Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Konkarimuusikko Vesa Tuomi: ”Mestari-kisälli-perinne on edelleen ainoa oikea tapa tehdä muusikkoja”

Säveltäjä, sovittaja ja opettaja Vesa Tuomi on ”klassisella puolella pedagogi ja kevyellä puolella muusikko”. Molemmille titteleille löytyy Tuomen uralta vakuuttavat perustelut: jo 1960-luvulla hän soitti tanssiyhtyeissä, ja musiikin teoriaa hän opetti Tampereen konservatoriolla melkein neljä vuosikymmentä. Tosin jos Tuomelta kysytään, erottelu klassisen ja kevyen musiikin välillä on turhan jyrkkä. - Minua kiusaa se, että pop-jazz-konservatorio ja klassisen musiikin puoli on erotettu toisistaan. Mielestäni siinä ei ole mitään eroa. Kun opiskellaan musiikkia, soittamista ja musiikin teoriaa, lähdetään aina samoista asioista. Samalta pohjalta soitetaan jazzia kuin Bachiakin . Sen pohjan luo musiikin teorian ymmärrys. Sitä Tuomi kuvailee soittajan ja tulkitsijan välineeksi, jonka avulla teos avautuu. - Minulla on vahvistunut usko siihen, että ihmisen pitää tietää, mitä hän tekee. Musiikin teoria on muusikoille apukeino, jolla he saavat nopeammin ja helpommin esitettävästä teoksesta irti sen, mitä säveltäjä on ajatellut. Toinen muusikkouden tärkeä pohja on opettaja, joka välittää musiikin tyylien perinteitä ja hiljaista tietoa oppilaalleen. - Musiikin opetuksessa mestari-kisälli-perinne on mielestäni edelleen se ainoa oikea tapa tehdä muusikkoja, Tuomi sanoo. Vakaa ura vaatii työtä Laulu- ja kykykilpailujen aikakaudella muusikkoja ja esiintyjiä tehdään myös toisenlaisin menetelmin. Kykyjenetsintäkilpailu voi tarjota musiikkiurasta haaveilevalle nuorelle tien suuren yleisön tietoisuuteen, mutta se ei Tuomen mukaan ole välttämättä kestävä pohja muusikkoudelle. Ura alkaa tällöin kuningashetkestä eikä kehity pitkän työn tuloksena. Tuomi arvelee, että nopean suosion jälkeen jäljellä ei välttämättä ole tarpeeksi vahvoja kantimia, joille uraa rakentaa. Muskarista opistoihin ja akatemioihin asti ponnistavat kehittävät kykyjään sen sijaan pikkuhiljaa. Omat taidot ovat Tuomen mukaan pitkäjänteisen opiskelun tuloksena vakaalla ja pysyvällä pohjalla. - Olen huolissani siitä, että nuoret henkilöt, jotka tällaisiin kilpailuihin osallistuvat, eivät periaatteessa tee töitä asiansa eteen, Tuomi sanoo. - Kukaan ole valmis, kun opiskeltuaan valmistuu. Mutta opiskelusta saa ne palikat, joita kukin käyttää omien kykyjensä mukaan. Jos ei ole pohjaa, mille rakentaa, tekeminen on raamatullista vertausta käyttäen hiekalle rakennettu. Muusikkous säilyy aina Mutta sukupolvet vaihtuvat, maailma ja musiikki muuttuvat. Sitä Tuomikin pitää väistämättömänä tosiasiana. Hänellä on kuitenkin yksi pysyvä filosofia, jonka hän haluaisi välittyvän myös tuleville esiintyjä- ja muusikkosukupolville: musiikkia ei tehdä esittäjille itselleen vaan ihmisille, jotka tulevat kuuntelemaan. 70-vuotiaanakin Tuomi saa soveltaa filosofiaansa käytäntöön esiintymislavoilla. Muusikonura ja esiintyminen jatkuvat, eikä lopettaminen ole vaihtoehto niin pitkään kuin kädet ja pää pelaavat. - Pedagoginen puoli on eläkkeellä, mutta muusikkous säilyy. Säveltäjä, sovittaja ja muusikko syntyi 24.10.1946. Asunut koko elämänsä Tampereella. Aloitti musiikkiharrastuksen 10-vuotiaana saatuaan harmonikan. Pääsoittimina myös kosketinsoittimet. Musiikin teorian ja säveltapailun opettajan tutkinto Sibelius-akatemiasta. Työskenteli teorianopettajana Tampereen konservatoriolla 39 vuotta. Aloitti tanssimuusikkona 1960-luvulla. Esiintynyt muun muassa Junnu Vainion ja Pasi Kauniston kanssa. Sovittanut Vera Teleniuksen esittämän Miljoona ruusua -kappaleen. Voittanut Tangomarkkinoiden tangosävellyskilpailun teoksellaan Rannalla. Juhlakonsertti 26.10. kello 19 Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa. Tuomen sävellyksiä esittävät muun muassa Arja Koriseva, Pasi Kaunisto, Ilmo Korhonen ja Eva Alkula. Liput 15/10 euroa. Erottelu klassisen ja kevyen musiikin välillä on turhan jyrkkä. Musiikkia ei tehdä esittäjille itselleen vaan ihmisille, jotka tulevat kuuntelemaan.