Lempääläläinen Minna Leppänen luuli ensin 10 000 euron palkintoa vappujäynäksi – Tällainen on opiskelijoiden rakastama Tampereen yliopiston rakennustekniikan opettaja

Vuoden opettajaksi palkittu Minna Leppänen valmistui aikoinaan 1990-luvun laman keskelle. Lama-aika vaikutti siihen, millaisiin töihin hän hakeutui. Nyt Leppänen kertoo, kuinka hän selvisi korona-ajasta ja etäluennoista säilyttäen opiskelijoiden suosion. ”Etäopiskelu oli meille jo tuttua kauraa.”

Minna Leppäsen toiveammatti lapsena oli opettaja.

28.6. 10:44

Aamulehti

Vappuviikolla Minna Leppänen sai puhelun. Tekniikan edistämissäätiö TES oli valinnut hänet vuoden opettajaksi. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa, ja se julkistettiin maanantaina 27. kesäkuuta.

”Hetken mietin, että tämän täytyy olla vappujäynä. Minulla on huijarisyndrooma, joten kehujen vastaanottaminen on vaikeaa. Hoidan hommat toki hyvin, mutta välillä on huono omatunto, jos esimerkiksi arvioinnit ovat myöhässä”, Leppänen kertoo.

Nopeasti selvisi, että palkinto on totta. Aloite tuli Tampereen Rakentajakillalta eli opiskelijoilta itseltään, mikä tuntuu Leppäsestä erityisen mukavalta.

Kuka?

Minna Leppänen

Syntynyt Helsingin maalaiskunnassa 22.4.1967.

Asuu Lempäälässä.

Opettaa maa- ja pohjarakentamista Tampereen yliopiston rakennustekniikan koulutusohjelmassa.

Työskennellyt tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa, suunnittelijan Rambollissa ja opettanut ympäristögeotekniikkaa TAMKissa sekä Stadiassa eli nykyisessä Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

Tutkii kaatopaikkarakenteita, muita maaperän suojelurakenteita ja jätemateriaalin hyötykäyttöä maarakenteita.

Vapaa-ajalla harrastaa ratsastusta ja pyörii tallilla.

Vaatimattomasti hän kuitenkin korostaa, että palkinto kuuluu oikeastaan koko Tutkimuskeskus Terran opetusryhmälle. ”Me pohdimme opetusta, suunnittelemme ja myös opetamme yhdessä.”

Opiskelijat perustelivat valintaa muun muassa sillä, että Leppänen käyttää oppimisalusta Moodlea sujuvasti. Hän pistää sinne selkeät deadlinet, aikataulut ja palkin, josta opiskelija voi seurata edistymistään.

”Perusteluissa mainittiin myös joustavuus. Jos opiskelija ottaa ajoissa yhteyttä, aikatauluista voidaan joustaa tai järjestää korvaavia tehtäviä. Mutta toki suoritusten pitää olla tasa-arvoisia kaikille opiskelijoille.”

Tuttua kauraa

Moni korkeakouluopiskelija on kertonut uupuneensa koronapandemian ja etäopintojen aikana. Leppänen sanoo, että heillä oli hyödynnetty esimerkiksi verkossa itsenäisesti tehtäviä Moodle-tehtäviä rohkeasti jo ennen koronaa.

”Etäopiskelu oli jo tuttua kauraa.”

Tällä hetkellä yksi opetuksen suurimpia haasteita on saada opiskelijat palaamaan luennoille. Leppäsen mukaan he ovat tottuneet istumaan kotona kuulokkeet päässä ja kuuntelemaan etänä – tai ainakin olemaan kuuntelevinaan. ”He eivät käy luennoilla, vaikka se olisi loistava tilaisuus oppia tietoa, jonka asiantuntija on jäsennellyt valmiiksi. Varmaankin jokainen opettaja pohtii ratkaisua tähän ongelmaan.”

Tutkimusten perusteella insinööriopiskelijat ovat suorituskeskeisiä. ”Eli he tekevät sitä, mitä mitataan ja mistä saa pisteitä. Tätä olen yrittänyt hyödyntää opetuksessa. Vaikka opiskelijan tiedonjano olisi kuinka suuri, kolme tuntia on pitkä aika keskittyä. Emmehän me kaikki ole mitään karismaattisia Esa Saarisia.”

Lama iskee

Lapsena Leppänen toivoi, että hänestä tulee opettaja. Suvun perintö veti kohti rakennustekniikkaa ja insinööritieteitä, joten niitä hän lähti opiskelemaan.

”Minulle on hirveän luonnollista opettaa ja välittää tietoa, julistaa sanaa, mikäli asia on kiinnostava.”

Leppänen valmistui aikoinaan keskelle 1990-luvun lamaa. ”Lama vaikutti siihen, millaisiin töihin olen hakeutunut ja mitä pidän tärkeänä elämässä. Tilanne oli rakennusalalle epätyypillistä: taloudessa on aina suhdannevaihteluita, mutta yhtäkkiä työt olivat loppu. Siitä jäi jotakin takaraivoon.”

Kun Leppänen oli opettanut muutaman vuoden, hän päätti perehtyä asiaosaamisen lisäksi kasvatustieteisiin. ”Opiskelin ammatilliseksi opettajaksi TAOK:ssa. Siellä tuli ahaa-elämyksiä. Kun käy muiden kursseilla, saa ideoita omaan opettamiseen: esimerkiksi verkon ja Moodlen käyttöön.”

Ei tenttejä

Leppänen muisteli: mitä hänelle itselleen jäi mieleen opiskeluajoista? Elämykselliset asiat. ”Opettajaopinnoissa tarkastelin meidän yksikkömme opetusta. Peruspalikat olivat kunnossa. Teetimme paljon käytännön harjoituksia, emme vain luentoja ja tenttejä. Tekemällä oppiminen on edelleen opetuksemme kulmakivi, vaikka vuosikurssit ovat kasvaneet.”

Leppänen pitää usein Pirjo Kuulan kanssa yhteisiä kursseja. Niillä ei ole lopputenttiä lainkaan, vaan opiskelijat tekevät kurssin aikana tehtäviä, joista heille kertyy pisteitä.

Mitä?

Opiskeluvinkkejä

Älä jää yksin, vaan opiskele kaverin kanssa. Siitä saa lisää motivaatiota. Vertaisoppiminen on yksi parhaita tapoja sisäistää asioita.

Elämä on jatkuvaa oppimista, eikä mikään tule koskaan valmiiksi. Älä usko, että kaikki on valmista – opiskelu ei lopu koskaan.

Opiskele itseäsi varten, älä tutkintoa. Moni pänttää hyvien arvosanojen vuoksi ja unohtaa asiat heti tentin jälkeen. Opiskeleminen ei ole suorittamista.

”Harjoittelemme myös ryhmätyötaitoja, kriittistä tiedonhakua ja esittämistaitoja, joita tarvitaan työelämässä. Opiskelijoilla on vastuu tekemisestä, ja he ovat aktiivisia toimijoita, eivät pelkkiä passiivisia vastaanottajia.”

Leppänen teettää suunnittelutehtäviä, jollaisia työelämässä voisi tulla vastaan. ”Harjoittelemme myös esittämistaitoja, jotta opiskelijoiden olisi mahdollisimman helppo siirtyä työelämään.”

Yhden tärkeän asian Leppänen tahtoo takoa opiskelijoille. ”Kaikkeen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Kirjasta voi löytää yhden mahdollisen, yksinkertaistetun selityksen, mutta se ei ole yleensä koko totuus. On tärkeää seurata kehitystä eikä luottaa siihen, että kerran opitulla pärjäisi töissä loppuelämänsä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut