä Saksaan toipumaan.

Heinrich Himmlerin lomapaikkana heinä–elokuussa 1942 toimi Tyrvännön Petäyksessä sijainnut armeijan ylilääkärin Eino Suolahden huvila. Kaksikon tiedetään keskustelleen muun muassa suomalaisten sotainvalidien lähettämisestä Saksaan toipumaan.

Keskiviikkona 5. elokuuta Himmlerin lentokone odottaa Parolan kentällä seuruetta viedäkseen sen Helsinkiin. Vain hetki ennen lähtöä Himmler muuttaa mieltään ja päättää, että matka tehdään sittenkin autolla.

Matkalla Himmler kurkkii innokkaana ikkunoista ja piinaa jälleen Nenno Suolahtea yksityiskohtaisilla kysymyksillään kylistä ja pientiloista. Matkalla piipahdetaan muun muassa Hattulan keskiaikaisella kivikirkolla ja pysähdytään Hyvinkäällä.

Helsingissä Himmler tutustuu Kirurgisen sairaalan maanalaiseen pommisuojaosastoon ja Punaisen Ristin invalidisairaalaan. Ensiksi mainittua hän kehuu kadehdittavan hienoksi.

Illalla Himmler yllättää turvallisuusväkensä ilmoittamalla, että haluaa viettää seurueineen ravintolaillan täysin incognito, tuntemattomana. Paikaksi valitaan Kalastajatorppa, johon SS-päällikkö saapuu Suolahden mukaan urheilukalastajan näköisenä vaaleassa puvussaan ja golfhousuissaan.

Kalastajatorpalla Himmler ehtii myös järjestellä SS-järjestönsä bisneksiä liikemies Ernst J. Ukkosen kanssa.

Valpon etsivien mukaan valtakunnanjohtaja pitää incognito-iltaansa onnistuneena. Hän ilmaisee erikseen tyytyväisyytensä Kalastajatorpan muiden asiakkaiden mallikelpoiseen käytökseen. Päihtyneitä hän ei havaitse lainkaan, mistä hän toteaa, että itse Führerin pitäisi nähdä tämä.

Kello 22.40 Himmlerin seurue palaa majapaikkaansa Seurahuoneelle. Seuraavana aamuna natsijohtaja kiittää hotellin henkilökuntaa lahjoittamalla keittiömestari Nordqvistille hopeisen tuopin, kylmäkölle posliiniastiaston ja vahtimestarille kartongin Juno-tupakkaa.

Olli Koikkalainen / Aamulehti
Eino Suolahden Petäys-huvila, jossa Himmler vietti lomaansa kesällä 1942, purettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta sen vieraskirja on säilynyt Suolahden suvulla. Vierailunsa viimeisenä päivänä Himmler jätti kirjaan terveisensä:

Eino Suolahden Petäys-huvila, jossa Himmler vietti lomaansa kesällä 1942, purettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta sen vieraskirja on säilynyt Suolahden suvulla. Vierailunsa viimeisenä päivänä Himmler jätti kirjaan terveisensä: "Sydämelliset kiitokseni ihanista päivistä tässä vieraanvaraisessa talossa 2.–5.8.1942. H. Himmler"

Leluja SS-miesten lapsille

Torstaina 6. elokuuta ennen paluulentoa Himmler käy ostoskierroksella Asea Oy:n sähkötavarakaupassa, Christian Nissenin optikkoliikkeessä, Tallbergin rakennusliikkeessä ja Stockmannin tavaratalossa.

Stockmannilta Himmler ostaa Valpon tietojen mukaan yli tuhannella markalla leluja, jotka on tarkoitettu joululahjoiksi kaatuneiden SS-miesten lapsille.

Jäähyväisten jälkeen Junkers 52 -kone nousee ilmaan Malmin lentokentältä kello 12.25 ja Himmler salkkuineen poistuu Suomesta. Suomalaiset jäävät arvuuttelemaan, mikä matkan perimmäinen tarkoitus lopulta on ollut ja onko vieras onnistunut siinä. Valpon etsivien ja Nenno Suolahden mukaan Himmler ainakin vaikuttaa tyytyväiseltä.

Kone lentää todennäköisesti Ukrainan Žytomyriin. Pari päivää myöhemmin SS-valtakunnanjohtaja lähettää sieltä perheelleen tuliaispaketin: koivuntuohesta tehdyn korin, nenäliinoja, klosetti- ja muuta paperia, kaksi pientä lamppua, puukipon, kaksi suomalaista nukkea, suomalaisia kolikoita, kaksi karamellipussia, hiukan pesuainetta ja vanhan hammasharjansa esimerkiksi kenkien kiillottamista varten.

Saatekirjeessään hän lupaa myös kirjoittaa pian Gudrun-tyttärelleen kertoakseen Suomesta. Mahdollista kirjettä ei ole säilynyt.

Yksityisarkisto
Noin viikko vierailunsa jälkeen SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler lähetti omistuskirjoituksellaan varustetun virallisen potrettinsa Suomen armeijan ylilääkärille Eino Suolahdelle, jonka huvilalla Tyrvännössä hän oli majoittunut.

Noin viikko vierailunsa jälkeen SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler lähetti omistuskirjoituksellaan varustetun virallisen potrettinsa Suomen armeijan ylilääkärille Eino Suolahdelle, jonka huvilalla Tyrvännössä hän oli majoittunut.

Saksan virallinen uutistoimisto välittää pari päivää myöhemmin tiedotteen Himmlerin Suomen-vierailusta. Suomessa sensuuriviranomaiset päästävät siitä lehdistöön vain parin rivin pikku-uutisen, jossa ei mainita esimerkiksi tapaamisia Suomen valtiojohdon kanssa.

Himmlerin nimellä on ilmeisesti huonompi kaiku kuin Hitlerillä, jonka yllätysvisiitistä Mannerheimin 75-vuotispäiville aiemmin samana kesänä on uutisoitu näyttävästi Suomen tiedostusvälineissä.

Artikkelin lähteinä on käytetty Kansallisarkistossa säilyneiden alkuperäisten asiakirjojen lisäksi muun muassa seuraavaa kirjallisuutta ja artikkeliaineistoa: Jokisipilä Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (2013), Eino E. Suolahti: Himmlerin "lomamatka" Suomeen kesällä 1942 (1963), Jokipii Mauno: Himmlerin Suomen-matka v. 1942 (1962), Leikola Juhani: Eino Suolahti, isänmaan lääkäri (2009), Kersten Felix: Himmlerin henkilääkärinä (1947), Himmler Katrin: Himmlerin kadonneet kirjeet (2014), Rautkallio Hannu: Holokaustilta pelastetut (2004), Silvennoinen Oula: Salaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933–1944 (2008).

Korjaus 31.7.2017 klo 11.15: Korjattu, että pääministeri Jukka Rangellin tytär oli nimeltään Kirsti Helaniemi, ei Helavuori.

Suomi luovutti noin 60 juutalaista

Toisen maailmansodan itärintaman pohjoisosissa natsien rinnalla Neuvostoliittoa vastaan soti Suomi, joka oli monin tavoin riippuvainen Saksan ase- ja vilja-avusta. Saksalla oli syytä uskoa, että Suomi voisi osallistua muiden myötämieleisten maiden tavoin juutalaisten tuhoamiseen.

Kun natsijohtajat päättivät tammikuussa 1942 Wannseen konferenssissa juutalaisten joukkotuhon suuntaviivoista, kokouksessa otettiin esiin myös Suomen juutalaiset. Heitä arveltiin olevan 2 300 Euroopan yhteensä noin 11 miljoonasta juutalaisesta.

Natsi-Saksalle myötämielisistä tai sen rinnalla sotineista Euroopan maista Suomi oli ainoa, joka ei säätänyt mitään juutalaisvastaisia lakeja eikä asettanut juutalaisia muutoinkaan eriarvoiseen asemaan muihin Suomen kansalaisiin nähden.

Vaikkei natsi-ideologia tai antisemitismi ollut Suomessa milloinkaan valtavirran politiikkaa, etenkin Suomen turvallisuuspoliisin Valpon tärkeissä viroissa oli jatkosodan alkuvuosina ihmisiä, jotka olivat valmiita luovuttamaan ihmisiä saksalaisille.

Tunnetuin heistä oli Valpon päällikkö Arno Anthoni, joka myös tiesi laajojen Gestapo-yhteyksiensä kautta, miten saksalaiset kohtelivat juutalaisia. Huhtikuussa 1942 hän tapasi Berliinissä Gestapon päällikön Heinrich Müllerin ja sopi omissa nimissään Suomen voivan luovuttaa Saksalle "ei-toivottuja" ihmisiä. Taustatukea Anthoni sai juutalaisiin äärimmäisen epäluuloisesti suhtautuneelta sisäministeri Toivo Horellilta.

Jatkosodan aikana Suomen juutalaisissa seurakunnissa oli noin 1 800 jäsentä. Suomen kansalaisten lisäksi maassa oli noin 370 pääasiassa Itävallasta ja Saksasta paennutta juutalaista ja suomalaisten hallussa olleista tuhansista puna-armeijan sotavangeista ainakin 330 oli juutalaisia.

Suomen tiedetään luovuttaneen saksalaisille jatkosodan aikana ainakin kahdeksan Suomesta turvaa hakenutta juutalaispakolaista ja noin 50 puna-armeijan juutalaista sotavankia. Luovutetuista jäi varmuudella eloon vain yksi, Itävallasta Suomeen 1930-luvulla paennut lääketieteen ylioppilas Georg Kollman. Hänen vaimonsa ja luovutushetkellä muutaman kuukauden ikäinen lapsensa eivät selvinneet.

Suomen juutalaispolitiikka muuttui vuonna 1943, kun hallitus vaihtui ja Suomi alkoi suunnitella pesäeroa Saksaan tämän hävittyä Stalingradin taistelun. Uusi sisäministeri Leo Ehrnrooth hyväksyi lähes ensitöikseen 110 juutalaispakolaisen kansalaisuusanomukset, jotka Horelli oli haudannut pöytälaatikkoonsa. Useimmat hakemukset hyväksyttiin, vaikka Valpo oli antanut niihin kielteisen lausunnon.


Lue myös nämä


Kommentit (13)

  • Harri

    Erinomainen ja perusteellinen artikkeli mielenkiintoisine kuvineen. Felix Kersten ei kylläkään ollut Himmlerin lääkäri vaan hänen Suomalaissyntyinen, Tiibetissä opiskellut hieroja. Kerstenillä oli sodan jälkeen vastaanotto Tukholmassa ja hän hoiti Euroopan kruunupäitä ja silmäätekeviä.

  • Nimetön

    Kuvista päätellen ei ollut mikään lomamatka.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet