Vesa Laitinen kertoo, miten Perilliset-sarjan jutut syntyvät - Ihmiset - Aamulehti

Vesa Laitinen kertoo, miten suositun Perilliset-sarjan jutut syntyvät – ”Välillä tuntuu, että tarvitsisi salapoliisin koulutuksen”

Aamulehden Perilliset-sarjan juttujen tekeminen menisi hyvin vaikeaksi, jos internetiä ei olisi keksitty, kirjoittaa Aamulehden uutispäällikkö Vesa Laitinen.

Aamulehden Perilliset-juttusarjaan on tehty välillä suoranaista salapoliisityötä. Mukana ovat olleet muun muassa sellaiset nimet kuin Asko Brax (vas.) Rafael Haarlan sukua, Kari Mustakallio Emil Aaltosen sukua, Eeva Liisa Glöersen Juuso Waldenin sukua ja Antonia Berglund tehtailija Anton Elvingin sukua (kuvassa myös miehensä Björn).

29.11.2021 6:00

Aamulehti

Aaltonen, Haarla, Serlachius, Walden, Idestam, Sumelius, Jensen, Liljeroos, von Frenckell, Klingendahl ja niin edelleen.

Tampereen ja sen lähiseudun teollisuushistoria on hyvin tunnettu, mutta on suorastaan hämmästyttävää, kuinka vähän me olemme tienneet niistä ihmisistä, jotka tämän teollisuuden ovat koskivoiman ympärille perustaneet ja sitä edistäneet.

Kun esitin Perilliset-juttusarjaa tehdessäni itselleni kysymyksen, kuka omisti Tampellan, en osannut vastata. Siispä päätin ottaa selvää.

Lue lisää: Aamulehden aikanaan synnyttämä vauraus rikastuttaa yhä muutamaa tunnettua sukua ja jopa presidentin puolisoa – Amurissa asuu mies, jonka suku vaikutti lehden taustalla kolmessa polvessa

Itse asiassa koko juttusarja sai ajatuksen tasolla alkunsa jo yli kymmenen vuotta sitten. Törmäsin jossain sattumalta nimeen Onerva Utriainen. Kävi ilmi, että hän johti tuolloin merkittävää Emil Aaltosen säätiötä, mutta sekä nimi että kasvot olivat suurelle yleisölle tuntemattomat. Halusin, että joku toimittajistamme tekisi hänestä henkilöjutun. Muistaakseni kukaan ei aiheesta riittävästi innostunut, asia jäi akuutimpien kiireiden alle ja unohtui.

Vesa Laitinen

Kuka: Aamulehden uutispäällikkö.

Aamulehdessä: Toimittajana vuodesta 1988. Työskennellyt muun muassa urheilutoimittajana, urheilutoimituksen, ulkomaantoimituksen ja uutistoimituksen esihenkilönä sekä uutispäällikkönä.

Kirjoittanut: Kolme kirjaa: Raipe – vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä (2004), ...A, Bertha, C... -ravintolakirja (2012), Muutakin kuin mustaa -ravintolakirja (2018).

Palkittu: Tutkivan journalismin Lumilapio-palkinto yhdessä Matti Kuuselan kanssa 1995, Sanomalehtien liiton paras urheilujuttu -palkinto 1997, Suomen Valmentajien vuoden urheilutoimittaja -palkinto 2008.

Muuta: Kirjoittanut Aamulehteen ravintola- ja viiniarvosteluja vuodesta 1999 lähtien.

Se jäi kuitenkin vaivaamaan mieltäni ja vuonna 2018 päätin ottaa itse selvää. Siitä syntyi tarina kenkätehtailija Emil Aaltosesta ja hänen jälkeläisistään sekä ennen kaikkea siitä, miten ja missä Aaltosen henkinen ja aineellinen perintö näkyvät nykypäivän Suomessa.

Siitä syntyi myös juttusarjan nimi: Perilliset, joskin nimen valintaa auttoi juuri aiemmin televisiossa pyörinyt samanniminen mainio tanskalainen draamasarja.

Ei tekniikkaa vaan ihmisiä

Perilliset-juttusarjassa ei siis ole kyse Tampereen teollisuushistorian esittelemisestä uusille sukupolville, vaikka sekin elementti on mukana. Historia löytyy kirjastosta historiankirjoista.

Pääosassa juttusarjassa ovat nimenomaan ihmiset ja heidän keskinäiset suhteensa. Koska en itse ole kovin tekninen ihminen, jutuissa esiintyvien tehtaiden toimiala ja tuotteet jäävät taka-alalle, joskus jopa täysin kohtuuttomasti pimentoon. Tässäkin apuun tulevat historiikit, jotka hyvin seikkaperäisesti joskin välillä myös varsin pitkäveteisesti selvittävät, montako tonnia paperia myytiin ja minne vuonna 1928.

Perilliset on kunnianosoitus niille uudisraivaajille, jotka rakensivat hyvin alkeellisista lähtökohdista Tampereesta, Valkeakoskesta, Mäntästä, Nokiasta ja Kyröskoskesta suomalaisen teollisuuden syntysijat.

Se on myös kertomus menestyksestä, pettymyksistä, epäonnistumisesta ja tragedioista sekä rahasta ja vallasta. Monen suvun tarinassa tulee mieleen klassinen perheyritysten elinkaareen liitettävä väittämä: Ensimmäinen sukupolvi perustaa, toinen kasvattaa ja kolmas tuhoaa. Valitettavan usein näin on käynyt myös tosielämässä.

Uutispäällikkö Vesa Laitinen kävi syksyllä 2019 haastattelemassa von Frenckell -suvun jälkeläistä Eric von Frenckelliä ja tämän kumppania Bruno Vanhalstia (taustalla) Brysselissä asti.

Vain yksi suku kieltäytyi

Tällaisen juttusarjan kirjoittaminen vaatii jossain määrin sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Olisi tarpeetonta toistaa vain se, mikä jo tiedetään ja on moneen kertaan kerrottu.

On suorastaan onnekasta, että monen sukutarinan avainhenkilöt ovat olleet vielä viime vuosina hyvämuistisina kertomassa, mitä 1960-, 1970-, 1980- ja 1990-luvulla Tampereen seudun teollisuudessa tapahtui. Nyt moni haastateltava on jo edesmennyt, esimerkiksi konsuli Pekka Haarla, Yhtyneiden paperitehtaiden viestintäjohtaja Toivo Nordberg, Aamulehden päätoimittaja, professori Raimo Seppälä sekä Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja, maakuntaneuvos Matti Hokkanen.

Toimittajan oman tutkimustyön tärkeimmät työkalut ovat olleet internet, sen Google-haku, vanhat lehtileikkeet, yritysten historiikit ja lukemattomat sukupuut verotietoja unohtamatta. Välillä tuntuu, että tarvitsisi salapoliisin koulutuksen.

Joskus yhden Perilliset-osan tekemiseen kuluu jopa puoli vuotta, kun haastateltavat asuvat ulkomailla, tiedonhankinta ei etene eivätkä omat työkiireet mahdollista tutkimustyön edistämistä. Hämmästyttävää kyllä, tunnettujen teollisuussukujen jälkeläiset ovat yleensä olleet hyvin halukkaita yhteistyöhön – yhtä sukua lukuun ottamatta.

Mistä tuleekin mieleen se hämmästyttävä huomio, kuinka kiinteästi Tampereen teollisuudessa vaikuttaneet perheet ovat vuosikymmenestä toiseen kytkeytyneet toisiinsa avioliittojen ja sukulaisuussuhteiden kautta.

Toinen kummastuttanut piirre on se, että vaikka sukujen vaurauden perusta on luotu pohjoishämäläisten koskien koskivoimasta, nykypäivän jälkeläisten yleisin asuinpaikka on postinumeroalueilla 00140 tai 00150 eli Helsingin Kaivopuistossa, Ullanlinnassa tai Eirassa.

Perilliset

Lue sarjan jutut:

1. Rafael Haarlan uskomaton menestystarina alkoi kirjekuorista – Dynastian romahdus ei jättänyt paperipatruunan jälkeläisiä puille paljaille, mutta multimiljonäärejä jälkeläisissä on vain yksi

2. Nyt puhuvat tamperelaisen kenkämogulin Emil Aaltosen jälkeläiset – rikkaus ja kuuluisuus eivät seuraa samassa mitassa neljänteen polveen asti, jättimäinen osakevarallisuus karttuu ulottumattomissa

3. Serlachiuksen teollisuussuku on hehkunut 150 vuoden ajan porvarillista charmia, mutta yhden kerran se petti: "Se on hetkiä, joita en koskaan unohda", muistelee Marco Bjurström

4. Juuso Waldenin mielivaltaiseen johtamistyyliin kuului simputusta, leväperäistä taloudenhoitoa ja alkoholismia – Aamulehti löysi patruunan pojanpojan Juuson, joka tuhlasi perintömiljoonansa jo nuorena

5. Nokia-imperiumin perustajien jälkeläiset jäivät katsomaan sivusta, kun Martat korjasivat potin: ”Ei minua se harmita, etten ole perinyt suuria rahoja, mutta se harmittaa, että ihminen menee tekemään sellaisia tyhmyyksiä”

6. Näin Kyröskosken maineikkaiden tehdassukujen perillisistä tuli multimiljonäärejä: saivat esi-isiensä työn poikimaan taitavilla sijoituksilla – selvitimme, missä he ovat nyt

7. Erikoinen sattuma paljasti Eric von Frenckellille, 44, hänen mahtisukunsa kytkökset Tampereelle – Viime kesänä mies joutui omituiseen tilanteeseen hotelli Tammerin vastaanotossa

8. Tammerkosken rannalta puretun tehtaan perintö rikastuttaa yhä suomalaisia mahtisukuja – Mikael von Frenckellin vaikea ratkaisu osoittautui oikeaksi: ”Ei kaduta pätkääkään”

9. Johtaja Anton Kanerva työskentelee yhtiönsä omistamassa saaressa Tampereen keskustassa – Hänen isoäitinsä oli voimanainen, jonka kohtalo järkyttää yhä: ”Se oli ihan kauheata”

10. Perilliset: Enqvistin suvun historia on täynnä vastoinkäymisiä, näin tamperelaisen teollisuushistorian suuri mysteeri selvisi – skandaali vältettiin salamyhkäisellä operaatiolla

11. Tamperelainen teollisuuspomo oli yksi Suomen rikkaimmista, mutta menetti lopulta kaiken – Aamulehti löysi Tampellan perustajan jälkeläisen: ”On hienoa, että meillä on tällainen sukuyhteys”

12. Tampellan hullut vuodet huipentuivat tarjoukseen: ”Tässä sinulle miljardi, tee sillä jotain” – Selvitimme, mihin suuryhtiö kaatui ja mitä siitä jäi jäljelle

13. Legendaarisen tamperelaisyrityksen perintö kasvattaa nyt arvoaan salaperäisessä rahastossa ja vanhassa kartanossa – Aamulehti löysi Suomen Trikoon perilliset

14. Köyhistä oloista ponnistanut mies loi Tampereelle tuhat ihmistä työllistäneen villatehtaan – Aamulehti löysi Klingendahlin perilliset Marbellasta ja Orivedeltä

15. Tässä arvokartanossa vielä hiljattain kaksi poikamiestä vietti boheemia elämää – Nyt perintöriitojen jälkeen sitä emännöi nainen, jonka sukuhistoria on mykistävä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut