Nokilaisen prinsessa Ankrahin uskomaton tarina ja hartaasti valmisteltu elinsiirtoreportaasi osuivat päällekkäin - Ihmiset - Aamulehti

Toimittaja Marjaana Karhunkorpi kirjoitti nokialaisen prinsessan elämäntarinaa ja sai hätkähdyttävän puhelun – Alkoi unohtumaton juttukeikka: ”Syökää jotain, sillä yöstä tulee varmasti pitkä”

Toimittaja Marjaana Karhunkorpi kertoo kahdesta uskomattomasta vuorokaudesta. Nokialta lähtöisin olevan Sinikka Ankrahin tarina ja hartaasti valmisteltu elinsiirtoreportaasi osuivat päällekkäin. ”Kävin ottamassa hetken happea Mältinrannassa.”

Aamulehden toimittaja Marjaana Karhunkorpi oli vasta lentänyt Lontoosta selvittämästä nokialaisen mysteeriprinsessan tarinaa, kun pitkään suunniteltu ja odotettu elinsiirtokeikka yllättäen varmistui. Siinä ei ehtinyt kauaa ihmetellä, kun taas mentiin.

30.11.2021 6:58

Aamulehti

Kaikki alkoi keväällä 2004 ideapalaverissa, jossa istuimme jostain syystä isot lierihatut päässämme. Vastaava päätoimittaja Matti Apunen kehotti jokaista ilmoittamaan jutun, jonka haluaa ehdottomasti tehdä. Saa olla ihan mitä vain.

Vedin esiin Aamulehti 50 vuotta sitten -palstalta leikkaamani uutisen. Siinä kerrottiin nuoresta nokialaisesta pankkineidistä, josta tuli 1950-luvulla Kultarannikon prinssin puoliso prinsessa Ankrah. ”Etsi hänet käsiisi”, Apunen kehotti. Parin päivän tiiviin salapoliisityön jälkeen Sinikka Ankrah, 68, vastasi puhelimeen Britanniassa. Ilmeni, että häntä metsästivät jo muutkin tiedotusvälineet. Ankrah päätti kertoa tarinansa oman kotiseutunsa lehdelle.

Lue lisää: Vesa Laitinen kertoo, miten suositun Perilliset-sarjan jutut syntyvät – ”Välillä tuntuu, että tarvitsisi salapoliisin koulutuksen”

Saimme valokuvaaja Raine Lehtorannan kanssa lentoliput vielä samalle illalle Lontooseen. Rainella oli kameralaukun lisäksi mukana iso nailonkassi, jonka sisällöstä en tiennyt mitään.

Marjaana Karhunkorpi

Kuka: Toimittaja Aamulehden featuretiimissä.

Ura: Aiemmin työskennellyt toimittajana Lallissa ja Länsi-Suomessa. Vuodesta 1989 asti Aamulehdessä kuuden eri päätoimittajan aikana.

Palkittu: Sanomalehtien liiton Vuoden paras juttu -palkinto vuosina 2008 ja 2010.

Työpöydälleni toimitukseen jäi elinsiirtokirurgiaa käsittelevä paperipino. Olin pitkään valmistellut laajaa reportaasia ja istunut Kirurgisessa sairaalassa professori Krister Höckerstedtin opissa. Hän briiffasi minut sisälle aiheeseen ja testasi dramaattisia leikkauskuvia näyttämällä, pystynkö seuraamaan elinsiirtoa hänen vieressään. Jutunteko lähtisi liikkeelle seuraavasta aivokuolleesta vainajasta.

Toimittaja työssään. Marjaana Karhunkorpi on seurannut Pirkanmaan lääkärihelikopterin toimintaa alusta saakka eli yhdeksän vuoden ajan. Viime syksynä hän teki laajan jutun FinnHEMS-lääkärihelikopterin lentäjästä ja lentäjien esihenkilöstä Jari Fominista.

Kuin itämaan tietäjä

Saavuimme Rainen kanssa yömyöhällä hotelliimme Lontoossa. Sinikka Ankrahin haastattelu oli sovittu heti seuraavaksi aamuksi. Kun kiirehdimme annettuun osoitteeseen, lonkkaleikkauksesta toipuva haastateltava odotti meitä pilke silmissään muhkeassa nojatuolissaan.

Yhtäkkiä nokialainen Raine lankesi polvilleen rouva Ankrahin eteen. Hän avasi nailonkassinsa ja alkoi mitään puhumatta nostella rouvan syliin Aamulehden liikelahjavarastosta kokoamiaan tuliaisia: pyyhkeitä, kynttilöitä, kirja, kassi, suklaata ja avaimenperiä. Nokialaisen prinsessan tapaaminen oli paljon maailmaa nähneelle Rainelle mykistävä tapaus.

Aviomies Ardaye Ankrahia tituleerattiin Suomen lehdissä jopa Hänen Kuninkaalliseksi Korkeudekseen. ”Oh God! Täyttä huuhaata”, kuittasi Sinikka Ankrah puoli vuosisataa myöhemmin.

Palasimme vielä samana päivänä Tampere-Pirkkalan kentälle. Lähdimme suoraan toimitukseen purkamaan laajaa materiaalia, johon kuului myös joukko vanhoja, kiehtovia valokuvia Sinikka Ankrahin elämän varrelta. Työtiloissamme tehtiin muutostöitä ja meteli oli sen mukainen. Iskin korvatulpat korviini ja aloin hakata näppis sauhuten prinsessa Ankrahin tarinaa.

Nyt joutuin sairaalaan

En kuullut, että puhelimeni soi vaativasti. Vastasin viime tingassa. Krister Höckerstedt ilmoitti, että nyt Taysissa on aivokuollut luovuttaja. ”Sinun ja kuvaajan kannattaa lähteä sinne mahdollisimman pian. Syökää jotain, sillä yöstä tulee varmasti pitkä”, hän huolehti.

Kerroin tilanteen Rainelle ja hölkkäsin pikaisesti Mältinrantaan ja takaisin. Oli pakko saada vartti happea. Ehdimme Taysiin sillä samalla hetkellä, kun hiljainen saattue siirsi aivokuolleen luovuttajan leikkaussaliin. Tilanne oli jotenkin hyvin liikuttava.

Tuliaisina terve maksa

Helsingistä pikavauhtia Tampereelle saapuneen elinsiirtoryhmän työskentelyn seuraaminen vei täysin mukanaan. Kun kiidimme iltamyöhällä sen mukana Helsinkiä kohti, tuin jaloillani kylmälaukkua, joka sisälsi luovuttajan maksan. Se pelastaisi pian alle 40-vuotiaan, kuolemansairaan miehen hengen.

Keväinen iltayö oli pastellisen kaunis. Kaikki olivat nälkäisiä kuin sudet, ja onneksi myös Aamulehden työparille oli varattu tilataksiin jo jäähtymään ehtineet hampurilaiset. Kirurgeilla oli niin kova jano, että kokis loppui kesken.

Pääkirurgi Arno Nordin on syönyt hampurilaisaterian ja väsymys alkaa painaa matkalla Helsingin moottoritiellä.

Seurasimme Rainen kanssa sinä yönä Kirurgisessa sairaalassa alusta loppuun maksansiirron, joka kesti aamuyöhön asti. Mieleeni jäi, miten ihmeellisen hienolta ihmiskeho näyttää sisältä päin. Kaaduin aamuneljän jälkeen hetkeksi hotellin sänkyyn ja lähdin aamujunalla takaisin Tampereelle.

Jatkoin toimituksessa samoin tein prinsessa Ankrahin tarinan kirjoittamista, sillä juttu piti saada valmiiksi seuraavan sunnuntain lehteen. En enää hahmottanut, milloin olin viimeksi nukkunut kunnolla. Piti kaivaa jostain vielä se viimeinenkin turbovaihde.

Alalle tulevia nuoria opastetaan, ettei lukijaa saa koskaan vaivata kertomalla, kuinka vaativaa tai raskasta jutun tekeminen on ollut. Ajattelin, että rohkenen nyt kertoa tämän yhden tiukkoihin aikaikkunoihin liittyvän esimerkin, koska siitä on jo 17 vuotta aikaa. Tästäkin selvittiin niin kuin monesta muustakin sen jälkeen eteen tulleesta kiperästä tilanteesta.

Lue juttu prinsessa Ankrahista: Nokialaisesta pankkineidistä tehtiin 1950-luvulla väkisin sadunhohtoinen prinsessa Ankrah – Aamulehti kertoi totuuden hänen tarinastaan vuonna 2004

Lue ainutlaatuinen elinsiirtoreppari: 15 sekuntia, jotka muuttivat alle 40-vuotiaan kuolemansairaan miehen elämän – ”Elinsiirtoryhmä oli välillä niin janoinen, että kokis loppui kesken”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut