Aamulehti
Kuvajournalisti Ossi Ahola: ”Maailmanmestaruus jäi mieleen”
Mitä työnkuvaasi ja tehtäviisi kuuluu Aamulehdessä?
”Olen kuvajournalisti, teen kameralla dokumentaarista uutistyötä Aamulehden verkkoon ja printtiin.”
Mitä tiimisi tekee?
”Olen osa Aamulehden kuusihenkistä live- ja kuvatoimitusta. Tuotamme viikoittain ison määrän valokuvia, videoita ja suoria lähetyksiä Aamulehden katselijoille.”
Ossi Ahola
Tehtävä: Monimediatoimittaja, kuvajournalisti
Tiimi: Kuvaosasto
Aamulehdessä: Vuodesta 2006.
Asuu: Tampereen Pispalassa. Kotoisin Raahesta.
Ikä: 40
Miten työsi on muuttunut urasi aikana?
”Suurin muutos lienee verkkouutisten muuttuminen maksulliseksi sisällöksi. Tällä päätöksellä meille tekijöille palautettiin usko journalistiseen työhön ja ammattiylpeys.”
Mikä uutistilanne tai juttukeikka urasi varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?
”Luonnollisesti aina muistissa säilyvät isot uutistapahtumat, kuten Nokian vesikriisi ja Jokelan koulusurmasta raportointi. Urheilun puolelta mieleen painui yllättävä Leijonien jääkiekon maailmanmestaruus Slovakiassa vuonna 2019. Seurasin koko kisat paikan päällä kolmen viikon aikana.”
Kerro itsestäsi jotain, mikä yllättää lukijat.
”Ennen journalistin uraa näyttelin Rovaniemen teatterissa yhdessä näytelmässä. Teen myös cameo-roolin uudessa Komisario Koskinen -televisiosarjassa.
Aamulehden tärkeät tiimit
Aamulehti on jakautunut tiimeihin aihepiirien ja erilaisten työtehtävien mukaan. Tiimeissä työskentelee erilaisia toimitustyön ammattilaisia.
Johto. Vastaa Aamulehden journalistisesta linjasta, sisällöstä ja henkilöstöstä.
Uutiset. Reagoi nopeasti uutisiin ja kertoo tärkeimmät uutiset ja puheenaiheet Pirkanmaalta, Suomesta ja maailmalta. Uutisoi myös talous- ja rikosasiat sekä Pirkanmaan kuntien päätöksenteon.
Urheilu. Asiantuntevaa, paikallista ja intohimoista urheilujournalismia.
Feature. Hyvää elämää ja kulttuuria Pirkanmaalta. Kertoo tarinat kiinnostavimmista henkilöistä ja arjen hyödyllisistä aiheista.
Moro. Aamulehden kaupunkilehti kertoo ihmisläheisiä uutisia ja puheenaiheita Tampereelta.
Live ja kuva. Vastaa Aamulehden kuvista, videoista ja suorista lähetyksiä.
Julkaisutiimi. Julkaisee ja editoi Aamulehden verkkojutut ja hallinnoi Aamulehti.fi:n ja sovelluksen etusivua.
Designtiimi. Editoi ja taittaa Aamulehteä ja Pirkanmaan paikallismedioita.
Lähetä meille uutisvinkki
Verkossa: www.aamulehti.fi/uutisvinkki
Puhelimella: 0800 02030 (maksuton numero)
Päivystävä uutispäällikkö 010 700 4949
Monimediatoimittaja Elina Venttola työskentelee digijulkaisijana Aamulehden deskissä.
Digijulkaisija Elina Venttola: ”Toimittajuus on elämäntapa”
Mitä työnkuvaasi ja tehtäviisi kuuluu Aamulehdessä?
”Suurimman osan työajastani teen päivystävää uutistyötä Aamulehden verkkoon. Kirjoitan lyhyitä uutisjuttuja silloin, kun Pirkanmaan teillä rytisee tai jotakin muuta äkillistä osuu kohdalle. Lisäksi jaan juttuja sosiaaliseen mediaan, hallinnoin verkkosivua ja ratkon teknisiä ongelmia. Olen usein se, jolta kysytään apua teknisiin pulmiin.”
Elina Venttola
Tehtävä: Monimediatoimittaja, digijulkaisija
Tiimi: Julkaisutiimi
Aamulehdessä vuodesta 2020.
Asuu: Tampereella. Kotoisin Orivedeltä.
Ikä: 29
Mitä tiimisi tekee?
”Kuulun julkaisutiimiin, joka huolehtii juttujen julkaisemisesta verkkoon sekä Aamulehden etusivusta. Kehittelemme otsikoita, lisäämme grafiikoita ja pohdimme, miten uusia teknisiä vimpaimia voi soveltaa työssä. Huolehdimme siitä, miltä jutut näyttävät verkossa ja miten ne ovat esillä.”
Miten työsi on muuttunut urasi aikana?
”Olen aloittanut vuonna 2013 perinteisessä paikallislehdessä, jossa ei ollut jatkuvasti päivittyvää verkkolehteä, vaan paperinen lehti, joka ilmestyi kolmesti viikossa. Siihen verrattuna ero on huima, sillä nykyisessä työssäni tapahtuu jatkuvasti ja artikkelit kirjoitetaan julkaistavaksi niin pian kuin mahdollista.”
Mikä uutistilanne tai juttukeikka urasi varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?
”Haastattelin syystalvella 2020–2021 suurimman osan Pirkanmaan kansanedustajista. Ne olivat kaikki mieleenpainuvia haastatteluja, mutta mielenkiintoisimpia ovat haastattelut, joissa olen haastateltavan kanssa eri mieltä. Mieleen jäävät parhaiten haastattelut, joissa on päässyt haastamaan sekä itseään että haastateltavaa.”
Kerro itsestäsi jotain, mikä yllättää lukijat.
”Päätin vuonna 2018 hakeutua pois uutistyöstä, koska arvelin ruohon olevan muualla vihreämpää. Toimittajuus on elämäntapa, ja jos sekä työssä että vapaa-ajalla on rankkaa, voi elämä ylipäätään käydä stressaavaksi. Kävin puolitoista vuotta matkailun parissa ja opin itsestäni sen, etten viihdy yhtä hyvin muissa töissä. Siksi palasin uutisten pariin. Muiden asioiden kokeileminen välissä paransi viihtymistäni uutisissa.”
Deskin aamuvuoron uutispäällikkö Enni Mansikkamäki juttelee vuoronvaihtopalaverissa iltauutispäällikkö Vesa Laitisen kanssa.
Deskin uutispäällikkö Enni Mansikkamäki: ”Livelähetykset ovat mieluisia”
Mitä työnkuvaasi ja tehtäviisi kuuluu Aamulehdessä?
”Työskentelen suurimman osan ajasta Aamulehden deskissä uutispäällikkönä. Uutisdeski on toimituksemme sydän, jossa on aina kiireinen kuhina. Deskissä reagoimme Pirkanmaan ja maailman tapahtumiin, julkaisemme juttuja Aamulehden saitille ja säädämme montaa asiaa yhtä aikaa. Uutispäällikkönä jaan juttuaiheita deskin toimittajille, vastaan verkkosaittimme kokonaisuudesta ja avustan seuraavan päivän lehden suunnittelussa.”
Enni Mansikkamäki
Tehtävä: Toimittaja, deskin uutispäällikkö
Tiimi: Uutistiimi
Aamulehdessä: Vuodesta 2016.
Asuu: Tampereella. Syntynyt Jyväskylässä, mutta asunut parivuotiaasta Tampereella.
Ikä: 28
Mitä tiimisi tekee?
”Kuulun uutistiimiin, joka nimensä mukaisesti tekee Aamulehden uutiset. Uutistiimissä seuraamme laajasti Tampereen ja Pirkanmaan asioita kuten kaupunkikehitystä, taloutta, politiikkaa ja ihmisiä sekä paikallisia ja valtakunnallisia puheenaiheita. Toimittajavuoroissa kirjoitan useimmiten rikos- ja talousaiheista.”
Miten työsi on muuttunut urasi aikana?
”Tulin alun perin Aamulehteen taloustoimittajaksi, mutta sittemmin olen ajautunut deskiin ja rikosjuttujen pariin. Toimittajaurani aikana journalismin ansaintalogiikka etenkin verkossa on käynyt läpi suuren mullistuksen, ja Aamulehdessäkin tekemisen keskiöön ovat nousseet maksulliset, tilaajille tarkoitetut Tähtijutut.”
Mikä uutistilanne tai juttukeikka urasi varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?
”Pääsin vuonna 2019 kokemaan Linnan juhlat toimittajan silmin. Illan aikana ehdin tehdä parikymmentä haastattelua, maistaa kuuluisaa boolia ja tallata Presidentinlinnan tungoksessa sekä omille että muiden helmoille. Mieluisimpien työtehtävien joukkoon lukeutuvat myös Aamulehden livelähetykset, joita olen saanut juontaa.”
Enni Mansikkamäki ajoi Aamulehden kansikuvassa potku-Volvolla 26. tammikuuta 1997. Kuvan otti Aamulehden kuvaaja Ilkka Laitinen.
Kerro itsestäsi jotain, mikä yllättää lukijat.
”Olen poseerannut Aamulehden kannessa ensimmäisen kerran jo kolmevuotiaana. Aamulehti teki juttua autonäyttelystä. Ajelin kansikuvassa potku-Volvolla. Juttuun irtosi myös tiukka sitaatti: ’Renu on paras’.”
Aamulehden urheilun päällikkö Lauri Lehtinen raportoi usein Ilveksen ja Tapparan otteluista. Viime perjantaina hän todisti Ilveksen viimeistä ottelua Hakametsän jäähallissa.
Urheilun päällikkö Lauri Lehtinen: ”Silloin koko kaupunki sykki”
Mitä työnkuvaasi ja tehtäviisi kuuluu Aamulehdessä?
”Vastaan Aamulehden urheilutoimituksen toiminnasta – suunnittelen ja järjestän sen. Urheilutoimituksessamme myös päällikkö on kädet savessa, eli en ole joutunut hylkäämään urheilujournalismin kirjoittamista.”
Lauri Lehtinen
Tehtävä: Urheilutoimituksen päällikkö.
Tiimi: Urheilutoimitus.
Aamulehdessä: Vuodesta 2015.
Asuu: Lempäälän Höytämössä. Kotoisin Lempäälästä.
Ikä: 29.
Mitä tiimisi tekee?
”Aamulehden urheilutoimituksessa teemme asiantuntevaa, paikallista ja intohimoista urheilujournalismia, jota voi kuluttaa niin tekstiä lukien, livelähetystä ruudulta seuraten kuin juoksulenkillä podcastia kuunnellen.”
Miten työsi on muuttunut urasi aikana?
”Median siirtyminen lopullisesti digiaikaan on tapahtunut urani aikana. Vielä ensimmäisenä kesänäni Aamulehdessä ’jutun sai laittaa nettiin, jos jaksoi’. Nykyään verkkotuote on kaiken keskiössä.”
Mikä uutistilanne tai juttukeikka urasi varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?
”Tapparan ja Ilveksen välinen jääkiekon puolivälieräsarja keväällä 2017. Kävelin bussipysäkiltä kohti Aamulehden toimitusta ensimmäisen ottelun alla, ja Hämeensillan neljä patsasta oli puettu tamperelaisseurojen pelipaitoihin. Koko kaupunki sykki seitsemän ottelun ajan sille puolivälieräsarjalle, pelit myytiin loppuun minuuteissa ja tunnelma oli käsinkosketeltava niin Hakametsässä kuin Tampereen kaduilla. Kun niistä jännäreistä pääsi välittämään tarinoita lukijoille, työpäivät olivat huimia juhlapäiviä.”
Kerro itsestäsi jotain, mikä yllättää lukijat.
”En kannata Ilvestä, enkä Tapparaa.”
Aamulehden toimittaja Kirsikka Otsamo haastatteli marraskuisena perjantaina Tampereen keskustassa 4-vuotiasta Mea Uittoa ja 4-vuotiasta Eino Hämäläistä.
Toimittaja Kirsikka Otsamo: ”Linnan juhlat jäivät mieleen”
Mitä työnkuvaasi ja tehtäviisi kuuluu Aamulehdessä?
”Kirjoitan isoja henkilöprofiileja, pienempiä haastatteluita ja kolumneja.”
Kirsikka Otsamo
Tehtävä: Toimittaja
Tiimi: Feature-tiimi.
Aamulehdessä: Vuodesta 2001, Morossa Moro-mimminä jo 1990-luvulla.
Asuu: Tampereen Ala-Pispalassa. Syntyi Helsingissä, mutta vietti kouluvuodet Paavolan kylässä Ruukissa (nykyisin Siikajoki).
Ikä: 50.
Mitä tiimisi tekee?
”Olen osa Aamulehden featuretiimiä. Se tekee juttuja erityisesti hyvän elämän ja kulttuurin aiheista.”
Miten työsi on muuttunut urasi aikana?
”Olen työskennellyt monella eri osastolla sunnuntaista tänään-sivuille ja erikoisliitteisiin. Vuosien varrella työtahti on muuttunut nopeammaksi. Verkkoon tehtävän materiaalin määrä on kasvanut, ja työstä on tullut monin tavoin vuorovaikutteisempaa ja suunnitellumpaa. Perusasiat eli ihmisen tarinan kuuleminen, ymmärtäminen ja sanoiksi pukeminen eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään.”
Mikä uutistilanne tai juttukeikka urasi varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?
”Hyvin monet kohtaamiset ovat jääneet mieleen pysyvästi. Tässä työssä oppii koko ajan, varsinkin elämästä. Erityisinä työpäivinä mieleen ovat jääneet esimerkiksi muutamat itsenäisyyspäivät. Olen ollut neljä kertaa työtehtävissä Linnan juhlissa. Niistä erityisesti ensimmäinen kerta oli jännittävä. Oli hienoa pukeutua tarkkaan valittuun juhla-asuun ja saada nähdä livenä tilanne, jota oli aiemmin seurannut television välityksellä. Työtehtävänä juhlailta on kuitenkin hyvin kiireinen.”
Kerro itsestäsi jotain, mikä yllättää lukijat.
”Yksi erikoinen pieni yksityiskohta on ehkä se, että olen äitini puolelta Suomen ritarihuoneen kreivillistä aatelissukua. Kreivittären arvo ei periydy äidiltä eteenpäin tyttärelle, joten minä en ole kreivitär. Elämässäni asia on näkynyt lähinnä vain suvun vanhojen perinteiden ja historian opetteluna ja arvostamisena. Isoisäni oli hyvin tarkka tapakulttuurin koulija meille kaikille lapsenlapsilleen. Osa serkuistani myös jatkaa perheineen kreivillistä sukuhaaraa.”
Toimittaja Hanna Haukijärvi oikolukee Aamulehden uutissivun paperivedosta.
Toimittaja Hanna Haukijärvi: ”Epidemian alussa usein jännitti”
Mitä työnkuvaasi ja tehtäviisi kuuluu Aamulehdessä?
”Olen toimittaja, joka taittaa ja editoi juttuja. Teen myös vuoroja, joissa vastaan muun muassa lehden rakenteesta ja aikataulusta. Olen myös kouluvastaava eli vastaan toimituksen kouluyhteistyöstä.”
Hanna Haukijärvi
Tehtävä: Toimittaja.
Tiimi: Designtiimi.
Aamulehdessä: Vuodesta 2007.
Asuu: Tampereen Härmälässä. Kotoisin Lahdesta.
Ikä: 47.
Mitä tiimisi tekee?
”Kuulun designtiimiin. Suunnittelemme lehden rakenteen ja koon, sijoitamme jutut ja ilmoitukset paikoilleen. Editoimme juttuja ja taitamme sivut valmiiksi, ennen kuin ne lähetetään painoon.”
Miten työsi on muuttunut urasi aikana?
”Tekniikka on kehittynyt huomattavasti. Esimerkiksi aiemmin lehden rakenne ja taitto suunniteltiin paperille. Nyt taiton voi suunnitella tietokoneen taitto-ohjelmassa pitkälle, vaikka toimittaja vasta kirjoittaa juttua.”
Mikä uutistilanne tai juttukeikka urasi varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?
”Tuoreimpana on jäänyt mieleen koronavirusepidemian alku, jolloin usein jännitti, ehtiikö hallituksen tiedotustilaisuus päättyä ennen lehden kiinnimenoa. Kun esimerkiksi päätettiin sulkea Uusimaa, kuuntelin tiedotustilaisuutta ja kirjoitin tuoreimmat tiedot suoraan lehden sivulle, ennen kuin lähetin sivun painoon.”
Kerro itsestäsi jotain, mikä yllättää lukijat.
”Vuonna 2001 olin toimittajana Lahden hiihdon MM-kisoissa. Kisojen aattona menin haastattelemaan kisojen dopingvalvonnan johtajaa. Kirjoitin jutun ja olin lähdössä kotiin, kun toimituksen faksi alkoi raksuttaa. Helsinkiläinen laboratorio kertoi, että kisoissa testataan myös aine, joka oli kauppanimeltään Hemohes.”
Jari Mylläri vetää Aamulehden Moro-liitteen toimitusta ja tuntee tamperelaisen elämänmenon kuin omat taskunsa.
Moron tuottaja Jari Mylläri: ”Se keskustelu jää salaisuudeksi”
Mitä työnkuvaasi ja tehtäviisi kuuluu Aamulehdessä?
”Vastaan Moro-liitteen toimituksesta ja julkaisusta sekä Moron verkkosisällöstä ja some-sivuista.”
Jari Mylläri
Tehtävä: Tuottaja
Tiimi: Moron toimitus, joka on uutistiimin osa.
Aamulehdessä: Vuodesta 1987.
Asuu: Ylöjärvellä. Eteläpohjalainen, joka kulkeutui Tampereen yliopistoon Virtain kautta.
Ikä: 60.
Miten työsi on muuttunut urasi aikana?
”Tänään tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä kun siirryin Moro-lehden johtoon. Suurin muutos on ollut se, että aloittaessani lukijakunta oli pääosin syntyperäisiä tamperelaisia. Nykyisin tuntuu siltä, että iso osa lukijoista on muuttanut kaupunkiin. Ennen itsestään selvät asiat eivät enää ole itsestään selviä eikä esimerkiksi kaupungin kehitys eri alueilla ole kaikille läheskään tuttua.”
Mikä uutistilanne tai juttukeikka urasi varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?
”Puolan tilanne Valko-Venäjän rajalla tuo mieleeni 1980-luvun lopun, jolloin Neuvostoliittokin oli yhä voimissaan. Työskentelin silloin kotimaan uutistoimituksessa. Eräänä sunnuntai-iltana sain vinkin, että Viipuriin on kokoontunut suuri joukko Lähi-idästä saapuneita turvapaikanhakijoita ja he haluaisivat päästä Suomeen.”
”Päätimme uutispäällikön kanssa, että lähden saman tien ajamaan Viipuriin. Olin rajalla kello 22.45 ja ostin Vaalimaan Teboililta niin sanotun Viipuri-kortin eli määräaikaisen viisumin. Suomen puolella rajavartijat huomauttivat rajaa ylittäessäni, että Viipuri-kortti on siten voimassa enää 15 minuuttia. Sen jälkeen olisin luvatta Neuvostoliiton maaperällä. Päätin kuitenkin jatkaa matkaa ja saavuin yöllä Viipuriin Druzhba-hotellin parkkipaikalle. Vieressä olevaan puistoon olikin leiriytynyt joukko naisia ja miehiä Lähi-idästä.”
”Seuraava päivä oli dramaattinen. Paikalle oli saapunut myös suomalainen nuorehko nainen, joka piti puolen päivän aikaan joukolle fanaattisen kannustuspuheen ja vakuutti, että heitä odotetaan Suomessa ja he kaikki saavat turvapaikan. Nainen kehotti joukkoa lähtemään kävellen kohti Suomen rajaa. Näin tapahtuikin, mutta joukko pääsi vain lähes näköetäisyydellä olevalle Viipurin kaupungin rajalle. Siellä odotti joukko miliisejä, jotka pieksivät kumipampuilla koko ryhmän naisia ja miehiä erottelematta.”
”Joukko palasi kasvot turvoksissa hotellin pihaan. Samaan aikaan saapuivat ensimmäiset suomalaistoimittajat, jotka olivat päivän Aamulehdestä lukeneet Viipuriin kokoontuvasta ryhmästä. Tein jutun, otin kuvat ja valmistauduin kotimatkalle.”
”Ennen lähtöä sattui vielä erikoinen tapaus. Hotellin aulassa huomiota herättämätön harmaapukuinen mies tuli pyytämään kanssaan juttutuokiolle. Mies esitteli itsensä ja kertoi olevansa Suojelupoliisista. Jouduin vakuuttamaan, että keskustelu jää salaisuudeksi, joten en nyt siitä sen enempää kerro. Sanotaan kuitenkin, ettei keskustelulla ollut merkitystä Suomen turvallisuudelle eikä turvapaikanhakijoiden kohtalollekaan, joka jäi lopulta arvoitukseksi. Joukko hävisi hotellin puistosta, eikä siitä koskaan kuulunut enää mitään.”
Kerro itsestäsi jotain, mikä yllättää lukijat.
”Varsinkin kesäaikaan pyrin viettämään aikaa mahdollisimman karussa ympäristössä Turun saaristossa, Ahvenanmaalla tai Tukholman merialueella. Plussaa on, jos merestä saa ahvenia eikä nettiyhteys toimi.”
