Paavo V. Suomisen ihmeellinen elämä on päättynyt. Vuorineuvos kuoli 9. huhtikuuta 102-vuotiaana.
Suomisen kuoleman vahvisti Aamulehdelle hänen perheensä.
Lue lisää: Vuorineuvos Paavo V. Suominen on kuollut
Tapasin Suomisen hänen 100-vuotispäivänsä aattona. Hän odotti vieraita kotonaan Järvensivussa vireänä ja hyväntuulisena ja kertoi opiskelevansa yhä joka päivä kieliä.
”En päässyt lapsena käymään koulua. Sairastuin 7-vuotiaana selkärankatuberkuloosiin ja minut sidottiin kiinni sänkyyn 18 remmillä. Siinä vietin neljä vuotta. Silloin päätin, että jos joskus pääsen opiskelemaan, en lopeta sitä ikinä.”
Eikä Paavo V. Suominen lopettanut. Hän opiskeli Tukholmassa ja Englannissa ja nousi tyhjästä kylmäalan Euroopan ykkösmieheksi ja loi yli 600 työntekijän Huurre oy:n Ylöjärvelle.
Kerjuulta huipulle
Suomisen mukaan rankka lapsuus loi sitkeyden ja vahvan uskon, joka johti menestykseen niin bisneksessä kuin elämässä.
”Kun kymmenvuotiaana pääsin pois parantolasta, lähdin kiertämään talosta taloon. Kysyin nöyränä ’restbitar’ eli jäännöspaloja ja kerroin sairaudestani. Se oli sydäntä särkevää ja tehosi.”
Suominen oli kelpo seuramies ja osasi liikkua piireissä. Tärkeää oli myös raittius – hän ei koskaan edes maistanut alkoholia. ”Marsalkka Mannerheim tarjosi minulle konjakkia, mutta kieltäydyin. Otin ennen läskiä ja leipää.”
Elämän hienoin hetki
Vaikka Hangossa kaksikieliseen perheeseen syntyneestä Suomisesta kasvoi suurmies, elämänsä suurimpana ja hienoimpana asiana hän piti sitä, että sai autettua äitinsä pois velkavankeudesta.
Velkahelvettiin tämän ajoi aviomiehen itsemurha. Paavo V. Suomisen talousvaikeuksiin ajautunut isä räjäytti itsensä dynamiitilla, kun poika oli 3-vuotias.
”Olin saanut Huurteen pyörimään ja saanut vähän rahaakin. Vuonna 1955 annoin äidille miljoona markkaa”, Suominen kertoi.
”Menimme yhdessä pankkiin ja äiti maksoi kaikki velat pois. Pankinjohtaja ihmetteli, mistä rahat. ’Tältä pojaltani, joka sairasteli lapsena niin paljon, etten uskonut hänen ikinä elättävän itseään’, äiti vastasi.”
”Äiti ei unohtanut sitä hetkeä ikinä. Enkä minäkään.”
Älä moiti ketään
Tärkeimpänä oppinaan Paavo V. Suominen piti Dale Garnegien kirjaa Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. ”Tärkein lause oli: älä koskaan moiti ketään. Enkä minä ole moittinut”, Suominen paljasti. Ja jatkoi nauraen: ”Vaikka mieli on tehnyt.”
Tätä ohjetta noudattaen Paavo V. Suominen sai aikaan paljon hyvää. Hän vaikutti vahvasti siihen, että Tampereen teknilliseen korkeakouluun perustettiin jäähdytystekniikan professuuri. Vuona 2006 hän rakennutti Ylöjärvelle Pyhän Mikaelin kappelin.
Ehdolla eduskuntaan
Suominen oli mukana myös politiikassa. Hän oli vuoden 2012 kunnallisvaaleissa perussuomalaisten ehdokkaana Tampereella ja nousi puolueen ensimmäiseksi varavaltuutetuksi 79 äänellä.
Ikinuori mies teki historiaa myös politiikan saralla: hän pyrki eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa ja oli tuolloin, 95-vuotiaana, vanhin eduskuntaan ehdolla ollut ihminen.
Tärkeätä Suomiselle oli, että omat lapset pääsivät opiskelemaan.
”Markulla on neljä diplomi-insinöörin tutkintoa ja Pipsa puhuu kahdeksaa kieltä”, hän kehui heitä estoitta.
Paavo V. Suominen oli urheilumies ja Ilveksen jääkiekkojoukkueen vankkumaton kannattaja. Hän kuoli samana päivänä, jolloin Ilves kukisti SM-liigan välierissä TPS:n 3–2.