”Nukkemainen olemus, mutta ulkonäkö pettää”, Irja Tulosta on kuvattu – Tampereen rautarouva täyttää 80 vuotta ja toivoo kaupungin päättäjille nyt yhtä tärkeää ominaisuutta

Suomen suurten kaupunkien ensimmäinen kaupunginhallituksen naispuheenjohtaja ja apulaispormestari uudisti rajusti Tampereen poliittista kulttuuria. Nyt hän toimii aviopuolisonsa omaishoitajana ja kantaa huolta Pirkanmaan hyvinvointialueen valuvioista.

Irja Tulonen asuu aviopuolisonsa Raunon kanssa Tampereen Ratinanrannassa. Olohuoneen ikkunoista avautuvat hienot näkymät Pyhäjärvelle.

6.1. 7:00

Tammikuinen arkipäivä avautuu sumuisena, mutta puolenpäivän jälkeen tuulenhenkäys työntää usvan pois Pyhäjärveltä. Aurinko työntyy esiin ja valaisee avaran kolmannen kerroksen kerrostalohuoneiston Tampereen Ratinanrannassa. Olemme haastateltavani kanssa kuin näköalapaikalla kohti etelää ja Hatanpään niemeä. Edessäni istuu aina niin tyylikäs, Tampereen rautarouvaksikin nimetty Irja Tulonen, joka loppiaisena täyttää 80 vuotta.

Kokoomuspoliitikko ehti tehdä 30 vuoden työuran sairaanhoitajana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ennen kuin hänet vuonna 1995 valittiin kolmeksi kaudeksi kansanedustajaksi Helsingin Arkadianmäelle.

Tampereen kuntapäättäjänäkin Tulonen kerkesi olla liki 40 vuotta, kunnes jättäytyi vuonna 2021 pois politiikasta ja toimii nyt aviopuolisonsa Raunon omaishoitajana. Miehen työhuoneesta kuuluva ja tämän rakastama jazzmusiikki säestää tyylikkäästi tapaamista.

Tulosten kodissa heidän edustamansa arvot ovat näkyvästi esillä: Suomen lippu koristaa Pyhäjärven suuntaista ikkunaa, ja kahvileivätkin tarjotaan Lotta Svärd -tunnuksin varustelluilta leipälautasilta. Tulonen on Pirkanmaan Lottaperinne -yhdistyksen kunniajäsen, ja sai kahviastiaston järjestöltä 70-vuotislahjaksi.

Mutta mistä kaikki alkoikaan?

Kuka?

Irja Tulonen

Syntynyt: 6.1.1943 Lumivaarassa, Laatokan Karjalassa. Asuu Tampereen Ratinanrannassa.

Perhe: Aviopuoliso Rauno, kaksi aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta.

Ammatiltaan sairaanhoitaja. Taysin silmäklinikan vuodeosastolla 1965–1995. Kunnallisneuvos.

Kansanedustaja 1995–2007. Valtiovarainvaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen.

Tampereen kaupunginvaltuutettu 1982–2021. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1993–1995. Tampereen apulaispormestarina kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa, osaamis- ja elinkeinotoimessa sekä terveyden edistämisen ja ikäihmisten palveluissa.

Toiminut kaupunkikuvatoimikunnan jäsenenä, Sara Hildenin säätiön hallituksessa ja Särkänniemen hallituksen puheenjohtajana.

Tampereen kukkaispormestari 2008.

Viola-kotiyhdistyksen, Rotary Tammer Novan, Pirkan kokoomusnaisten ja Pirkanmaan Lottaperinne ry:n kunniajäsen.

Harrastaa teatteria ja kuvataiteita. Oli 25 vuotta Tampereen Teatterin hallituksessa. Oli kansainvälistämässä Tampereen teatterikesän toimintaa.

Juhlii 80-vuotispäiviään kotonaan lähiomaistensa kanssa.

Pieni tyttö hattuhyllyllä

Irja Tulonen syntyi loppiaisyönä 1943 yli 30 asteen paukkupakkasissa pienessä Lumivaaran kunnassa Laatokan Karjalassa. Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Hänen isänsä oli keskustalainen maalaistalon isäntä Otto Saikkonen.

Kun Tulonen oli 1,5-vuotias kesäkuussa 1944, vanhemmat joutuivat lähtemään jo toistamiseen evakkoon kodistaan Kalksalon kylästä. Juna oli niin täynnä turvaan hakeutuvia karjalaisia, että pieni Irja-tyttö laitettiin nukkumaan junan hattuhyllylle. Viisilapsisen perheen evakkomatka päättyi Pohjois-Pirkanmaalle, Virtain Killinkoskelle.

”Olin niin pieni, ettei minulla ollut minkäänlaisia muistikuvia ajastamme Laatokalla. Siksi en ole koskaan myöskään palannut sinne, vaikka osa perheestämme onkin siellä vieraillut.”

Virroilla ei Tulosen lapsuudessa ollut vielä lukiota, joten vanhemmat lähettivät hänet Helsingissä asuvan tädin suosituksesta Porvoon naisopiston tyttölukioon.

Sairaanhoitajaksi hän valmistui Jyväskylästä, ja työskenteli vuodesta 1965 alkaen 30 vuotta Tampereen yliopistollisen sairaalan silmäklinikan vuodeosastolla.

”En kannata kiintiöitä”

Politiikkaa Irja Tulonen ei työuransa aikana juurikaan ajatellut, mutta hänen luottamustehtävänsä terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehyssä pantiin merkille, ja hänet houkuteltiin mukaan kuntavaaliehdokkaaksi. ”En ole koskaan kannattanut mitään nais- tai mieskiintiöitä, vaan luottamustehtäviin on valittava sukupuoleen katsomatta kumpiakin luonnollisesti ja ansioidensa mukaisesti.”

Tulonen nousi ensimmäisenä naisena Suomen suurten kaupunkien kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi ja ehti olla kahteen otteeseen Tampereen apulaispormestarinakin.

Irja Tulonen ehti olla nelisenkymmentä vuotta mukana Tampereen kunnallispolitiikassa ja kolme kautta eduskunnassakin.

”Nukkemainen ulkonäkö pettää”

Tulonen valittiin kaupunginhallituksen johtoon ennen 1990-luvun puoliväliä vaiheessa, jolloin niin sanottu Tampereen aseveliakseli eli kokoomuksen ja sosialidemokraattien tiivis yhteistyö oli vielä voimissaan. ”Aseveliakseli kyllä helpotti päätöksentekoa, mutta takaraivossani jyskytti, että onko tämä oikeaa demokratiaa. Ymmärsin vähemmistön esiin nostamaa kritiikkiäkin.”

Napakan kokoomuspoliitikon toiminta pantiin merkille, korkokengät kopisivat virastotalon käytävillä ja Tulosta alettiin yleisesti kutsua Tampereen rautarouvaksi. Nimitys juontaa osittain 1980-luvun brittipääministeriin Margaret Thatcheriin ja hänen yksityistämispolitiikkaansa.

Tulonen oli ensimmäisenä tuomassa vanhuspalveluihin Koukkuniemen vanhainkodin rinnalle myös yksityisiä palveluntuottajia. Hän toimi Viola-kotiyhdistyksen puheenjohtajana ja oli palvelukodin perustajajäsen.

Helsingin Sanomat kirjoitti, että ”Tulosella on nukkemainen olemus, mutta ulkonäkö pettää”. Poikien keskellä kasvanut Tulonen uskalsi avata suunsa, joten hänen sanotaan ”siivonneen” Tampereen päätöksenteon ytimestä ”pankinjohtajien yliedustuksen”. Lähes kaikkien kaupungin merkittävimpien pankkien johtajat olivat takavuosina yleinen ilmiö kaupungin päätöksenteossa.

Herrat päättivät aikanaan Tampereen asioista saunassa, mutta Tulonen käynnisti sunnuntai-iltaiset naisten tapaamiset. Kaupungin asioita käytiin säännöllisesti läpi naisryhmässä, jonka vakiojäseniin kuului muun muassa takavuosien demaripoliitikko Anneli Kivistö.

”Haluaa päättää Keskustorilla”

Irja Tulonen otti kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiessaan ensimmäisenä käyttöön avoimet kaupunkilaisten tapaamiset. ”Kokeneet poliitikot yrittivät opastaa minua tehtävässäni, että ole vain oma eteerinen itsesi. Kyllä sinä pärjäät. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen tuella lähdin toteuttamaan avoimia kansalaisten tapaamisia yksitellen. Vastustajat väittivät minun haluavan päättää asioista Keskustorilla.”

Tulonen halusi olla helposti lähestyttävä, mutta tueksi ja turvaksi otettiin kuitenkin vahtimestari virastohuoneen oven pieleen. Myöhemmin kaupungin harjoittama avoimuus lisääntyi muun muassa kaupunginosatapaamisten muodossa.

Tulonen sanoo ensimmäisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan asukasvieraan olleen hervantalainen Eila Sihvonen, joka esitteli perusteellisesti näkemyksiään siitä, miksi Hervantajärven raskas kaavoittaminen olisi virheratkaisu. Siihenkin löytyi Tulosen mukaan lopulta kevyempi vaihtoehto.

Irja Tulonen sanoo kannattavansa lämpimästi kaavoitussuunnitelmia, joissa Ratinasta johtaisi muun muassa kevyen liikenteen yhteys Hatanpään puolelle.

”Saadaanko hoitaminen kuntoon nytkään?”

Irja Tulonen puhui hoito- ja sosiaalityön alipalkkauksesta sekä hoitojonojen purkamisesta jo 20 vuotta sitten Aamulehden toimittajan Helena Saaren tekemässä 60-vuotishaastattelussa.

”Asia on yhä polttavan ajankohtainen, kun Pirkanmaan hyvinvointialue on toiminut vajaan viikon. Nyt käyttöön otettuun malliin jäi valuvikoja. Tampereen kaupunki ajoi lausunnoissaan kuntavetoisempaa mallia. Mistä saadaan henkilökuntaa ja riittävätkö rahat?”

Lue lisää: Työntekijät kertovat laajoista ongelmista Pirkanmaan hyvinvointialueella – kerro Aamulehdelle omista kokemuksistasi

Tulonen kantaa huolta myös Tampereella kehitettyjen tekonivelsairaala Coxan ja sydänsairaalan tulevaisuudesta.

”Myötäelämisen taitoa”

Irja Tulonen sanoo Tampereen olleen edelläkävijä monella rintamalla, muun muassa sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisessä.

”Olen todella ylpeä kotikaupungistani ja siitä, että olen saanut olla omalta osaltani rakentamassa Tampereen tulevaisuutta. Raitiotiet ja rantatunneli ovat olleet kaupungin sijoituksia tulevaisuuteen, ja nyt niihin sijoitetut veroeurot poikivat yksityisten sijoittajien lisääntyvänä panostuksena kaupunkiin.”

Irja Tulonen tunnustaa, ettei politiikan tekeminen ole aina ollut helppoa kuin heinänteko.

”Poliitikoiksi lähteville ei järjestetä testejä. Toivon kaupungin nykyisten ja tulevien päättäjien omaksuvan myötäelämisen taitoa. Se auttaa päätöksenteossa. Ei päättäjän aina tarvitse olla puolueensa etäispääte, vaikka taustalla ovatkin aatteellinen työ ja arvot. Toisellakin osapuolella on omat arvonsa. On pystyttävä neuvottelemaan”, Tulonen opastaa.

Irja Tulonen sanoo olevansa erityisen iloinen siitä, että kaupunginvaltuustossa on yhä enemmän kielitaitoisia ja koulutettuja nuoria. ”Tulevaisuus kasvaa heissä.”

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut