Tamperelainen Simo Soininen, 22, on tehnyt pukkikeikkaa jo seitsemän vuotta – Aamulehti tapasi hänet keskellä jouluaaton kiireitä

Tärkeintä joulupukin työssä on olla kiinnostunut lasten asioista, sanoo Tampereen Eräpoikien joulupukki Simo Soininen. Jouluaatot ovat Soiniselle kiireisiä päiviä, joiden jälkeen olo on väsynyt mutta onnellinen. Tässä jutussa hän kertoo, miksi ryhtyi 15-vuotiaana pukiksi, paljonko tienaa ja millaisiin kommelluksiin on joutunut.

Partiolippukunta Eräpoikien joulupukkeihin kuuluva Simo Soininen tekee keikkaa Länsi-Tampereella. Tämän joulun ensimmäiset keikat olivat Hyhkyssä, Lamminpäässä ja Pohtolassa. Haastattelun jälkeen keikat sijoittuivat pääosin Lielahteen ja Lentävänniemeen. Kierros päättyy Ylöjärvelle.

24.12.2022 18:44 | Päivitetty 24.12.2022 18:53

Aamulehti

Joulupukki ehdottaa tapaamista Perkiönlahden venesatamaan. Keikkaa pukkaa Pohtolan ja Lentävänniemen suunnalla, ja tauko on mukavampi pitää jossain muualla kuin kaupan pihassa, huomion keskipisteenä.

Pukki saapuu tapaamiseen millä muullakaan kuin mustalla Hondalla. Valkoparran alta kuoriutuu tamperelainen Simo Soininen, 22. Soininen irvistää. Parran kuminauhat painavat korvia. Niin ne ovat tehneet aina. Siitä kuitenkin selviää.

Kello tulee pian kaksi. Soinisella on takana jo kolme keikkaa. Edessä niitä on vielä 11. Nyt on hyvä hetki tankata vettä ja leipää, ja kertoa Aamulehdelle, millaista on joulupukin työ.

Joulumieltä ja tienestiä

Soininen tekee pukkikeikkaa partiolippukuntansa Eräpoikien nimissä. Ura alkoi jouluna 2015 Kalevan Karhujen pukkipalvelussa. Soininen oli silloin vasta 15-vuotias. Seuraavana vuonna hän oli mukana käynnistämässä toimintaa myös omassa lippukunnassaan. Yhtäkään joulua ei sittemmin ole jäänyt välistä.

Soinisella oli aikoinaan kaksi syytä ryhtyä joulupukiksi: halu tuoda joulumieltä perheisiin ja mukava lisätienesti. ”15-vuotiaana ei ollut kauheasti tulonlähteitä.”

Eräpoikien pukkipalvelun hinta 10–15 minuutin keikasta on 60 euroa. Pukki saa summasta 25 euroa. Soinisen tämän jouluaaton bruttotulo on siis 350 euroa. Joulupukkien saama korvaus on veronalaista ansiotuloa.

Kuka?

Simo Soininen

Syntynyt vuonna 2000.

Paljasjalkainen tamperelainen. Asuu Nekalassa.

Opiskelee pelastajaksi Pelastusopistossa Kuopiossa.

Harrastaa partiota, seinäkiipeilyä ja kuntoliikuntaa.

Partiolippukunta Eräpoikien koko Tampereen alueella toimiva joulupukkipalvelu löytyy osoitteesta partiopukki.fi.

Tärkeintä olla kiinnostunut

Vaikka Perkiönlahden venesatama on Lielahden Prisman parkkipaikkaa rauhallisempi, muutama aattoiltapäivän ulkoilija täälläkin liikkuu ja huikkailee pukille jotakin hyväntahtoista. Soininen vilkuttelee ja tervehtii takaisin.

Kolme ensimmäistä keikkaa ovat sujuneet kommelluksitta. Jokaisessa perheessä on ollut kaksi lasta ja vaihteleva määrä aikuisia. Se on tehnyt yhdestä joulupukin tärkeimmistä tehtävistä, lasten nimien muistamisesta, verrattain helppoa. Muutama laulukin pukin iloksi on jo esitetty.

Soininen muistelee, että seitsemän vuotta sitten polvet taisivat hieman tutista, mutta nyt keikat hoituvat jo vahvalla rutiinilla. Tärkeimpiä matkan varrelta tarttuneita oppeja on, että jokaiselle perheelle voi kertoa samat jutut. ”Pukkina ollessa se helposti hämärtyy. Kun on kymmenen kertaa heittänyt samat jutut, alkaa ajatella, että pitäisi keksiä uusia. Mutta ei pidä. Jokaiselle perheelle ne jutut ovat uudet.”

Kaikki työn kannalta olennaiset asiat on kirjattu yhteen A4-kokoiseen taulukkoon. Luottamuksellinen pumaska ei ole tarkoitettu vieraille silmille, mutta Soininen kertoo, mihin kysymyksiin se vastaa: yhteystiedot, osoite, talon tuntomerkit, kerrostalon mahdollinen ovikoodi, pysäköintimahdollisuudet, mistä pukki löytää lahjat, missä pukki otetaan vastaan, paikalla olijoiden nimet ja lasten iät, taustatietoja jutustelun pohjaksi ja muita huomioitavia asioita. Perheiden odotukset joulupukin vierailua kohtaan ovat pääosin hyvin yhteneväisiä.

”Ei tähän liity suurempia salaisuuksia. Tärkeintä on olla kiinnostunut kaikesta, mitä lapset sanoo ja tekee, ja kiitollinen kaikista laulu- ja soittoesityksistä.”

”Lapsillehan tärkeintä on usein, että pukki tuo lahjoja, mutta aikuisille on tärkeää, että ohessa on vähän muutakin.”

Joulupukki on puhetyöläinen. Vesi pitää kurkun kunnossa ja pukin muutenkin vireessä.

Kolari ja kaksi pukkia

Tuskin kellään monta vuotta pukkikeikkaa tehneellä on pulaa hilpeistä jouluanekdooteista. Soininenkin jakaa muutaman.

”Jouluna 2019 minulla oli serkku kuskina. Tuli pieni kolari, ja hän joutui jäämään selvittelemään sitä. Lähdin juoksemaan seuraavalle keikalle. Joku hidasti kohdalle ja kysyi, onko porot hukassa. Toinen hidasti ja huusi, että laitetaan tilit tasan niin heitän sut. Kerkesin juuri ja juuri, mutta montaa minuuttia ei taannut jäädä tyhjää.”

”Kerran olin pukkina sellaisessa neljän rivitalon kompleksissa, jossa taloilla on yhteinen sisäpiha. Olohuoneesta aukesi iso ikkuna sisäpihalle. Jossain vaiheessa keikkaa toinen joulupukki juoksi siellä. Lapsi huomasi ja sanoi että katso, toinen joulupukki. Siinä sai aika nopeasti kehittää jonkin tarinan, että nykyaikana on pakko käyttää vähän näitä lisäapureita.”

Mukava pukki

Eräpojilla on tänä vuonna kymmenen joulupukkia. Soininen on nuoresta iästään huolimatta heistä kokeneimpia. Täksi jouluksi mukaan on saatu uusia, alle parikymppisiäkin pukkeja, mikä on tulevaisuuden kannalta hyvä.

Erilaisia pukkeja on yhtä paljon kuin pukeilla esittäjiä. Soinisen omaan joulupukkitulkintaan ei kuulu aivan hillitöntä näyttelemistä. Ääntään hän muuttaa kuulostaakseen hieman vanhemmalta valtiomieheltä, muttei sen kummempaa.

Soininen luonnehtii pukkiaan mukavaksi ja anteeksiantavaiseksi. ”Jos taustatiedoissa lukee, että läksyt on vähän jääneet tekemättä, niin kyllä minä siitä muistutan, mutta sanon myös, että tänä jouluna katsotaan läpi sormien, kunhan ensi vuonna paranee. Ikinä en ole risuja tuonut.”

Simo Soinisen joulupukkivetimet ovat kiireestä kantapäähän kunnossa. Ennen jokaista keikkaa on tärkeä tarkistaa, että puku istuu automatkan jäljiltäkin hyvin.

Syömään ja saunaan

Lopettelemme haastattelua vähitellen, jotta Soininen saa sosiaalisen päivänsä keskelle hiljaisenkin hengähdystauon. Kolme keikkaa ei tunnu vielä missään, mutta kolmanneksi tai neljänneksi viimeisen kohdalla väsymys saattaa jo hiipiä. Pari viimeistä menee sitten kuitenkin taas kuin vettä vaan.

Iltakahdeksan jälkeen Soininen pääsee aloittamaan oman joulunviettonsa perheen joulupöydässä. Kotona syöminen ja saunominen on kaivattua rauhoittumista päivän päätteeksi. Joulupäivän ja tapaninpäivän Soininen on tavannut pyhittää ei-minkään tekemiselle.

Jouluaaton kiireistä jää väsynyt mutta onnellinen olo. ”Tässä näkee monen perheen joulun ja sen, kuinka pukin vierailu tuo lisää joulufiilistä. Monelle lapselle se on todella tärkeä osa joulua.”

Lopuksi: Viisi nopeaa joulupukki Simo Soiniselle

Päätimme haastattelun viiteen jouluaiheiseen pikakysymykseen.

Mikä on ikimuistoisin joululahja, jonka itse olet saanut?

”Pistit pahan. Ehkä Nintendo DS, kannettava pelikonsoli. Taisin olla seitsemän, kun sen sain.”

Paras joululaulu?

Joulupuu on rakennettu.”

Paras joulupöydän ruoka?

”Lohi.”

Pahin virhe, jonka pukki voi keikalla tehdä?

”Lasten kutsumisesta väärällä nimellä tulisi ainakin itselle sellainen, että oho.”

Onko joulumaa muutakin kuin tunturi ja lunta?

”Totta kai.”

Lounaaksi on tarjolla ruisleipiä. Pian matka jatkuu taas.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut