”Hiihtämällä tulee parempi mieli ja sitten haluat koko ajan hiihtää lisää” – Lähde mukaan riemukkaalle hiihtoretkelle Suoraman ekaluokkalaisten kanssa

Jo ekaluokkalainenkin tietää hiihdon hyvät puolet, mutta mitä tehdä, jos tulee kylmä tai känkkäränkkä-fiilis? Suoraman koulun ekaluokkalaisten hiihtohetkeen sisältyy vähän tuskan hikeä ja töyssyjä, mutta myös punaisia poskia, tekemisen meininkiä ja onnistumisen iloa.

Tappara-fanilla luistaa myös suksi! Eino Haajalla on tekemisen meininki samoin kuin kuvassa Haajan oikealla puolella Hilja Pasasella ja Pihla Kankaalla. Taustalla on sen sijaan jokin tilanne päällä!

”Hei, ei saa ohittaa!”

Kilpailuhenkisyys nostaa selvästi päätään, kun Suoraman koulun ekaluokkalaiset kiertävät kahta vierekkäistä latua. Kangasalla latuverkosto on jo valmiiksi laaja, mutta erityisesti pienet hiihtäjät, tulevat Iivo Niskaset ja Krista Pärmäkosket, on huomioitu loistavasti: koulun viereiselle kentälle on tehty pieni latukokonaisuus, jolloin hiihtämään pääsevät matalalla kynnyksellä ihan pienimmätkin.

”Isommat koululaiset menevät Kyötikkälään asti, ja siellä menee helposti parikin tuntia. Tässä pääsee helposti hiihtämään pieniä hetkiä”, luokanopettaja Johanna Jussila sanoo.

Ella Jokinen keskittyy laittamaan suksia nippuun. Huppu on muuten loistava jemmapaikka pidikkeille hiihdon ajaksi.

Ekaluokkalaisten kanssa hiihtohetkeen kuuluu paitsi lumella liukumista ja eteenpäin menemistä myös paljon opettelua: kuinka sukset laitetaan kiinni ja otetaan pois, miten pidikkeet toimivat ja kuinka monta sauvaa kenelläkin olikaan mukana eli omista varusteista huolehtimista.

Suoraman koululla on jonkin verran lainavarusteita, ja moni antaakin koululle lahjoituksina kasvavilta lapsilta pieneksi jääneitä hiihtovarusteita. ”Ihanaa, kun on ollut tällainen talvi, että pääsee luokan kanssa useamman kerran hiihtämään. Lapset ovat itsekin innoissaan.”

Hiihtämällä tulee parempi mieli

”Väärä suunta!”

”Ei haittaa! Minä saan kyllä mennä näinkin päin.”

Värikäs sanailu kuuluu hiihtoon, samoin vertailu. Ryhmä ekaluokkalaisia on ollut vasta hetken ladulla, ja osa vielä purkaa varusteitaan. Silti kaksi vauhdikkainta vertailee jo kierrosaikojaan.

”Minä olen mennyt jo ainakin kahdeksan!”

Hilja Pasanen on oman arvionsa mukaan hiihtänyt tänä talvena ainakin viisi kertaa eli ”vähän paljon”.

Hiihtoliitto voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Hilja Pasaseen. 8-vuotiaan Pasasen mielestä yleensä hiihto on kivaa, mutta joskus tylsää. ”Jos väsyttää ja on känkkäränkkä, niin sitten hiihtäminen ei ole kivaa. Joskus tässä tulee aika kuumakin.”

Pasasen mielestä hiihtämisessä parasta on hyvä fiilis ja hyvät laskut. Liian korkeita mäkiä ei saa olla, mutta kaverin kanssa on kiva hiihtää. ”Siinä samalla voi sitten jutella jostain asioista.” Kaatuminenkaan ei haittaa, sillä sitten vaan noustaan ylös ja jatketaan matkaa.

Hiihtovarusteilla ei ole Pasasen mukaan suurta merkitystä, mutta säällä on. Ihana hiihtosää on aurinkoinen. Pakkastakin saa olla, mutta ei tuulta. Pasanen on oman arvionsa mukaan hiihtänyt tänä talvena ainakin viisi kertaa eli ”vähän paljon”. ”Kannattaa alkaa hiihtää. Ai miksi? Koska kun hiihdät, sinulle tulee siitä koko ajan parempi mieli ja sitten sinä haluat hiihtää lisää.”

Ella Jokinen haluaisi harrastaa hiihtoa, mutta töyssyt eivät ole tulevan tähtihiihtäjän mielestä kivoja.

Töyssyt eivät juuri menoa hidasta

Ekaluokkalaisilla on niin vahva tekemisen meininki, että useampikin hiihtäjä tuskailee kuumuutta, vaikka lämpömittari on pari astetta pakkasella. Yksi hiki pipossa hiihtävä on Ella Jokinen. ”Hiihtäminen on kyllä ihan kivaa, mutta tässä tulee aika äkkiä tosi kuuma. Pahempaa on kyllä kylmä. Se ei ole yhtään kivaa”, hän sanoo.

Töyssyt eivät ole Jokisen lemppareita, ja niitä on joskus paljon. Tarkoittaakohan Jokinen mäkiä?

”Joo, just niitä! Jos ei ole mäkiä, niin sitten hiihtäminen on kivaa ja helppoa. Kaikkein vaikeinta on kaatuminen, koska sitten on hankala nousta ylös. Pääsen ylös, kun laitan sauvat vaan maahan.”

Erilaiset töyssyt eivät kuitenkaan Jokista juuri hidasta, sillä hän tykkää hiihtää ja on tänä talvena hiihtänyt kuulemma jotain 20 kertaa, ainakin. Hän myös joskus seuraa hiihtokisoja ja hetken pohdittuaan toteaa, että ehkä olisi kiva hiihtää joskus kilpaakin. ”Itse ainakin haluaisin harrastaa hiihtoa. Kyllä muidenkin kannattaa ruveta harrastamaan hiihtoa, niin sitten hiihtämiseen tottuu.”

Suoraman koulun ekaluokkalaiset lähtivät hiihtämään kahden ladun tekniikalla. Ohitustilanteita ja kilpailuhenkisyyttä oli ilmassa, mutta kaveria ei jätetty.

"Harmittaa kun lumet sulaa!”

Eino Haaja on pipostaan päätellen kiekkomiehiä, mutta myös hiihto maistuu. ”Olen kyllä aika hyvä hiihtämään. Vaikeinta on päästä mäet ylös. Jos sukset eivät pidäkään, lähden liukumaan alaspäin ja silloin harmittaa”, kuvailee 8-vuotias Haaja monelle aikuisellekin tuttua tilannetta.

Sen sijaan nopeus on hiihdossa Haajan mielestä helpointa, ja juuri siksi Tapparan fani onkin tänä talvena hiihtänyt ”aika paljon ja lujaa”. Hiihto on Haajan mukaan hyvistä varusteista kiinni niin kuin jääkiekkokin, mutta mitä jos joku ei pidä hiihdosta?

”Se on hänen oma mielipiteensä, mutta minun mielestäni hiihto on tosi kivaa. Harmittaa, kun lumet sulavat.”

Aamos Lyöri tietää mitä tehdä, jos hiihtäessä tuleekin jostain syystä kylmä. ”Sitten täytyy lähteä kotiin tai hiihtää kovempaa.”

Ehkä joskus maailman paras?

Aamos Lyöri voi puolestaan auttaa sellaista, jonka lempijuttu hiihto ei jostain syystä ole. ”Ei yhtään haittaa, jos vaikka kaatuu. Sitten vaan noustaan ylös ja jatketaan yhdessä matkaa.”

7-vuotiaan Lyörin mielestä hiihtäminen on tosi kivaa. ”Minä tykkään hiihdosta. Kun hiihtää paljon, voi tulla tosi hyväksi hiihtäjäksi ja mennä maailmanmestaruuskisoihin. Haluaisin joskus olla maailman paras.”

Vaikeinta hiihdossa on hiihtää ilman suksia. Mitä Lyöri tarkoittaa? ”Ei kun mitkä nämä nyt on? Sauvat! Ilman sauvoja on vaikea hiihtää”, Lyöri korjaa nauraen.

Kaikkein paras hiihtosää Lyörin mukaan on luminen ja sellainen, että koko ajan sataa lisää lunta. Hiki ei paljon haittaa, mutta mitä Lyöri tekee jos tulee kylmä?

”Sitten täytyy lähteä kotiin tai hiihtää kovempaa.”

Ekaluokkalaisten kanssa hiihtohetkeen kuuluu myös paljon opettelua: kuinka sukset laitetaan kiinni ja otetaan pois, miten pidikkeet toimivat ja kuinka monta sauvaa kenelläkin olikaan mukana eli omista varusteista huolehtimista. Oppilaita neuvoo ja auttaa Johanna Jussila.

Hiihto on tärkeä taito

Ainakin Emriikka Laiho on hiihtänyt kovaa, sillä juuri ennen haastattelupisteelle tuloa täyteen tulee kuusi kierrosta. ”Se on ihan sopiva määrä. Hiihtäminen tekee hyvää kropalle ja on kivaa urheilua.”

Hiihtäminen on siis selvästi kivaa, mutta yhtä tärkeäksi asiaksi 7-vuotias Laiho nostaa varusteet. ”On tärkeää pitää varusteita huolta!

Hiihdossa parasta on mennä kovaa ja hiihtää yhdessä kavereiden kanssa. ”Alamäissä haluaisin olla parempi ja laskea niitäkin lujaa. Ihan vielä en uskalla.”

Myös Laiho haluaa kannustaa kaikkia muitakin hiihdon pariin, sillä hänestä hiihto on hyvä taito, joka todellakin kannattaa oppia. Tuleeko Laihostakin isona hiihtäjä?

”Ehkä haluan hiihtää myös aikuisena. En tiedä vielä.”

Harmaapipoinen Viljami Uusitalo on antanut kaikkensa ja ottaa pienen välilevon. Vieressä Pihla Kangas on jo valmis lähtemään koululle, samoin keltatakkinen Onni Liukko.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut