”Kukaan ei katso kuvia koneelta, ne pitää saada esille” – Minialbumien askartelua ja skräppäystä harrastavan Maija Männistön kodissa yksi huone on kuin paperitaivas

Kangasalalaisen kätilön Maija Männistön mielestä askartelussa ideoiden odotus on monesti ihanampaa kuin itse tekeminen. Katso kuvat upeista minialbumeista!

Maija Männistö haluaa tuottaa kaikkea, joka on ylitsepursuavan ihanaa, sisältää kultaa, kimallusta sekä pastellimaailmaa. ”Minä oikein mielelläni hörsyilen!”

15.8. 21:32

Kun Maija Männistön askarteluhuoneeseen astuu, ihastunutta hämmästystä on vaikea peitellä.

”Olen itse hyvin suoralinjainen kuten kotikin, mutta täytyyhän joka kakussa yksi kirsikka olla”, Männistö sanoo.

On erittäin väärin nimittää Männistön harrastusta askarteluksi, sillä se on paljon muuta eikä sille löydy suomenkielistä termiä. Lisäksi askartelu-sanalla on hieman lapsenomainen pieni puuhastelu-sävy.

Skräppäys on valokuvien, tekstien, pienten lappujen ja muistojen tallentamista leikekirjan muotoon erilaisia materiaaleja kerrostamalla.

”Perinteisempään suomalaiseen askarteluun kuuluu yksinkertaisuus, kaikki on pientä ja sievää. Kaikki ”ylimääräiset hörsyt” halutaan pois, kun itse taas haluan kaikkea, joka on ylitsepursuavan ihanaa, sisältää kultaa, kimallusta sekä pastellimaailmaa. Minä oikein mielelläni hörsyilen!”

Skräppäys on valokuvien, tekstien, pienten lappujen ja muistojen tallentamista leikekirjan muotoon. Männistö löysi minialbumit ja skräppäyksen esikoisen syntymän myötä vuonna 2010. Nälkä on kasvanut syödessä, samoin taito.

Kuka?

Maija Männistö

39-vuotias kätilö.

Asuu Kangasalla.

Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta, 12-vuotias Pihla ja 9-vuotias Peetu.

Harrastuksiin kuuluu askartelu, aikuischeerleading ja cross fit.

Instagram @maimakings.

Innostuitko: Hae lisää tietoa hakusanoilla american crafts, scrapbooking, scrapbook ideas, layouts ja miniallbumi

Männistön omat suosikit: Klemmarikellari (Raisio), Nannan Paperi ja Helmi (Ikaalinen) ja netissä Heidin korttipaja.

”More is more on tänä päivänä tyylini. Onhan minun ensimmäiset askartelut aika hellyttäviä, mutta tyyli on muuttunut osittain tämän tilan myötä. Täällä saan päästää itseni irti, toteuttaa itseäni.”

Odotus on ihanampaa

Männistö saa harrastusta esitellessään yleensä kaksi kysyvää kommenttia: ”miten sinä jaksat tehdä jotain näin hienoa” ja ”miten sulla riittää aika tällaiseen”. Skräppäys ja minialbumit ovat Männistölle täydellistä terapiaa, yksinoloa ja vastapainoa työlle. Männistö työskentelee kätilönä ja työ on sosiaalista, samoin muut harrastukset liikunnan parissa.

MInialbumi voi olla myös erikoisen muotoinen. Vasemmassa laidassa näkyy kansi, joten tämä isotöinen kokonaisuus on siis koottuna laatikko!

”Tämä ei myöskään ole minulle millään tavalla pakkopullaa, enkä ota tästä paineita. Luovuuden ei myöskään tarvitse olla jatkuvaa: välillä tulee ihan hirveä draivi ja istun täällä joka ilta täysin ajantajun kadottaneena ja havahdun puoli yhdeltä yöllä. Sitten menee pitkiäkin aikoja, että en edes ajattele askartelujani. Itsellenihän minä tätä teen!”

Isot näyttävät askartelut eivät valmistu yhdessä illassa. Männistö toteaakin, että odotus on monesti ihanampaa kuin itse tekeminen ja hän tuleekin monesti vain istuskelemaan tilaan ja tavallaan mehustelee etukäteen.

Nättiä ei millään malta käyttää

Inspiraatiota Männistö hakee Instagramista, Pinterestistä ja omista, ehtymättömältä vaikuttavilta materiaalivarastoista.

Perheen Tarmo-koira on myös saanut minialbumin!

”Tämä on sitten niin materialistinen harrastus kuin vain olla voi. Skräppäys on uniikkikappaleiden tuottamista ja kieltämättä olen joutunut opettelemaan pois hilloamisesta. On minulla edelleen tapana pantata jotain niin nättiä paperia, jota en muka malta käyttää.”

Skräppäys on Männistölle oiva harrastus siksikin, että hän rakastaa lahjojen antamista ja ihmisten ilahduttamista ja kukoistaa siinä. Männistön taito herättää myös hieman kateutta.

”Ystäväni huokaisi syvään ja sanoi: olisipa minulla jokin, mikä antaisi noin paljon innostusta ja inspiraatiota.”

Lasten hetkistä kootut minialbumit on hienoja muistoja, joita myös lapset itse innoissaan selaavat.

True crimeä glitterillä

Männistö aloittaa aina valokuvasta ja niitä löytyy. Hänen puolisonsa kuvaa ja rakkaimmat kuvat liittyvät arkeen. Männistö näyttää vuoden 2020 leikekirjaa joka on iso kansio.

”Kukaan ei katso kuvia koneelta, ne pitää saada esille. On hyvin tärkeää arvostaa arkea ja niitä pieniä hetkiä ja on aika hienoa, jos voin omilla askarteluillani siihen muitakin innostaa.”

Askartelun lomassa Männistö kuuntelee true crime -podcasteja: työn alla voi olla samaan aikaan hurjan herkkä askartelu ja todella raaka murha.

Maija Männistö rakastaa koota perheen matkoista minialbumeita. Torreviejaan suunnanneen matkan muistot on koottu upeaa albumiin joka on yhtä paksu kuin Taru sormusten herrasta.

Skräppäys on kerrostamista, paperia, valokuvia, teippiä, tarroja ja lankaa. Yhteen sivuun uppoaa paljon materiaalia ja sen käytössä pitää olla rohkea ja siitä vielä kaakkoon. Minialbumit ovat paksuja eivätkä materiaalit jää vain paperin reunaan, vaan ne saavat tulla yli.

”Eikä ole sitten kahta samanlaista, enkä halua tehdäkään. Olen yllättäen työpaikan onnittelukorttivastaava. Korteissakin minua eniten kiinnostaa uniikkikappaleet, eikä korttien sarjatuotanto houkuttele.”

Mikä tyyli puhuttelee sinua?

Liimaa Männistön askarteluissa on juuri sen verran, että ne pysyvät kasassa. Hän liimaa elementit paikalleen vasta aivan lopussa. Kahdeksan neliön huoneessa on paljon kaikkea kaunista ja Männistö myöntää, ettei askarteluja ole mitään järkeä piilottaa kaappiin. Osittain siksi on myös Instagram-tili @maimakings.

Männistö ei halua piilotella töitään laatikoissa, vaan on koonnut seinille töiden lisäksi muitakin kauniita asioista.

”Omalla tilillä on yllättävän iso merkitys, Tuntuu kivalta, kun joku ihailee töitäni. Kissa kiitoksella elää.”

Männistö tekee jonkin verran tilaustöitäkin, mutta niiden osalta materiaalien pitää olla tilaajalle sopivia. Männistö neuvoo muutenkin skräppäyksestä nyt innostuvia hankkimaan sellaista materiaalia joka näyttää itsestä nätiltä ja inspiroi.

”60-vuotias ei välttämättä halua onnittelukorttiinsa glitteristä flamingoa, vaikka minä kyllä niistä pidän!”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut