Emmi Itäranta palasi synnyinkaupunkiinsa 14 Britannian-vuoden jälkeen ja kummastelee nyt suomalaisten kevyttä suhtautumista koronaan - Ihmiset - Aamulehti

Emmi Itäranta palasi synnyinkaupunkiinsa 14 Britannian-vuoden jälkeen ja kummastelee nyt suomalaisten kevyttä suhtautumista koronaan

Espanjalaisen puolisonsa kanssa Tampereelle muuttanut kirjailija näki Britanniassa, miten koronapotilaista täyttyneet sairaalat uhkaavat terveydenhoitojärjestelmän kantavuutta.

Emmi Itäranta on kirjoittanut kaikki romaaninsa sekä suomeksi että englanniksi. Kaikissa on myös käsitelty ympäristökysymyksiä ja ilmastonmuutosta. Tampereelle takaisin muuttanut kirjailija nähdään viikonloppuna Tampereen kirjamessuilla.

2.12.2021 12:15

Aamulehti

Kun kirjailija Emmi Itäranta kulkee kaupungilla, hän suunnistaa parinkymmenen vuoden takainen Tampereen pohjapiirros mielessään. Aika ajoin hän huomaa, ettei mielen kartta pidäkään paikkaansa. Kulkua on muutettava.

”Minun pitää vielä päivittää sisäistä karttaani, mutta Tampere on muuttunut hyvään suuntaan. Kaupunki on viihtyisämpi. Minusta on ihanaa, että Hämeenkadulla ei kulje enää niin paljon autoja. Olen kävellyt paljon myös Näsijärven rantaa pitkin ja Ranta-Tampellassa.”

Lue lisää: Suora lähetys lauantaista sunnuntaihin: Aamulehti näyttää Tampereen kirjafestarien kiinnostavimmat keskustelut ja ohjelmat

Itärannan mielestä synnyinkaupungin kulttuuritarjontakin on vilkastunut. Kun hän muutti Englantiin, hän uskoi pääsevänsä Lontoon loppumattomien museoiden ja nähtävyyksien äärelle. Lopulta kävikin päinvastoin.

”Koronan aikana en enää uskaltanut edes käydä Lontoossa. Nyt olenkin tullut Tampereelle sen kulttuuritarjonnan äärelle, jota vaille jäin Britanniassa”, Itäranta vitsailee.

”Tuttu” Britannia

Kun Itäranta lähti Tampereelta, hän ei ollut vielä julkaissut kirjailija.

Elettiin vuotta 2007. Vakituisen työn saanti oli kulttuurialan akateemiselle omassa synnyinkaupungissa vaikeaa. Itäranta teki pätkätöitä toimittajana ja työskenteli Pyynikin kesäteatterin tiedottajana.

Vasta asuessaan Britanniassa Emmi Itäranta ymmärsi, kuinka paljon brittiläinen populaarikulttuuri on keskittynyt tekemään fiktiota Britanniasta ja sen loisteliaasta menneisyydestä.

Lähtö oli lopulta helppoa, sillä Itäranta oli jo nuoresta asti haaveillut ulkomailla asumisesta ja uuden kulttuurin omaksumisesta. Englannin kieli ja kulttuuri tuntuivat tutuimmilta.

Esikoisromaaninsa Teemestarin kirjan (Memory of Water) kirjoittamisen hän aloitti opiskellessaan Kentin yliopistossa.

Arki fiktiossa

Kirjailijana ja kirjallisuuden tuntijana Itäranta tietää mainiosti, miten fiktio muokkaa kuvaamme maailmasta. Silti hänelle tuli yllätyksenä, miten erilaisia mielikuvat Britanniasta olivat verrattuna saarivaltion arkeen.

”Ajattelin muuttavani kansainväliseen ja monikulttuuriseen maahan. Aika pian kävi selväksi, kuinka paljon on brittejä, jotka eivät näe maataan millään tavalla osaksi Eurooppaa. En ollut ymmärtänyt, kuinka vahvasti Britannia on edelleen kiinni imperiumi-ajattelussa.”

Itäranta kuuluu sukupolveen, joka on imenyt englantia kaikkialta: elokuvista, televisio-ohjelmista ja popmusiikista. Britanniassa hän oppi kuitenkin suhtautumaan BBC:n ja brittidekkarien luomiin mielikuviin vähemmän romanttisesti.

”Britannia on maa, joka tietää, miten fiktiossa näytetään hyvältä ja kuinka kerrotaan kauniita tarinoita omasta menneisyydestä. Niinpä brittiläinen populaarikulttuuri keskittyy tekemään fiktiota Britanniasta. Nautin edelleen Downtown Abbeysta ja The Crownista, mutta katson niitä nykyään eri tavalla”, hän sanoo nyt.

”Maahan muuttaneelle tästä tulee kummallinen olo: tuntuu kuin eläisi itsekin fiktiossa. Samalla näkee ristiriidat todellisuuden välillä. Silloin epäkohdat tulevat myös ehkä jyrkemmin esille.”

Korona eristi

Itäranta sanoo, ettei hän yllättynyt brexit-äänestyksen tuloksesta. Hänelle ja hänen espanjalaiselle miehelleen kansanäänestyksestä alkoi kuitenkin pitkä prosessi, jonka aikana oli perusteellisesti punnittava, missä elämää jatkaa.

”Sekä puolisoni että minä olimme Britanniassa EU-kansalaisina, joten aloimme hyvin nopeasti miettiä, onko meillä tulevaisuutta Britanniassa.”

Lopullisesti paluun ratkaisi korona. Itäranta asui yliopistokaupunki Canterburyssa, joka on 63 000 asukkaan kaupunki Lounais-Englannissa.

Canterburyssa ei ollut viime vuonna ulkonaliikkumiskieltoa, mutta vahvat suositukset oli. Käytännössä se tarkoitti sitä, että ulos sai mennä vain tunniksi per päivä hoitamaan välttämättömiä asioita. Kaikki muut kaupat paitsi ruokakaupat pysyivät kuukausia kiinni. ”Meillä ei ollut Britanniassa ketään muuta kuin toisemme, eikä edes autoa, joten jäimme lopulta aika eristyksiin.”

Kotitalo 1600-luvulta

Itäranta sanookin, ettei hän ikävöi nykyisestä Britanniasta oikeastaan muuta kuin satoja vuosia vanhaa kotitaloaan, joka oli muuton takia myytävä.

Canterbury on vanha katedraalikaupunki, ja asutusta alueella on ollut jo roomalaisaikana. Itärannan talon iästä ei ole täyttä varmuutta, mutta se oli vanha palvelijoiden talo, eikä vastaavia kokonaisuuksia Suomesta löydy.

”Emme ihan tarkkaan tiedä, minkä ikäinen talo oli, mutta remonttimiehemme arvioi sen olevan 1600-luvulta. Nyt meiltä talon ostaneet ovat saaneet arvioita, että se voisi olla jopa 1500-luvulta. Kun muutimme, ajattelin, etten koskaan elämässäni tule muuttamaan mihinkään muualle. Talo oli niin ihana. Siinä oli suuri puutarha, jossa pidin hyötypuutarhaa.”

Emmi Itärannan mukaan Tampere on myös aiempaa kansainvälisempi. ”Tämän huomaan espanjalaisen puolisoni ansiosta. Asioiden hoitaminen englanniksi on nykyään helppoa. Etätöitä tehden hän on pystynyt jatkamaan työtään täällä täysin saumattomasti.”

Korona pysyy

Emmi Itäranta uskoo, että korona rajoituksineen on keskuudessamme vielä pitkään. Puoliso ei päässyt näkemään Espanjassa asuvia iäkkäitä vanhempiaan pitkään aikaan.

”Espanjassa koronaan on suhtauduttu paljon vakavammin kuin Suomessa, koska tilanne oli viime vuonna niin katastrofaalinen. Maassa on Suomea korkeampi rokotekattavuus, eikä maskien käytöstä ole missään vaiheessa kokonaan luovuttu.”

Britanniassa media näytti alusta asti suoraan ja sumeilematta, kuinka vakavasti tehohoitoa vaativat koronapotilaat uhkaavat terveydenhoitojärjestelmän kantavuutta. Brittimedia päivysti sairaaloiden liepeillä kuvaamassa koronapotilaita.

Koronavirus on vaikuttanut myös Itärannan tulevaan romaaniin, jonka aiheen ja idean kirjailija vaihtoi viime hetkillä. ”Alkuperäistä ideaa varten minun olisi pitänyt ratkaista, miten korona tulee muuttamaan maailmaa. Aihe oli myös aivan liian raskas kirjoitettavaksi juuri nyt.”

”Paikallinen sairaalamme oli vuoden sisään kahdesti täynnä niin, että potilaat joutuivat odottamaan hoitoa tuntikausia ambulanssissa sairaalan pihalla. Tuntui jäätävältä tietää, että jos minä tai läheiseni tarvitsisimme sairaalan apua, emme sitä siinä tilanteessa saisi. Tämä on tuonut suhtautumiseeni nöyryyttä, ettei minun tee yhtään mieli lähteä kokeilemaan onneani viruksen suhteen”, Itäranta sanoo.

Muutettuaan Suomeen Itäranta yllättyikin suomalaisten asenteista: kokoontumisrajoituksiin liittyvistä mielenosoituksista ja rokotevastaisista kampanjoista. ”Sitä todellisuutta vasten, mitä minä vielä viime keväänä elin, ne tuntuvat täysin järjettömiltä.”

Ennustaja?

Emmi Itäranta on käsitellyt kaikissa kirjoissaan ilmastonmuutosta ja ympäristökysymyksiä. Esikoisromaani Teemestarin kirja kuvasi jo kymmenen vuotta sitten tulevaisuuden Suomea ja maailmaa, jossa taistellaan juomavedestä.

Teos teki kirjallisuushistoriaa. Harper Collins julkaisi kirjan englanninkielisen version Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, ja nykyisin romaani on käännetty 22 kielelle, muun muassa japaniksi ja kiinaksi.

Kirjasta on tehty myös elokuva Veden vartija, jonka ensi-iltaa on nyt koronan takia jouduttu siirtämään maaliskuulle 2022.

Tieteiskirjailijalta tekee helposti mieli kysyä, mihin maailma on menossa.

Emmi Itäranta sanoo, että vastatakseen hänen pitäisi istua viikkokausia läppärin ääressä. Hänestä kaikki kirjallisuus, myös historiaa ja tulevaisuutta kuvaavat teokset, kuvaavat eniten kirjoittamisaikaansa. ”Kirjallisuudella voi korkeintaan tutkia ajassa olevia ilmiöitä, jotka ehkä kantavat tulevaisuuteen asti.”

Romaani tekeillä

Vuoden alusta Emmi Itärannalla alkaa valtion kolmivuotinen apuraha, joka mahdollistaa neljännen romaanin kirjoittamisen.

Tuleva romaani sijoittuu samaan maailmaan kuin edellinen Kuunpäivän kirjeet, mutta lähitulevaisuuteen parin–kolmenkymmenen vuoden päähän. Kirja sijoittuu Britanniaan.

”Alun perin suunnitelmissa oli kirja, joka sijoittuisi vieläkin lähemmäs nykyaikaa. Luovuin siitä koronan takia, koska minun olisi pitänyt ratkaista myös se, miten maailmaa koronan takia muuttuu tai muuttuuko se.”

Kirjailijan vastuu

Jos mielikuvamme Britanniasta ovat fiktion ansiosta muodostuneet todellisuutta sympaattisemmiksi, voiko fiktio luoda tarinoita, jotka alkavat toteuttaa itseään?

Itärannan mielestä kyllä.

”Samalla tapaa kuin todellisuus heijastuu fiktioon, fiktio voi vaikuttaa todellisuuteen. Asiat, joita toistamme uudestaan ja aina uudestaan, vaikuttavat ajatuksiimme ja toimiimme. Ei fiktio ole irrallaan todellisuudesta, eikä sellaisenaan koskaan täysin viatonta.”

Itäranta kuvaa suhdettaan utopioihin vaikeaksi, sillä utopioilla on hänestä uskottavuusongelmia. Kirjailijalla on hänestä kuitenkin vastuu myös fiktiossa.

”Jos toistamme fiktiossa narratiivia, jossa toivo on jo menetetty ja ainoa mahdollinen lopputulos ilmastonmuutokseen on täydellinen tuho, vaikuttaako se meihin niin, että meistäkin tulee toivottomia ja lamaannumme? Olen miettinyt paljon, olisiko minun syytä kertoa myös tarinoita, joissa lopputuloksessa olisi myös jotakin hyvää.”

Emmi Itäranta esiintyy Tampereen Kirjamessuilla kolmessa puheenvuorossa. Itärannan tuoreimmat tekstit löytyvät tänä vuonna ilmestyneistä novelliantologioista 2040 – tarinoita demokratian tulevaisuudesta ja Likainen tusina.

Tampereen kirjamessut

Emmi Itäranta on vuonna 1976 Tampereella syntynyt kirjailija ja spekulatiivisen fiktion kansainvälinen tähti.

Hän on kirjoittanut kaikki kolme romaaniaan kahdella kielellä: suomeksi ja englanniksi.

Itäranta esiintyy Tampereen kirjamessuilla sunnuntaina 5.12. kolmasti: Nykykirjallisuus 2.0 Sonaatti 1 klo 9.30, Likainen tusina Duetto 1 klo 13.30 ja Kuunpäivän kirjeet Sopraano klo 15.

Tampereen Kirjamessut – Kirjafestarit pidetään Tampere-talossa 4.–5. joulukuuta. Koko ohjelma on verkossa.

Aamulehti lähettää messuilta livelähetyksinä kaikki Aamulehti-salin esitykset sekä valikoiman ohjelmia muista saleista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut