Aamulehti
Tamperelainen demaripoliitikko Lauri Lyly haluaa kahviinsa maitovaran Finlaysonin alueella Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevassa kahvilassa. Hän nostaa katseensa ylös ja ihastelee historiallista teollisuusmiljöötä. Lähestyvän 70-vuotispäivänsä vuoksi hän istahtaa pöytään haastateltavaksi syntymäpäiväjuttua varten.
Lyly on yksi demarien eduskuntavaaliehdokkaista Pirkanmaalla. Huhtikuun alun vaalit ovat niin lähellä, että Aamulehti rajasi päivänpolitiikan haastattelusta pois.
Lyly on herännyt varhain aamupuurolle. Yksi hänen tavaramerkkinsä onkin ollut saapua työhuoneelle kello 7, usein yhtä vastausta viisaampana. ”Nukahdan ratkaistavan ongelman kanssa noin kello 22.30, ja aamulla herään siihen, että näinhän se pitää tehdä.”
Kuka?
Lauri Lyly
Syntyi 20. helmikuuta 1953 Seinäjoella.
Perheessä aviopuoliso Tuula Lyly, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta.
Asuu Tampereen Vehmaisissa rintamamiestalossa, johon perhe muutti vuonna 1991.
Koulutus mm. sähköasentaja 1971, työteknikko 1978, yrityshallinnon tutkinto MHT 1993, järjestöasiantuntemuksen PD-opinnot 2001.
Työura mm. asentaja 1972–1989, Sähköliiton sopimussihteeri 1989–1997, puheenjohtajana 1997–2004, SAK:n johtaja 2004–2009 ja puheenjohtaja 2009–2016, Tampereen pormestari 2017–2021.
Luottamustoimia mm. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja 2022–, 2021 vaalien jälkeen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja konsernijaoston puheenjohtaja.
Harrastukset golf, hiihto, lukeminen, kävely.
Juhlistaa syntymäpäiväänsä 18.2. kutsuvieraiden kanssa.
Muistamiset: Tampereen lastenklinikan tuki ry, tili: FI85 5730 0820 7462 75, viesti: Lauri Lyly; Ruokapankki, Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä, tili: FI95 5732 2620 0115 10, viesti: 199 241 0205 Lauri.
Lounas työpaikkaruokalassa on ollut Lylylle aina tärkeä. ”Siellä tulee samalla monta asiaa hoidettua huomaamatta, kun siellä tapaa muita. Läsnä pitää olla ja kuunnella ihmisiä.”
Kuntavaalien 2021 jälkeen Lylyä ovat pitäneet kiireisenä luottamustehtävät. Vain 15 kuntavaaleissa annettua ääntä erotti hänet pormestarin jatkokaudesta. Paikan tuolloin vienyt kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen, 45, on niin ikään ehdolla eduskuntavaaleissa.
Lyly tuli tunnetuksi Sähköliiton ja SAK:n puheenjohtajana, mutta hän on ollut paljon muutakin. Lylyn laatima CV on lähes kolme A4-sivua pitkä. Lylyä hymyilyttää kysymys, miksi hän ei hellitä, vaan turkulaisten Matin ja Tepon sanoin vauhti kiihtyy. Ennen kuin hän vastaa, käymme usealla paikkakunnalla oppiaksemme, mikä teki sähköasentajasta ay-pomon ja poliitikon.
Lauri Lyly harrastaa talvella hiihtoa ja nurmien viheriöidessä golfia. Hänet valokuvattiin Tampereen Vehmaisissa, jossa perhe on asunut rintamamiestalossa vuodesta 1991 lähtien.
Karijoki
Perheen muuttaessa Seinäjoelta äidin kotipitäjään Karijoelle maaseutu kukoisti ennen suurta maaltamuuttoa. Eteläpohjalaiskunnassa oli vielä yli 3 000 asukasta, nyt 1 200. ”Olen aika vaatimattomista oloista. Isä oli rakennusmaalari, äiti pukuompelija. Isällä oli paljon kausitöitä.”
Oli selvää, että kansakoulun ja kansalaiskoulun jälkeen Lyly kouluttautuisi ammattiin. Isä oli nähnyt rakennuksilla, että sähköasentajilla riittää töitä, ja poika teki valinnan sen mukaan. Yli kahdeksan keskiarvo olisi voinut viedä paljon lukevan pojan muuallekin, mutta 30 kilometrin päässä sijaitseva maksullinen lukio ei ollut vaihtoehto rahan vähyyden vuoksi.
Vanhemmat eivät olleet politiikassa mukana, mutta Lylyn isä seurasi yhteiskunnallisia asioita ja oli yhdistysaktiivi.
Karijoki oli keskustalaisuuden kehto. Miten sieltä voi tulla demarivaikuttaja? ”Sitä minäkin olen miettinyt”, Lyly sanoo ja nauraa. ”Ehkä se tuli siitä, kun lähdin sieltä niin nuorena pois ja ura vei palkkatöihin.”
”Tee niin kuin oikein on”, kuului kotoa saatu neuvo.
Vaasa
”Se oli sen ajan ict-ala, lähes 100 haki luokalle ja 18 otettiin”, Lyly kertoo Vaasan ammattikoulun sähköasentajalinjasta.
15-vuotiaan mieleen painui elokuussa 1968 tilanne, joka vaivasi sadan kilometrin päässä kotoa pojan mieltä. Silloinen Neuvostoliitto miehitti silloisen Tšekkoslovakian. ”Televisiosta näki, kun tankit olivat Prahan kaduilla.”
Vaasassa ammattiin nuoruudessaan kouluttautunut Lauri Lyly alkoi pohtia Strömbergin konepajakoulussa, minkä puolueen ehdokas saa hänen äänensä pääluottamushenkilön vaalissa. Hän äänesti demariehdokasta.
Lyly asui ensimmäisen opiskeluvuoden tätinsä luona, ja toisena hän löysi opiskelukaverin kanssa omakotitalon yläkerrasta asunnon. ”Otimme kotoa kahdeksi viikoksi eväät mukaan. Harvoin kävimme kotona kuitenkin.”
Ammattikoulun jälkeen hän oli palkallisessa koje- ja kojeistoasentajaopissa Strömbergin konepajakoulussa. Strömberg oli 4 000 ihmisen työpaikka, ja siellä ammattiyhdistysliikkeen toiminta sai Lylyn pohtimaan, minkä puolueen ehdokasta hän voisi äänestää pääluottamushenkilön vaalissa. ”Siellä äänestin ensimmäisen kerran sosiaalidemokraattia.”
Vaihtoehtona olisi ollut silloinen Suomen kansan demokraattinen liitto (Skdl), joka oli kommunistien ja sosialistien yhteistyöliitto. Puoluekentässä se sijaitsi demareista vasemmalla. ”Silloin ajattelin, että en ole noin vasemmalla missään tapauksessa”, Lyly sanoo.
Hän ei pitänyt Skdl:n jyräävästä päätöksenteosta, vaan piti parempana pyrkimystä sopia asioista. Hän ei kuitenkaan vielä liittynyt sosiaalidemokraattisen puolueen jäseneksi.
Kristiinankaupunki
Lyly alkaa puhua me-muodossa. Tulevan Tuula-vaimon kanssa oli vaihdettu ensikatseet tanssilavalla. Lyly oli 21-vuotias, kun pari avioitui. ”Silloin oli aika normi, että mennään naimisiin nopeasti.”
Pari asettui Kristiinankaupunkiin, jossa oli rakenteilla Pohjolan Voiman voimalaitos. ”Tavallaan olimme kotiseudulla, sillä Karijoelle oli matkaa 30 kilometriä.”
Lyly osallistui ammattiosaston toimintaan ja liittyi puolueeseen 1975. Hän kertoo, että pääluottamushenkilö höysti tätä huumorilla. ”Kuule Lauri, nyt sinun pitäisi valita seurakuntavaalien ehdokkuus tai puolueen jäsenyys. Seurakuntavaalit olivat sattumalta samaan aikaan.”
Kuuden nuoren perheen asuttamaan rivitaloon syntyi yhteisö muualta paikkakunnalle muuttaneiden kesken. ”Pelattiin lentopalloa takapihalla ja kaikenlaista muuta. Lasten perään katsottiin siinä ja heillä oli kavereita.”
Kolmesta lapsesta ensimmäinen syntyi Kristiinankaupungissa, ja kaksi nuorempaa Loviisassa.
Loviisa
Lyly muistaa yhä, että viikonpäivä oli tiistai, kun hän näki sunnuntain lehdessä ilmoituksen, jolla haettiin sähköasentajaa Loviisaan ydinvoimalatyömaalle. Hän lähetti hakemuksen ja sai paikan. Perhe päätti kokeilla uutta paikkakuntaa puoli vuotta.
Loviisan ensimmäisen voimala saatiin valtakunnanverkkoon helmikuussa 1977, millä oli iso merkitys energiapulasta kärsineelle Suomelle. Lylyn työ Loviisassa jatkui.
1980-luvun alkupuoliskolle mennessä kolmikymppinen Lyly oli kerännyt kokemusta niin, että hän toimi ydinvoimalaitoksen pääluottamushenkilönä, ja istui lopulta myös Loviisan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa.
Perhe oli jäämässä Loviisaan, mutta Lylyn saama vihje valita ay-ura käänsi suunnan Pirkanmaalle, Sähköliittoon Tampereelle. Tänne perhe muutti mielellään. ”Olimme olleet täällä useasti käymässä 1980-luvulla. Silloin ihastuimme tähän kaupunkiin.”
Lauri Lyly on ollut työn ja luottamustoimien vuoksi paljon poissa kotoa. Hän sanoo, että tilanne on hieman muuttunut. ”Olen rauhoittanut viikonloppuja aika paljon.”
Helmikuussa 1989 Tampereella alkanut päätoiminen ay-ura päättyi 2016, kun Lyly jäi eläkkeelle. ”Paljosta pitää kiittää vaimoa ja lapsia. Paljon olen ollut poissa”, hän sanoo. Kuntapolitiikkaan Lyly palasi Tampereella kuntavaaleissa 2017.
Vimma vaikuttaa
Lylyn työnsä kautta tunteva puolueisiin sitoutumaton sanoo, että Lylyllä on vimma vaikuttaa, palaverisinnikkyyttä ja tarkkuus pitää huolta sadasosista. ”Jos eläkemaksussa on sadasosa, ja palkkasumma on 80 miljardia, on sadasosalla merkitystä. Kaikissa asioissa ei ole”, Lyly sanoo.
Hän lisää piirteisiinsä kärsimättömyyden. Moni on kertonut hänelle, että hän alkaa naputtaa 10–15 minuutin kohdalla kynällä pöytää, jos hän on pyytänyt käsiteltävästä asiasta kokouksen tiiviin katsauksen.
Kärsimättömyys ei tarkoita käytettyä aikaa, jos asia on iso. Yksi SAK-ajan esimerkki on huhtikuusta 2015 helmikuuhun 2016 väännetty yhteiskuntasopimus. ”Kaikki sitoutuivat mukaan. Sellaiseen suomalaiset ovat valmiita. Jos otetaan yhdessä kuormaa, otetaan vähän enemmän kuormaa”, Lyly sanoo. ”Jos jotain porukkaa röykytetään, siihen ei olla valmiita.”
Luovuutta mukana
”Minulle on tärkeää, että pöydässä on paljon vaihtoehtoja. Se antaa luovuudelle mahdollisuuden ratkaisujen hakemisessa”, Lyly sanoo. ”Pitää ymmärtää, miksi toinen esittää jotain, ja miettiä, miten voisit toteuttaa sen ja omat tavoitteesi, kuten toinen haluaa. Lopulta molemmat ovat tyytyväisiä saatuaan läpi tiettyjä itselleen tärkeitä asioita.”
Lyly sanoo, että neuvottelussa on oltava luottamus, että esitetyt vaihtoehdot ovat voimassa vain tuossa tilanteessa, eikä niitä kaiveta neuvotteluaseeksi myöhemmin, jolloin tilanne on usein jo muuttunut.
On jutun alussa esitetyn kysymyksen vastauksen aika. ”Olisin voinut olla eläkkeellä jo kauan aikaa, mutta en ole koskaan oikein ajatellut, että jään eläkkeelle”, Lyly sanoo. ”Tämä liittyy varmaan siihen, että olen saanut olla toisten puolesta niin mielenkiitoisissa ja etuoikeutetuissa tehtävissä. Kaikenlaisia johtotöitä olen saanut tehdä.”
