Osmo Apunen oli terävä ja tinkimätön tutkija

Tampereen yliopiston professori Osmo Apunen kuoli 16. lokakuuta 84-vuotiaana Tampereella. Hän oli syntynyt Kotkassa 6. lokakuuta 1938. Apusta pidettiin oman tiensä kulkijana ja eräänlaisena toisinajattelijana, kirjoittaa Matti Pitko.

Osmo Apunen kuvattiin Aamulehteen vuonna 2018, kun hän täytti 80 vuotta.

18.10. 13:06

Jo pienenä poikana Kotkassa Osmo Apunen sai tuntumaa maailman hyvyydestä ja pahuudesta.

Kotkaa pommitettiin sotien aikana 200 kertaa, ja Apusten kotitalo Hovinsaaressa murskautui pommituksissa täydellisesti heinäkuussa 1941.

Osmo oli vanhempiensa kanssa piilossa talon kellarissa, kun pommi murskasi talon. Kellarin ikkunaan isä sai murrettua sen verran rakoa, että perhe pääsi ulos. Pieni poika meni siinä tilanteesta mykäksi eikä puhunut sanaakaan moneen viikkoon.

Apunen onkin sanonut, että lähes kaikissa hänen tutkimuksissaan ovat Venäjä ja sota aina häilyneet jonkinlaisina taustalla.

Itsenäinen tutkija

Suvun ensimmäisen ylioppilaan mieli paloi metsänhoitajaksi, mutta politiikan tutkijaksi nuorukainen päätyi sattumalta.

Apunen meni valtiotieteelliseen tiedekuntaan armeijan jälkeen talvella 1960 tunnustelemaan maailman menoa. Kiinnostus poliittiseen historiaan heräsi myöhemmin:

”Opiskelu sinänsä oli vain kirjojen lukua, mutta yliopistossa sai tilaa kehittää omaa ajatteluaan, ja minusta se kouli itsenäisen yksinäisen tutkijan”, Apunen on kertonut.

Apusesta sukeutui pian yksi virallisen ulkopolitiikan, Paasikiven-Kekkosen linjan selittäjistä. Suhde Neuvostoliittoon oli kaiken ulkopolitiikan perusta.

Uransa aikana hän kirjoitti lukuisia julkaisuja ja kirjoja. Hänet muistetaan eritoten Paasikiven-Kekkosen linja -kirjastaan.

70-vuotisjuttuunsa vuonna 2008 Osmo Apunen kuvattiin vapaa-ajan asunnollaan Teiskon Kämmenniemessä.

Ulkopolitiikan ytimessä

Apusta pidettiin oman tiensä kulkijana ja eräänlaisena toisinajattelijana.

Hän kirjoitti aiheesta oppikirjan yliopistoon.

Näin sanoi Apunen tästä päivästä: ”Nykyäänhän meitä pidetään vain pilkunviilaajina ja menneisyyden jäänteinä, mutta tuota aikakautta elämättömien on vaikea ymmärtää kylmän sodan luonnetta.”

Vuonna 1961 yya-Suomi oli tiukasti suurvalta¬politiikan puserruksissa. Presidentti Urho Kekkosta lähellä olleen Paasikivi-seuran aktiivit, mukana Jaakko Iloniemi ja Osmo Apunen, perustivat Ulkopoliittisen instituutin samaan aikaan kun Suomen ja Neuvostoliiton suhdetta koetteli noottikriisi, Juri Gagarin kävi avaruudessa ja jaettuun Berliiniin alettiin rakentaa muuria.

Osmo Apusen ystävä, entinen pääministeri Paavo Lipponen sanoo, että Apunen oli aikansa terävin ja tinkimättömin ulkopolitiikan tutkija, joka oli aivan Suomen ulkopolitiikan ytimessä.

Vuosien mittaan Ulkopoliittisesta instituutista on kasvanut riippumaton toimija, jolla on ollut merkittävä rooli, kun Suomi käänsi katsettaan idästä länteen. Instituutin kautta on kulkenut huomattava joukko suomalaisia ulkopolitiikan vaikuttajia, tutkijoita, poliitikkoja ja kommentaattoreita.

1938–2022

Osmo Apunen

Syntyi Kotkassa 6.10.1938. Ylioppilas 1959, Kymin yhteiskoulu. Valtiotieteen kandidaatti 1964, lisensiaatti 1967 ja tohtori 1968, Helsingin yliopisto.

Mittava tutkijaura, paljon luottamustehtäviä.

Helsingin yliopiston assistentti 1967–1971. Ulkopoliittisen instituutin johtaja 1966–1972. Ulkoministeriön toimistopäällikkö 1972–1973.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori 1973–2003. Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen professori 2003–2007.

Suomen YK- ja Etyk-valtuuskunnan jäsen. Ulkoministeriön aseriisunta- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija.

Neljä lasta. Yksi heistä on työelämäprofessori, Aamulehden entinen vastaava päätoimittaja Matti Apunen.

Lue lisää: Politiikan tutkija Osmo Apunen on kuollut

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut