Opiskelija Johanna Rita kerää korona-ajan kokemuksia kirjaksi - Ihmiset - Aamulehti

”Jos minusta tuntuu tältä, kuinka pahalta muista tuntuu?” – Opiskelija Johanna Rita kerää korona-ajan kokemuksia kirjaksi

Korkeakouluopiskelija Johanna Rita kerää kokemuksia korona-ajan elämästä. Kertomuksista on tarkoitus julkaista kirja, jonka tuotoista osa menee mielenterveystyöhön.

Johanna Rita on jo vuosien ajan työskennellyt Lapissa kausityöntekijänä. – Ystäväni sanoivat keväällä, että minun ei kannata tulla nyt pois täältä. Täällä minulla on suurempi mahdollisuus olla onnellinen kuin etelässä, Rita sanoo.­

29.3. 17:57

Aamulehti

Helmikuussa Johanna Rita oli aivan loppu. Tamkin Proakatemiassa yrittäjyyttä ja tiiminjohtamista toista vuotta opiskelevat Rita oli tuolloin opiskellut lähes vuoden etänä, ja voimaan astui taas uusia koronarajoituksia.

– Olin lumilautailemassa, ja vain istuin keskelle rinnettä itkemään. Tuntui, etten jaksa enää, Rita kertoo.

Hän viestitteli kavereilleen pahasta olostaan ja mainitsi, että haluaisi kirjoittaa kirjan ihmisten pahan olon kokemuksista kuluneen vuoden aikana. Kaverit kannustivat, ja Rita otti laudan kainaloonsa, meni sisään ja perusti instagram-tilin projektille. Saman päivän aikana hän sai jo kaksi kertomusta.

Johanna Rita

Syntynyt 14.3.1992 Rautjärvellä Etelä-Karjalassa.

Muuttanut Tampereelle vuonna 2014.

Opiskelee Tamkin Proakatemiassa yrittäjyyttä ja tiiminjohtamista.

Kerää kirjaa opiskelijoiden korona-ajan kokemuksista.

Instagram-tili @melkeinelamaa.

– Olen normaalisti iloinen ja energinen ihminen ja on pelottavaa, että nyt en ole ollut yhtään sellainen. Olen miettinyt, että jos minusta tuntuu näin pahalta, niin monesta muusta tuntuu varmasti vielä pahemmalta, hän sanoo.

Rita kerää kokemuksia Instagramissa melkeinelamaa-nimisellä tilillä.

– Pyörittelimme kavereideni kanssa mahdollisia nimiä projektille, ja paras ystäväni keksi tämän. Sen pohjana on se, että olen koko vuoden sanonut, etten halua elää tällaista puolielämää.

Idea kirjaprojektiin syntyi rinteessä romahduksen jälkeen.­

Ei ketään kasvokkain

Korkeakouluopiskelijat ovat suorittaneet opintojaan lähes vuoden pelkästään etäopintoina. Sillä on ollut runsaasti kielteisiä vaikutuksia opiskelijoiden mielenterveyteen ja jaksamiseen.

Rita itse kertoo, että jaksoi tsempata vielä viime kevään ajan. Keväällä ja kesällä vaikutti siltä, että syksyllä opiskelua päästään jatkamaan normaalisti. Toisin kuitenkin kävi, ja Rita kuvailee alamäen alkaneen marraskuussa. Sen jälkeen hänellä on ollut uupunut ja alakuloinen olo.

– Aluksi jaksoi keksiä uusia tapoja tehdä asioita, mutta kun joka kerta nekin kiellettiin, nyt tuntuu, ettei jaksa enää yrittää mitään.

Ritan saamista vastauksista paistaa se, että suurin ongelma on opiskelijoiden kokema yksinäisyys.

– Erityisen sydäntäsärkeviä ovat olleet fuksien tarinat. Osa on muuttanut uuteen kaupunkiin eikä ole koskaan tavannut yhtään opiskelukaveria kasvokkain. Osa miettii vielä sitäkin, onko opiskeluala oikea ja joutuvat viettämään kaiken ajan yksin, Rita kertoo.

Opiskelijat myös kokevat, että heidät on jätetty yksin suorittamaan kursseja.

– Etänä Teamsissa ja Zoomissa ei huomaa, kuinka huonosti opiskelukavereilla menee ennen kuin joku romahtaa tai jää sairauslomalle.

Kirjastoon, ei bileisiin

Projektin aloittamisen jälkeen Rita on saanut jo valtavasti kannustusta ja useita kertomuksia. Lisää mahtuu silti mukaan.

– Olen saanut paljon kertomuksia korkeakouluopiskelijoilta, mutta voin ottaa oikeastaan ketä tahansa, esimerkiksi tapahtuma- ja ravintola-alalla työskenteleviä.

Suurin osa kokemuksistaan kertovista on halunnut tulla haastatelluksi, osa on lähettänyt kertomuksensa teksteinä, jotka Rita on editoinut.

Johanna Rita toivoo saavansa kustannussopimuksen kirjalleen, mutta mikäli sellaista ei kuulu, hän aikoo julkaista sen omakustanteena.

– Koen, että nämä asiat täytyy saada kuuluviin ja tälle on tilausta. Haluan antaa äänen ihmisille, joita ei muuten kuulla. Mediassa kyllä puhutaan, että opiskelijoilla tai tapahtuma-alalla menee huonosti, mutta haluan tuoda julkisuuteen henkilökohtaisuutta ja yksittäisten ihmisten kertomuksia.

Rita aikoo lahjoittaa osan tulevan kirjansa tuotosta mielenterveystyöhön.

Ritan mukaan korkeakouluopiskelijat ovat osittain unohdettu ryhmä, sillä esimerkiksi toisen asteen opiskelijat ovat saaneet opiskella paikan päällä korkeakoululaisia enemmän. Korkeakoululaisten halu läsnäololle on joissain yhteyksissä myös kuitattu vain haluna bilettää.

– Oikeasti ihmiset haluavat kirjastoon ja kampukselle opiskelemaan. Kukaan ei ole maininnut opiskelijabileistä mitään, Rita sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?