Sotaveteraani Armas Koivisto kuoli 103-vuotiaana - Ihmiset - Aamulehti

Sotaveteraani Armas Koivisto kuoli 103-vuotiaana

Armas Koivisto (2.10.1918–23.11.2021)

10.12.2021 16:05

Sotaveteraani Armas Koivisto kuoli 23.11.2021 Ikaalisissa tyttärensä Railin silmien alla 103-vuotiaana. Hän syntyi Helsingissä 2. lokakuuta 1918. Koivisto asui yksin vielä 101-vuotiaana Kyröskoskella.

Koivisto taisteli rintamalla sodan ensimmäisestä päivästä rauhaan asti, ja hänet komennettiin vielä Lapin sotaan.

Koivisto teki pitkän uran kaivoksilla ja Kyron tehtaalla Kyröskoskella.

Armas Koiviston elämä sisälsi Suomen itsenäisyyden ajan näihin päiviin asti.

Alku oli ankea. Poikavauva löytyi roskalaatikosta sisällissodan jälkimainingeissa Helsingissä.

Vauva sijoitettiin ruotsinkieliseen lastenkotiin. Kun poika kasvoi, hän yritti paeta aidan alle kaivamastaan kuopasta. Hoitajat saivat kiinni ja lähettivät pojan junassa Kauhavalle. Selkään kiinnitettiin lappu, jossa oli nimi ja osoite. Armas oli kuusivuotias.

”Pääsin Kauhavalla Kantolan hyvään taloon ja sain käydä koulua ja rippikoulun”, muisteli Koivisto 100-vuotispäivänään.

Kun isäntä kuoli, Koivisto kiitti haudalla hyvästä isällisestä turvasta.

Lue myös: Kyröskoskelainen Armas Koivisto, 101, hylättiin vauvana roskakoriin, mutta huutopoika ei ole katkera – Nyt hän on yksi talvisodan vanhimmista elossa olevista veteraaneista

Tytär Raili Äijälä kuvailee isäänsä näin: ”Isä ei ollut koskaan katkera, kateellinen eikä hän moittinut ketään. Isä sanoi saaneensa hyvän elämän.”

Kun lastenlapset kysyivät viimeisellä viikolla Jyllinkodissa Taatan vointia, isä kysyi, että miten itse voitte, kertoo Raili Äijälä.

Armas ei kumartanut ketään. Hän ei pitänyt itseään sankarina, vaan teki sen, mitä tarvittiin.

Koivisto taisteli talvisodan Äyräpäässä ja jatkosodassa hän koki Taipaleenjoen ja Tali-Ihantalan kauhut. Hänet kotiutettiin Lapin sodasta joulun aatonaattona 1944.

Armas selvisi sodasta melkein naarmuitta. ”Olin niin pieni, etteivät ne osuneet. Enkä minä pelännyt, kun ei ollut ketään, joka olisi jäänyt suremaan”, kertoi Armas tämän jutun kirjoittajalle.

Äyräpäässä Koivisto oli eteläpohjalaisen jalkaväkirykmentti 23:n komppaniassa. Se on sama komppania, josta Antti Tuuri kertoo kirjassaan Talvisota.

Äyräpään Kirkkomäellä 5. maaliskuuta 1940 yhden päivän aikana kaatui yli 80 eteläpohjalaista, joista 39 nurmolaista. 30 haavoittui ja vain 19 palasi ehjänä Nurmoon.

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 kello 11. Tuli hiljaista. Armas nousi poterosta, ja niin tekivät sotilaat rintaman molemmin puolin. ”Me halattiin venäläisten kanssa. Sotilaat eivät olleet keskenään vihollisia. Meidät oli vain pakotettu sotaan”, muisteli Koivisto.

Jatkosotaan Koivisto lähti 25. kesäkuuta 1941 Ruben Laguksen joukoissa.

Koivisto selvisi Tali-Ihantalasta, mutta vielä tuli määräys lähteä Lapin sotaan ajamaan saksalaiset Suomesta.

Armas Koivisto tapasi äitinsä 19-vuotiaana Mouhijärvellä. Hän muistelee, ettei se ollut rakkauden hetki, mutta hän ei ollut katkera. Olosuhteet vain olivat ankarat.

Puoliso löytyi Mouhijärveltä, ja perheeseen syntyi kaksi lasta, tytär ja poika. Koivistot muuttivat Pohjois-Ruotsiin Jällivaaraan, jossa Koivisto oli kaivostyöläisenä noin 10 vuotta.

Lapset kävivät Ruotsissa koulua. Sitten Armas Koivisto sai töitä Viljakkalasta Haverin kaivoksesta, mutta ehti olla vain vuoden Haverissa, kun kaivos suljettiin. Työmatka piteni etelärannikolle Jussarön kaivossaarelle, jossa hän kaivoi malmia meren alla seitsemän vuotta.

Koiviston viimeisin työpaikka oli Kyron paperitehtaan kuorimolla. Hän oli omaishoitaja puolisonsa kuolemaan asti. Aviossa ehdittiin olla 48 vuotta.

Vuonna 2017 Armas Koivisto kutsuttiin Linnan juhliin, joissa hän oli tyttärensä Railin ja monen sotaveteraanin kanssa.

Armas Koivistoa jäivät suremaan lähinnä kaksi lasta ja seitsemän lastenlasta.

Kirjoittaja oli Armas Koiviston ystävä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut