Nokialainen Laura Rantavuori vietti lukion vailla huolia ja kirjoitti keskinkertaiset paperit – Ja juuri sen takia hänestä tuli menestyjä

Nokialainen Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista. Lauantaina Rantavuori puhuu Tampereen yliopiston tohtoripromootiossa.

Välivuosi oli Laura Rantavuorelle ratkaiseva vaihe elämässä. Hän haluaa muistuttaa nuoria siitä, että opintopolkuja ja jatko-opintomahdollisuuksia on monenlaisia.

13.8. 7:54

Kun Laura Rantavuori oli lukiolainen, luokan­opettajaopiskelijat tulivat yliopistosta lukiolle kertomaan opinnoistaan. Rantavuori jätti tilaisuuden väliin.

”Ajattelin, että opettajaksi en ainakaan halua.”

Nyt Nokialla asuva Rantavuori on kasvatustieteiden tohtori ja työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Perus­koulutukseltaan hän on luokanopettaja.

Rantavuori oli lukiossa keskiverto-oppilas. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä hän haluaisi opiskella tai tehdä työkseen.

Koulutuspolkunsa myötä hänellä on sanottavaa siitä, miksi lukioikäiseltä ei pitäisi vaatia tulevaisuutensa suunnan tietämistä.

Tasainen ja ”varmaan aika tavallinen” oppilas – niin Rantavuori kuvailee itseään 2000-luvun alun lukiolaisena.

Kurssit hän valitsi sen mukaan, mikä häntä kiinnosti ja mistä hän halusi tietää lisää.

Nykylukiolaiselle valintojen tekeminen oman kiinnostuksen mukaan ei ole itsestäänselvyys.

Vuodesta 2020 alkaen vähintään puolet korkeakouluopiskelijoista on pitänyt valita toisen asteen todistusarvosanojen perusteella. Esimerkiksi matematiikan ylioppilasarvosanojen pisteytyksen korostumista on kritisoitu monilla aloilla.

Kun Rantavuori aloitti pitkän matematiikan, hän vaihtoi sen lyhyeen yhden kurssin jälkeen. Vaikka rahkeita olisi ollut, motivaatio ei riittänyt.

”Ensimmäisellä kurssilla korostettiin, että pitkä matematiikka tulee vaatimaan paljon työtä myös vapaa-ajalla”, Rantavuori muistelee.

Ylioppilaskirjoituksiin hän valmistautui ilman suurempia paineita.

”Koko lukioaikaa leimasi itseluottamus, että kyllä tästä selvitään.”

Rantavuori kirjoitti C:n keskiarvon paperit. Ylioppilastodistuksessa komeili lisäksi muutama M – ja pari B:tä.

”B:n arvosanoista tiesin, että olisin voinut pystyä parempaankin, mutta ne eivät tuntuneet murskaavilta. Olin ihan tyytyväinen.”

Laura Rantavuori kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2003. KUVA: LAURA RANTAVUOREN KOTIALBUMI

Lukiossa Rantavuoren ajatukset tulevaisuudesta vaihtelivat usein. Hän piti matkustamisesta, joten pohti hetken matka­oppaan työtä. Kun joku kertoi hakevansa opiskelemaan oikeus­tieteitä, hän alkoi itsekin miettiä sitä.

”Mietteeni menivät ääri­päästä ääri­päähän. Hain vielä omaa ajatteluani.”

Rantavuori haki suoraan lukiosta tradenomi­koulutukseen ammatti­korkeakouluun, vaikka ala ei kiinnostanut häntä yhtään.

Hän ei päässyt sisään – onneksi.

Todistusvalinnan tavoitteena on ollut tehostaa hakeutumista korkea-asteelle, jotta opiskelijoille ei tulisi toisen asteen jälkeen tahattomia välivuosia.

Rantavuoren kokemuksen mukaan tahaton välivuosi ei aina ole huono asia. Päinvastoin: se muutti hänen elämänsä suunnan.

Hänen ystävänsä oli viettänyt välivuoden työskentelemällä kouluavustajana ja opiskelemalla avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä. Rantavuori kiinnostui ja päätti tehdä samoin.

Innostus alaan syttyi kunnolla, kun hän näki koulussa työhönsä intohimolla suhtautuvia opettajia.

”Sain suuren motivaation, että halusin päästä luokan­opettajaopintoihin.”

Rantavuori luki pääsykokeisiin säntillisesti. Motivaatio näkyi myös soveltuvuuskokeiden haastattelussa, ja hänet hyväksyttiin opiskelijaksi.

Välivuosi oli Rantavuorelle merkittävä ajanjakso.

”Ajatteluni hyppäsi jätti­harppauksen eteenpäin. Silloin oli aikaa ajatella, ja monet asiat vaativat aikaa.”

Usein kerrotaan, että joku on kirjoittanut monta L:ää ja päässyt sitten tiettyyn paikkaan. Mutta jos on saanut keski­arvoiset paperit tai viettänyt väli­vuoden ja lähtenyt sen jälkeen opiskelemaan – sellaiset tarinat puuttuvat.

Nyt Rantavuori pohtii, onko nykynuorilla aikaa punnita rauhassa sitä, mitä he tulevaisuudeltaan haluavat.

Rantavuori ajattelee, että ajatus valintakoeuudistuksen taustalla on ollut hyvä. Hän on kuitenkin huolissaan paineista, joita se näyttää asettaneen lukiolaisille.

”Mietin, saavatko lukiolaiset kokea stressitöntä elämänvaihetta vai onko se enemmän stressiä arvosanoista. Ajattelen, että monesti oma polku ei ole vielä selvillä siinä vaiheessa elämää ja että sen pitäisi olla ok.”

Viime syksynä julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan riittämättömyyttä ja uupumusta kokevien lukiolaisten osuus on kasvanut. Lukiolaiset voivat huonommin kuin koskaan sinä aikana, kun uupumusta on kyselyssä tutkittu.

Lue lisää: Tamperelainen opinto-ohjaaja jututti kymmeniä lukiolaisia ja tajusi, keitä uupuneet nuoret ovat – nyt hän kertoo, mistä pahoinvointi johtuu

Tehokasta hakeutumista korkeakouluopintoihin suoraan toisen asteen jälkeen korostetaan. Nuorilla ei ehkä ole niin hyvin tiedossa esimerkiksi avoimen yliopiston väylä opintoihin tai välivuoden tarjoamat mahdollisuudet, Rantavuori miettii.

Hänen mukaansa vaihtoehtoisia koulutuspolkuja olisi hyvä tuoda esiin enemmän.

”Usein kerrotaan, että joku on kirjoittanut monta L:ää ja päässyt sitten tiettyyn paikkaan. Mutta jos on saanut keskiarvoiset paperit tai viettänyt välivuoden ja lähtenyt sen jälkeen opiskelemaan – sellaiset tarinat puuttuvat.”

Nykyään Laura Rantavuori työskentelee varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa.

Yliopisto-opinnot imaisivat Rantavuoren mukaansa. Hän valmistui kolmessa ja puolessa vuodessa luokanopettajaksi ja kasvatustieteen maisteriksi. Alla olivat avoimen yliopiston opinnot, jotka vauhdittivat valmistumista.

Graduvaiheessa hän innostui tutkimuksen teosta. Ajatus jatko-opinnoista kypsyi, kun Rantavuori työskenteli valmistumisen jälkeen opettajana Hämeenlinnan normaalikoulussa, jossa hän myös ohjasi opettaja­opiskelijoiden harjoitteluja.

Neljän vuoden päästä valmistumisesta Rantavuori aloitti tohtoriopinnot. Hän väitteli vuonna 2019 relationaalisen asiantuntijuuden rakentumisesta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa.

Nyt Rantavuori opettaa varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevia.

”Olen unelmatyössäni, jossa saan tehdä sekä tutkimusta että opetusta.”

Rantavuori uskoo, että todistusvalinta ja nykyinen tehokasta opintoihin hakeutumista korostava ilmapiiri olisivat vaikuttaneet hänen opintopolkuunsa.

”Ehkä olisin päätynyt liian nopeasti jonnekin, mitä en sitten olisi halunnut. En ehkä olisi ollut riittävän motivoitunut, koska en tiennyt, mitä haluan opiskella.”

Lue lisää: Uusi ilmiö lukioissa Tampereella: Näin opiskelijat taktikoivat kirjoituksilla ja tähtäävät huipputuloksiin – ”Ihan jäätävä stressi”

Elämän osa-alueet olivat lukioaikana tasapainossa, Rantavuori muistelee. Opiskelu ei ollut pääosassa, vaan osa kaikkea muuta elämää.

”Onko tasapainoa enää olemassa? Tarvitseeko suoritusyhteiskunnan rattaisiin hypätä, kun elää vielä nuoruutta?”

Rantavuori muistaa lukioajoistaan ilon ja stressittömyyden.

”Ei ollut kiireen tuntua – oli ajatus, että nyt voi hengähtää ja katsoa, mitä tapahtuu.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut