Esko Raipialla oli kyky nähdä yleisön tarpeet – ”Iso sydän on poissa”

Raipian vaikutus kotimaiseen teatterielämään on huomattavasti hänen lukuisia roolejaan ja johtotehtäviään mittavampi.

Esko Raipia näytteli eri teattereissa ja televisiossa lukemattomia rooleja ja oli mukana perustamassa kahta teatteria. Kuvassa hän poseeraa elämäntyönsä Tampereen Komediateatterin tiloissa entisessä Tampellan Juhlatalossa.

22.11. 15:55

Aamulehti

Tampereen Komediateatterin perustaja, teatterineuvos Esko Raipia on kuollut. Raipia menehtyi nopeasti edenneeseen haimasyöpään Hatanpään sairaalassa maanantai-iltana 21. marraskuuta perheenjäsentensä ympäröimänä. Hän oli kuollessaan 76-vuotias.

Raipia syntyi 24.6.1946 Ikaalisissa. Teatterikipinä Raipiaan iski jo varhain. Perheen muutettua Tampereelle Raipian äiti Ida talutti hänet Pyynikintorin laidalle soittamaan ovikelloa. Oven avasi niin ikään Ikaalisista kotoisin oleva Eino Salmelainen, joka oli paitsi Tampereen Työväen Teatterin johtaja, myös Esko Raipian kummisetä. ”Poika haluaa näyttelijäksi”, äiti totesi. ”Ai, sinäkin”, vastasi Salmelainen.

Lue lisää: Maija-Leena Raipia on kuollut – muistetaan balettitanssijana, koreografina, ravintoloitsijana ja Tampereen Komediateatterin voimahahmona

Teatterineuvos Esko Raipia oli poikkeuksellisen vahva organisaattori, yhdistysten perustaja ja vetäjä. Ransu-koirallekin Raipia perusti yhdistyksen, jonka tuotot käytetään hyväntekeväisyyteen.

Kuolleet

Esko Raipia

Tamperelainen näyttelijä, teatterinperustaja ja -johtaja, ravintoloitsija.

Syntyi Ikaalisissa 24.6.1946. Kuoli Tampereella 21.11.2022.

Työskenteli näyttelijänä kiinnityksellä Kotkan kaupunginteatterissa, Porin Teatterissa ja Tampereen Teatterissa sekä teki kymmeniä rooleja televisiosarjoissa ja -elokuvissa.

Oli mukana perustamassa Teatteri 2000:tta vuonna 1985.

Perusti Tampereen Komediateatterin Tapio Parkkisen kanssa vuonna 1991 ja oli mukana teatterin toiminnassa elämänsä loppuun saakka.

Haudataan Kalevankankaan hautausmaalle vaimonsa Maija-Leenan viereen, joka kuoli huhtikuussa.

Näyttelijä

Kohta Raipia oli jo näyttelijäharjoittelijana TTT:llä ja Tampereen Teatterissa. Vuonna 1966 hän aloitti Tampereen yliopiston juuri perustetun näyttelijäntyön koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin, josta valmistui vuonna 1969. Samana vuonna Raipia aloitti näyttelijänä Kotkan kaupunginteatterissa, jossa viihtyi neljä vuotta. Kotkasta hän siirtyi näyttelijäksi Porin Teatteriin, jossa työskenteli vuoteen 1979.

Porin jälkeen vuorossa oli muutto takaisin Tampereelle. Raipia näytteli Tampereen Teatterissa vuoteen 1985 asti ja johti sitten hetken Pyynikin kesäteatteria.

Teatterirooliensa ohessa Raipia näytteli jatkuvasti myös televisiossa ja elokuvissa. Televisioroolinsa Raipia aloitti jo vuonna 1964 tv-elokuvassa Messiina, jossa hän vilahtaa asiakkaana. Ensimmäisen nimiroolinsa televisiossa Raipia näytteli 1968, jolloin hän esitti Holopaista tv-elokuvassa Kauppa-Lopo.

Lapset muistavat Raipian sirkustirehtööri Juusona Sirkuspelle Hermanni -tv-sarjasta. Suurelle yleisölle Raipia tuli tutuksi Metsolat-sarjan pankinjohtaja Jaakko Järvenheimon roolista 1993–1995.

Esko Raipia vuonna 1987, jolloin Teatteri 2000 oli täydessä vauhdissa ja oma ravintolakin oli jo perustettu.

Aikaansaaja

Raipian vaikutus Suomen teatterielämään on hänen moninaisia roolejaan mittavampi. Raipia perusti vuonna 1985 Tapio Parkkisen ja Simo Tavasteen kanssa Teatteri 2000:n, joka oli Suomen ensimmäinen lasten- ja nuortenteatteri. Heti ensimmäisenä talvenaan Teatteri 2000 veti TTT:n Eino Salmelaisen näyttämölle 85 000 ihmistä.

”Isä oli mitä voimallisimmin organisaattori. Isällä oli kyky nähdä ihmisten liikkeet ja tarpeet. Esimerkiksi Komediateatteria ei olisi ilman tätä kykyä”, kertoo Panu Raipia, Esko Raipian poika.

Tampereen Komediateatterin Raipia perusti vuonna 1991 Tapio Parkkisen kanssa ja määrätietoisesti johti sen valtionosuusteatteriksi vuonna 2010. Panu Raipiasta tuli Komediateatterin pääomistaja ja johtaja vuonna 1998, mutta Esko toimi aktiivisesti mukana Komediateatterin työssä hallituksessa ja eri projektien johdossa elämänsä loppuun asti.

Komediateatterin perustamiseen roskapankin haltuun jääneeseen Tampellan Juhlataloon liittyi järjettömiltä tuntuvia riskejä, kuten Juhlatalon ja sen tontin osto Komediateatterille ja talon remontoiminen. Raipialle kyse ei ollut järjettömyyksistä, vaan tarkasta laskemisesta ja panos-tuotosanalyysista, jota Raipia teki kaikista päätöksistään.

”Äitini aina sanoi, että jos Esko sen on laskenut, niin hän luottaa siihen aina. Isä sanoi myös, että hän ei ole ensimmäistäkään yötä valvonut bisneksen takia”, Panu Raipia kertoo.

Tampereeen kukkaispormestariksi Esko Raipia valittiin kukkaisviikoilla vuonna 2014. Raipian lämmin ystävällisyys ja huumori sopivat tehtävään täydellisesti.

Kouluttaja

Rooliensa ja teatterinjohtamisensa ohessa Raipia toimi myös ravintolayrittäjänä. Hän pyöritti ensin Wanhat roomeot -ravintolaa ja perusti sitten vuonna 1986 Ravintola Myllärit, joka toimii edelleen. Raipiassa yhdistyivät aina taide ja liiketoiminta. Raipian perheessä teatteriesityksestä puhuttiin aina tuotteena, joka tehdään ja tarjotaan ihmisille.

Persoonana Raipian pääpiirre oli ystävällisyys ja lämmin inhimillinen huumori kaikkia hänen tapaamiaan ihmisiä kohtaan. Raipia pysyi ystävällisenä ja pilke silmäkulmassa myös kaikille hänen näytelmätuotantojaan välillä tylysti arvioineille kriitikoille.

Erityisen tärkeää Raipialle oli nuorten koulutus ja hyväntekeväisyys. Komediateatterissa treenattiin alusta asti nuoria näyttelijäharjoittelijoita, ja vuonna 1994 Raipia perusti Komediateatterin oppilaskoulun, joka nykyisin toimii nimellä Suomen teatteriopisto. Koulussa on kerrallaan noin 40 päiväopiskelijaa ja 150 teatteriharrastajaa viikoittain.

”Opiston juuret olivat siinä, että isä ja Tapio Parkkinen muistivat hyvin nuoruudestaan Eino Salmelaisen nimeä kantaneen Salmelaisen koulun.”

Myllärit-ravintolan Esko Raipia perusti Tampereelle vuonna 1986. Ravintoia toimii yhä.

Hyväntekijä

Salmelaista Raipia kunnioitti myös perustamalla kollegojensa kanssa Tampereelle Eino-klubin, joka on Tampereen kaikkien teatterieläkeläisten yhteisö, jossa on noin 200 jäsentä. Raipia perusti myös vuonna 2016 Tampereen Teatterimuseo Ry:n, joka esittelee tamperelaista teatterihistoriaa verkossa.

Raipian perustamiin yhdistyksiin kuuluu myös Ransu Ry, joka hallinnoi TV2:sta tutun karvakuonon tekijänoikeuksia ja jakaa tuottonsa hyväntekeväisyyteen. Lisäksi hän veti vuosia Pyhän Johanneksen hospitaaliritarikunta -hyväntekeväisyysjärjestöä.

Viimeisen roolinsa Komediateatterin näyttämöllä Raipia teki vuonna 2015 Ronald Harwoodin näytelmässä Pukija. Raipia esitti liikuttavasti vanhaa teatterinrakastajaa, joka halusi näyttelijäksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Raipialle teatterineuvoksen arvonimen kesäkuussa 2021.

Viimeiseksi Raipian katsomaksi Komediateatterin ensi-illaksi jäi Baskervillen koira 15. lokakuuta. Tuolloin hänen syövästään ei ollut vielä tietoa.

”Kysyin Eskolta muutama päivä sitten, että minkälaisen elämän hän on elänyt. Isä sanoi, että hyvän, oikein hyvän. Nyt, kun tämmöinen iso sydän on poissa, niin kyllä meiltä puuttuu perheestä aika paljon”, Panu Raipia sanoo.

Vuonna 2010 vietettiin jo Esko Raipian 50-vuotistaiteilijajuhlaa. Samana vuonna Komediateatteri kelpuutettiin 19 vuoden toiminnan jälkeen valtionosuusjärjestelmän piirin, mikä suomalaisessa teatterikentässä oli iso saavutus.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut