Tamperelainen Jenni Kuhalainen piirtää perhearjesta kuvia, joissa kipeitäkään asioita ei kaihdeta – välillä hän miettii, kehtaako niitä julkaista

Piirtäjä, joka saa työkseen vaan piirtää. Kuulostaa monen unelma-ammatilta. Jenni Kuhalainen on omassa haaveammatissaan, mutta hän on saanut myös vastata ”onko tuollaista työtä edes olemassa” ja ”onko piirtäjä muka oikea ammatti”- kysymyksiin.

Mikä on ihanin asia, jonka voi piirtäjälle sanoa? Jenni Kuhalaisen mielestä se on kommentti siitä, että lopputuloksesta tunnistaa heti, kuka sen on piirtänyt. ”Olen selvästi löytänyt oman tyylini, vaikka en itse koekaan olevani teknisesti mikään mestarikuvittaja. Haluaisin olla parempi värien käytössä, mutta samaan aikaan saan piirtää juuri sellaista, mitä haluan ja kuuluu piirtää, mitään ei tarvitse pakottaa.”

8.6. 6:42

”Mitä haluaisit tehdä?”

Kuvataideopintojen pääsykoehaastattelussa eteen tule odotettu, mutta haastava kysymys. Jenni Kuhalainen katsoo käsiinsä ja kuulee sanovansa ujosti: ”En minä tiedä. Piirtää?”

Tamperelainen Kuhalainen on piirtänyt aina ja koko ajan, kuulemma siitä asti, kun kynä on pysynyt kädessä. Kuvaamataidon koulunumero on ollut aina kymppi – yhden kerran oli ysi lähellä, kun Kuhalainen meni poikien pöytään metelöimään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut