Jokainen voisi laittaa omassa elämässään tavoitteita, vaikka pieniäkin, sanoo suomalainen urheilijalegenda Eeles Landström, 90: ”Ei ole elämää ilman tavoitteita” - Ihmiset - Aamulehti

Jokainen voisi laittaa omassa elämässään tavoitteita, vaikka pieniäkin, sanoo suomalainen urheilijalegenda Eeles Landström, 90: ”Ei ole elämää ilman tavoitteita”

90 vuotta vastikään täyttänyt Eeles Landström oli urheilukenttien sankari, jonka elämästä saisi kiehtovan elokuvan.

Eeles Landström kuvattiin kotonaan joulukuun lopussa.

5.1. 20:07

Seiväshypyn olympiamitalisti ja kaksinkertainen Euroopan mestari Eeles Landström täytti Vantaalla 3. tammikuuta 90 vuotta. Koronan takia sankari vietti juhlapäivän kotonaan tyttärensä kanssa, mutta Landström muistetaan. Puhelin soi aamusta iltaan.

Landströmin tavoite urheilussa oli nousta riman yli, mutta mestarin mielestä jokainen voisi laittaa omassa elämässään tavoitteita, vaikka pieniäkin. ”Ei ole elämää ilman tavoitteita. Ja myös suru kuuluu elämään. Toivon, että eläisimme sovussa keskenään, sillä Suomi on hyvä maa”, Landström sanoo.

Eeles Landström syntyi Viialassa, mutta perhe muutti Toijalaan, kun Landström meni kansakouluun.

Hän on urheilukenttien sankari, jonka elämästä saisi kiehtovan elokuvan.

Ikimuistoinen hetki

Elämässä on hetkiä, jotka muistaa koko ikänsä. Yksi sellainen tapahtui 28. elokuuta 1954.

Neufeld-stadionilla Sveitsin Bernissä oli yleisurheilun EM-kisat. Seiväshyppy oli kestänyt jo kuusi tuntia ja 45 minuuttia. Kaupunki oli pimentynyt, vain stadionin hyppypaikka kylpi valossa.

Kello 21 kisassa oli vain kaksi kilpailijaa, Suomen Eeles Landström ja Ruotsin Ragnar Lundberg taistelivat kullasta.

Lundberg keskittyi ratkaisevaan hyppyyn 12 minuuttia. Sitten hän juoksi kohti telinettä, rima väreili hetken ja putosi purukasaan.

Sitten oli Landströmin vuoro. Terässeiväs kuoppaan, nousu yläilmoihin, kääntö ja taitto. Nuorukainen katsoi ylös. Rima ei edes hievahtanut.

Eeles Landström voitti seiväshypyn ensimmäisen kultamitalin Suomelle.

Eikä siinä kaikki. Hänestä tuli seiväshypyn kaksinkertainen Euroopan mestari, ja Rooman olympialaisissa vuonna 1960 hän voitti pronssia.

Nuorukainen yritti jo Helsingin kisoihin vuonna 1952, jäi seipään karsinnoissa rannalle, mutta valittiin kisoihin 10-ottelijana. Hän oli 14:s.

Melbournen olympialaisissa 1956 Landströmin toivottiin voittavan kultaa, mutta toisin kävi. Landström kertoo elämäkerrassaan, että omahyväisyys otti veronsa, ja mies oli vasta seitsemäs.

Landström lopetti urheilu-uransa vuonna 1959, mutta suuri velho Valto Olenius lupasi Rosenlewin johdolle olympiamitalin, jos Landström saa harjoitella täydellä palkalla.

Johto suostui, Landström kaivoi piikkarit naulasta ja lopputulos oli olympiamitali.

Elämässä on myös surua

Landström oli 1950-luvulla sankari. Tytöt palvoivat vaaleaa ja komeaa 186-senttistä urheilijaa. Jorma Kairimo teki 2008 Toijalaan näytelmän Eeles – kohti päämäärää.

Näytelmässä kerrotaan myös Leenasta, joka oli Landströmin paras kaveri jo 10-vuotiaana.

Leena oli kaunis, ruskeatukkainen tyttö, ja nuoret juttelivat piilopaikassaan tuntikausia.

Kerran Leena sanoi Landströmille, että ”nuoren puhdas sielu pääsee taivaaseen. Sulla Eeles on jo niin paljon…et sinä minua enää tarvitse”.

Landström jäi miettimään Leenan sanoja. Seuraavana aamuna vakavailmeinen poliisi Antti Holkeri toi kotiovelle tiedon, että oli sattunut junaonnettomuus. Leenaa ei enää ollut.

Menetys ei ollut ainoa. Landström liikuttuu yhä kertoessaan tyttärensä kuolemasta. Nora kuoli aivosyöpään 48-vuotiaana.

Ulla, elämän nainen

Landström tapasi tulevan puolisonsa Ulla Serhon vuonna 1953 ylioppilaiden iltamissa Helsingissä. Serho oli Suomen mannekiinikuningatar. Vaikutuksen tehdäkseen Landström sanoi olevansa unkarilainen, jolla on suomalainen isä.

Serho otti asian huumorilla, ja nuoret vihittiin Toijalan kirkossa kesällä 1955.

Serho ja Landström olivat avioliitossa 63 vuotta. Ulla menehtyi vuonna 2018, ja Landström asuu yksin Vantaalla ja kaipaa puolisoaan, elämänsä naista.

Kovaan purukasaan tehdyt pudotukset ovat jättäneet jäljet. Selkää on leikattu, mutta yläpäässä ei ole vikaa.

Eeles Landström

Syntynyt: 3.1.1932 Akaan Viialassa.

Koulutus: Yo 1953. Bachelor of Science Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa 1959.

Perhe: Aviossa 63 vuotta Ulla Serhon kanssa. Viisi lasta, neljä lastenlasta.

Oy Rosenlew Ab:n sosiaalipäällikkö 1962–1970, Liberaalisen kansanpuolueen kansanedustaja 1966–1972, Veikkaus oy:n projektipäällikkö 1973–1976, Yleisradion apulaisjohtaja 1976–1981, Ylen hallintoneuvoston jäsen 10 vuotta.

Olympiakisoissa Helsingissä 10-ottelussa 14:s, Melbournessa 1956 seiväshypyssä 7:s ja Roomassa 1960 pronssimitali.

EM-kisoissa kultaa Bernissä 1954 ja Tukholmassa 1958. Euroopan ennätystä Landström paransi kolme ja Suomen ennätystä 13 kertaa. Oma ennätys on 457.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut