”Naistenpäivästä on väännetty kaupallinen juhlapäivä, mutta se ei ole sitä” – Tamperelaiset feministi­vaikuttajat muistuttavat naisten­päivän todellisesta merkityksestä

Aamulehti

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään keskiviikkona 8. maaliskuuta. Nykyään monet juhlistavat silloin elämänsä tärkeitä naisia kukilla, suklaalla tai kauniilla sanoilla.

Naistenpäivä sai kuitenkin alkunsa, kun sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia haluttiin edistää.

Kysyimme neljältä tamperelaiselta feministivaikuttajalta, millaisia ajatuksia naistenpäivä heissä herättää.

Riina Tanskaselle naistenpäivä tuntuu performatiiviselta

”No ei se oikein mitään merkitse”, Riina Tanskanen vastaa kysymykseen siitä, mitä naistenpäivä hänelle merkitsee.

Tanskasesta tuntuu, että naistenpäivä tarkoittaa käytännössä sitä, että paukut naisten oikeuksien edistämiseksi laitetaan vain yhteen päivään. Feminismi siis ikään kuin valjastetaan vain markkinointikikaksi, vaikka todellisuudessa yhdenvertaisuuden edistämiseen tarvittaisiin paljon konkreettisempaa ongelmiin puuttumista.

”Kapitalismi ei ole luonut eriarvoisuutta tai seksismiä, mutta se kuitenkin hyötyy, kun naiset esimerkiksi tekevät ilmaista hoivatyötä kotona. Tuntuu julmalta, kun markkinat sitten kaappaavat feminismin omakseen, mutta se kuitenkin jätetään tasolle, jossa ajatellaan riittäväksi ikään kuin vähän vain voimaannuttaa tyttöjä ja naisia painattamalla bosslady tai vastaavaa t-paitaan.”

Riina Tanskanen on Tampereella asuva sarjakuvapiirtäjä, joka kuvailee omaa työtään ”taiteellissosiologiseksi projektiksi nimeltä Tympeät tytöt”. Tanskasen pyörittämällä Instagram-tilillä on yli 58 000 seuraajaa. Kuva otettu huhtikuussa 2021. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Tanskasen mukaan tytöt ja naiset kohtaavat edelleen monella tavalla väheksyntää, sivuun työntämistä ja väkivaltaa sukupuolensa takia, minkä takia feminismi on tärkeää nykypäivänäkin.

”Alle sata vuotta sitten naiset olivat aviomiehensä holhouksen alla, 1970-luvulla nainen ei saanut mennä yksin ravintolaan, ja vielä 1990-luvulla raiskaus avioliitossa oli sallittua. Juridisista muutoksista on niin vähän aikaa, että ei ihme, kun nämä asiat vaikuttavat edelleen taustalla.”

Lue lisää: Tytöt saavat piereskellä, olla tympeitä, rumia ja karvaisia – Näin rummuttaa Riina Tanskanen, 22, jolla on somessa kymmeniätuhansia seuraajia: ”Minusta tuli feministi vasta Tampereella”

Tanskanen muistuttaa, että feminismi tähtää kaikkien sukupuolten yhdenvertaisuuteen, ei ainoastaan naisten. Samalla myös monet muut asiat sukupuolen rinnalla ovat keskeisessä roolissa siinä, miten ihmisiä kohdellaan yhteiskunnassa. ”Jos ihminen on esimerkiksi ruskea, musta, vammainen tai kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, sukupuolittuneen syrjinnän vaikutukset ovat vielä suurempia.”

Tanskasen mukaan arjen tasa-arvotyössä olisi tärkeintä, että jokainen pysähtyisi katsomaan ja kuuntelemaan, mitä ympärillä tapahtuu ja mitä erilaiset ihmiset kertovat kokemuksistaan. Vaikka naisten juridiset oikeudet ovat parantuneet, taustalla vaikuttavia sanomattomia normeja voi olla vaikea nähdä, minkä vuoksi niihin on vaikeaa puuttua.

”Edelleen esimerkiksi ajatellaan, että naiset nyt vain ovat parempia kantamaan kodinhoitovastuuta, ja seksuaalisen häirinnän nähdään olevan peruskamaa, mistä ei pitäisi loukkaantua. Tällaisista asioista hymistely ja vaikeneminen pitäisi lopettaa etenkin, jos on sellaisessa asemassa, jossa voi sanoa, että tämä ei ole ok.”

Javiera Marchant Aedo haluaa vähemmän eleitä ja enemmän konkreettisia toimia

Myöskään yhdenvertaisuuskouluttaja ja ihmisoikeusaktivisti Javiera Marchant Aedolle naistenpäivä ei merkitse juuri mitään. Hän sanoo juhlapäivien olevan hieno ele, mutta eleiden sijaan Marchant Aedo kaipaa enemmän konkreettisia toimia. ”Luopuisin mielelläni naistenpäivästä, jos saisin tilalle sen, ettei pienestä pitäen tytöille opetettaisi, että heidän arvonsa määräytyy heidän ulkonäkönsä perusteella.”

Javiera Marchant Aedon mielestä feminismi on hyvä ja konkreettinen työkalu yhdenvertaisuuden edistämiseen. ”Sukupuoli vaikuttaa edelleen siihen, miten ihmisiä kohdellaan ja millaisia oletuksia heistä tehdään. Joitain kohtaan oletukset ovat mairittelevia ja joitain ei”, Marchant Aedo sanoo. Kuva: Aliisa Salminen / Aamulehti

Entä millaisia muita konkreettisia toimia ja arjen tasa-arvotekoja kuka tahansa voisi tehdä?

”Lista ei ole lyhyt niistä asioista, joita pitäisi lähteä muuttamaan”, Marchant Aedo pohtii. Hän kannustaa kuitenkin siihen, että liikkeelle olisi syytä lähteä aivan pienestä pitäen lasten kasvatuksessa. ”Esimerkiksi palkkaerot olisi tärkeää poistaa, mutta yksi ongelma on siinä, miten palkkaerotilanteeseen on päädytty. Mielestäni tämän takia keskustelu pitäisi viedä varhaiskasvatukseen asti.”

Eriarvoinen kohtelu näkyy myös koulumaailmassa. Marchant Aedo huomauttaa esimerkiksi rodullistavasta opinto-ohjauksesta. ”Rodullistavassa opinto-ohjauksessa etenkin ruskeita ja mustia tyttöjä sekä tytöiksi oletettuja nuoria ohjataan ja kannustetaan heitä matalapalkkaiselle hoitoalalle. Myös esimerkiksi suomi toisena kielenä -opetukseen laitetaan lapsia nimen ja ulkonäön, ei kielitaidon perusteella. Yksi hyvin konkreettinen keino päästä tällaisesta eroon olisi tarjota opinto-ohjaajille ja opettajille enemmän antirasistista ja feminististä koulutusta.”

Marchant Aedon ajatuksille löytyy tukea muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetun teettämästä vuoden 2020 selvityksestä, jossa kartoitettiin afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemuksia syrjinnästä Suomessa. Selvityksen vastaajien mukaan 67 prosenttia Suomessa koulutukseen osallistuneista on kokenut ihonväriin perustuvaa syrjintää tai häirintää koulutuksessa. Vastaajien mukaan syrjintään ovat osallistuneet muut opiskelijat mutta myös opetus- ja muuta kouluhenkilökuntaa. Selvityksessä nostetaan esille muun muassa sama esimerkki rodullistavasta opinto-ohjauksesta.

Emmi Nuorgam toivoo yhdenvertaisuutta kaikille

”Feminismiä tarvitaan, koska maailma ei ole yhdenvertainen”, vaikuttavuustuottaja ja podcast-juontaja Emmi Nuorgam sanoo. Hänen mielestään naistenpäivä on sopiva hetki siihen, kun jokainen voisi pysähtyä tiedostamaan ja kohdistamaan katseensa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumattomuudelle yhteiskunnassa etenkin globaalissa mittakaavassa.

”Myös rauhan ulottuvuus on mielestäni hyvä muistaa naistenpäivässä, koska alun perinhän puhuttiin rauhan ja naistenpäivästä, ja rauha ei valitettavasti tällä hetkellä toteudu meitä lähellä eikä kaukana.”

Emmi Nuorgam muistuttaa, että feminismi ei pyri naisten ylivaltaan tai tarkoita miesten vihaamista. ”Intersektionaalinen feminismi on työkalu sille, että voidaan tarjota samanlaiset mahdollisuudet ja oikeudet kaikille olla olemassa. Vaikka naistenpäivänä puhutaan toki paljon naisiin kohdistuvasta eriarvoisuudesta, naiset eivät ole ainoa ihmisryhmä, joka on hyvä pitää mielessä.” Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Tasa-arvotekojen sijaan Nuorgam käyttää ennemmin sanaa yhdenvertaisuus.

”Tasa-arvolla viitataan usein työelämän tasa-arvoon, joka on myös tietysti tärkeää, mutta me olemme paljon muutakin kuin meidän työmme. Se on ehkä juuri se asia, johon toivoisin ihmisten kiinnittävän huomiota, ja tekevän töitä sen eteen, että meillä olisi myös työelämän ulkopuolella yhdenvertaisia mahdollisuuksia.”

Piki Rantanen muistuttaa kohdullisten oikeuksista ja naiseuden monimuotoisuudesta

Sisällöntuottaja ja media-aktivisti Piki Rantanen kertoo, että naistenpäivä merkitsee hänelle todella paljon. ”Naistenpäivästä on väännetty kaupallinen juhlapäivä, mutta se ei ole sitä.”

Rantasen mielestä naistenpäivän merkitys pitää aktiivisesti liittää ihmisoikeuksiin. Hän toivoo, että naisten oikeuksien yhteydessä puhuttaisiin enemmän myös kohdullisten oikeuksista, mutta muistuttaa, että naistenpäivä ja oikeudet koskettavat myös niitä naisia, jotka ovat kohduttomia.

Lue lisää: Tamperelainen transaktivisti Piki Rantanen kertoo, miksi naisoletettu -termi on useimmiten täysin turha – ”Siitä on alettu vääntää vitsiä”

”Ongelmien juurisyy eli naisviha täytyy muistaa, ja sen takia monista sekä cis- että transnaisiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista kärsivät myös kohdulliset. Kun keskustellaan esimerkiksi abortista, joka on perustavanlaatuinen terveydenhuollon toimenpide ja liittyy ihmisoikeuksiin, se ei ole ainoastaan naisten vaan ylipäätään kohdullisten asia.”

Piki Rantasta harmittaa, että naistenpäivä näyttäytyy usein vain kampanjalauseina, joissa kehotetaan hemmottelemaan omaa elämänsä naista. ”Kannustan kaikkia naisten hemmotteluun kyllä ihan kaikkina päivinä. Haluaisin naistenpäivänä nähdä kuitenkin ulostuloja naisten oikeuksista muiltakin kuin naisilta ja kohdullisilta.” Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Rantanen ihmettelee puhetta, jossa kyseenalaistetaan feminismin tarve nykypäivänä. ”Vaikka tilanne olisi juridisesti miten tasa-arvoinen tahansa, mitä se ei Suomessakaan muuten ole, naisten oikeudet eivät toteudu täällä saati maailmalla.”

Rantasen mukaan feminismi nähdään usein listana vaatimuksia, joiden saavuttamisen jälkeen maailma olisi valmis ja hyvä paikka kaikille. Rantanen itse näkee feminismin työkaluna, jonka avulla eriarvoisuutta tuottavia tekijöitä voi tunnistaa ja niihin voi puuttua jatkuvasti, koska maailma muuttuu koko ajan.

Sisällöntuottaja ja media-aktivisti Piki Rantanen on sitä mieltä, että naistenpäivästä ei puhuta tarpeeksi sen ansaitsemalla painoarvolla, vaan keskitytään liikaa juhlapäivän kaupallistamiseen. Naistenpäivän todellinen merkitys on kuitenkin Rantaselle tärkeässä asemassa, mutta samalla hän toivoisi, että naistenpäivänä muistettaisiin myös muiden kohdullisten oikeuksia ja laajennettaisiin naiskäsitystä. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Rantanen toteaa vielä lopuksi, että toivoisi kaikkien laajentavan käsitystään naiseudesta. ”Tuntuu, että jos naisena haluaa olla olemassa millään muulla tavalla kuin valkoisena ja hoikkana cis-naisena, se pitää jotenkin perustella. Samalla tavalla kuin ei ole olemassa mitään ihmisyyden perusasetusta, ei ole olemassa mitään yhtä naiseutta.”