Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Itkua ei kannata pidättää, sillä se helpottaa stressiä ja lujittaa ihmissuhteita

Itku tuo hetkellisen helpotuksen stressiin. Se auttaa uusiin tilanteisiin sopeutumisessa ja lujittaa ihmissuhteita. Itkeminen tuntuu kaikkialla. Aivot aktivoituvat, lihakset vääntävät kasvojen ilmettä ja hengitys muuttuu katkonaiseksi. Itkemme kolmentyyppisiä kyyneleitä. Koostumus riippuu siitä, onko syy surussa vai sipulissa. Vaikuttaa koko kehossa Itkeminen on tunnereaktio, joka ottaa ihmisen kehon valtaansa. Esimerkiksi sureva ihminen ei juurikaan pysty estämään itkun tuloa. Itku saa alkunsa aivoista, joissa jokin ulkoinen asia tai oman pään sisäinen tapahtuma, kuten eläytyminen tai muistelu, aiheuttaa reaktion. Sen jälkeen aivot ohjaavat muun kehon toimintaa. Lihasjärjestelmä aktivoituu. Tämä voi näkyä esimerkiksi kasvojen ilmeinä ja asennon romahtamisena. Myös autonominen hermosto aktivoituu ja ohjaa hengitystä, josta voi tulla hyvin voimakasta ja katkonaista. Itku vaikuttaa myös äänentuottoon, jolloin ääni alkaa vapista tai väristä. Ihon lämpötila voi muuttua. Ajattelemme kyyneleiden kuuluvan itkemiseen, mutta myös ilman kyyneliä voi itkeä. Kolmenlaisia kyyneleitä Kyyneleemme eivät aina ole samanlaisia, vaan silmästä erittyy kolmenlaisia kyyneleitä. Peruskyyneleitä erittyy koko ajan ilman, että huomaamme sitä. Näiden kyyneleiden tarkoitus on suojata ja kosteuttaa sarveiskalvon pintaa. Ärsytyskyyneleritys kiihtyy, jos silmää ärsytetään tai siihen tulee naarmu tai roska. Kyynelneste huuhtelee roskat ja sen mukana silmään tulee paranemista tehostavia aineita. Emotionaaliset kyyneleet syntyvät, sillä aivojen tunteita käsittelevistä järjestelmistä on yhteys kyynelrauhasiin. Iän myötä kyyneleritys vähenee. Itkevän silmät alkavat punoittaa, sillä samalla silmään tulee ärsytysreaktio ja verisuonet laajentuvat ärsyyntyessään. Enimmäkseen vettä Kyyneleitä erittävä rauhanen sijaitsee edestä katsottuna silmän yläoikealla puolella silmäkuopassa. Ylä- ja alaluomen sisäreunassa on pieni reikä, joista molemmista lähtee yksi kyynelkanava. Kanavat yhtyvät nenän luona kyynelpussiin, josta jatkuu kanava nenäonteloon. Kyyneleet valuvat matkan varrella ulos silmästä tai nenästä. Kyyneleestä suurin osa on vettä. Lisäksi kyyneleessä on muun muassa rasvakerros, limaa eli musiinia, valkuaisaineita, hormoneita ja entsyymejä. Kyynel ei ole aina koostumukseltaan samanlainen, vaan pitoisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi silmästä sipulia pilkkoessa vuotavat ärsytyskyyneleet ovat vetisempiä kuin itkukyyneleet. Menettämisen pelkoa Itkemistä on tutkittu melko vähän. Sen ajatellaan olevan biologinen reaktio, joka voi tulla niin surusta, ilosta, vihasta, sympatiasta, ahdistuksesta kuin pelostakin. Usein itkun ajatellaan tulevan menettämisen pelosta tai yhdistymisen ilosta. Menetystä tai sen uhkaa itkevä voi surra terveyden pettämistä tai pelätä jonkun läheisen kuolemaa. Ilonkyyneleet silmiin voi tuoda toisen näkeminen pitkästä aikaa. Jos itket elokuvissa, syy perustuu usein näihin kahteen tunteeseen. Elokuva virittää tosielämän kaltaisia tuntemuksia, kuten mustasukkaisuutta, vihaa ja mielihyvää. Katsoja voi samaistua näihin tunteisiin. Ihmiset ovat ainoita nisäkkäitä, jotka itkevät tunneperäisistä syistä. Itku vahvistaa suhteita Itkemisen syitä selitetään myös yksilön sisäisen hyvinvoinnin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta. Yksilön kannalta oletetaan, että ihminen hyötyy itkemisestä ja olo helpottuu. Itku voi purkaa kehon stressitilan hetkeksi ja auttaa ylikierroksilla käynyttä elimistöä palautumaan lepotilaan. On myös esitetty, että tunnesyistä vuodatettujen kyynelten kautta kehosta poistuisi tiettyjä kemikaaleja ja stressihormoneja. Lisäksi itku voi auttaa uuteen, ei-haluttuun tilanteeseen sopeutumisessa. Usein aikuiset itkevät esimerkiksi menetettyä omaista. Vuorovaikutuksen kannalta itku tulkitaan hädäksi ja avunpyynnöksi. Itkulla ihminen ilmaisee hoivan tarvetta, ja esimerkiksi vastasyntyneellä se on tärkein tunteiden ilmaisukeino. Itkeminen herättää toisessa lohdutustarpeen. Itkeminen vahvistaa myös ihmisten välisiä suhteita, sillä toiselle itkeminen on luottamuksen osoitus. Opituilla tavoilla on väliä Itkeminen on myös persoonasta ja opituista malleista riippuvaista. Kuten muutkin ominaisuudet, myös itkuherkkyys vaihtelee. Meidät kasvatetaan käsittelemään tunteita eri tavoin. Tällaiset tunnesäännöt näkyvät, kun niitä vastaan rikotaan. Esimerkiksi hautajaisissa on lupa itkeä, mutta ei purskahtaa nauruun. Myös julkisesti itkevä ihminen saa muut usein vaivautumaan. Itkua pyritään kontrolloimaan, sillä sitä pidetään voimattomuuden ja heikkouden merkkinä. Juttua varten on haastateltu Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä työskentelevää tunteiden tarttumista tutkinutta professori Veikko Surakkaa ja Helsingin yliopiston soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervoa. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Aamulehdessä 11.1.2013.