Pappi Lari Junkkari on maistanut 3000:tta olutta – kehitteli Armo-nimisen juoman - Ihmiset - Aamulehti

Pappi Lari Junkkari on maistanut 3000:tta olutta – kehitteli Armo-nimisen juoman

Lari Junkkarin olutpullokokoelman eturivistä löytyy nyt uskonpuhdistusta, Lappi-oluita ja naiskauneutta eri &tab;puolilta maailmaa.

9.4.2017 17:36

- Olutpappi. Silläkin nimityksellä minut tunnetaan, ilmoittaa tamperelainen Lari Junkkari ja pyörittelee Lundia-hyllyyn ahdettuja olutpulloja ojennukseen.

Kokoelma tekee vaikutuksen. Silti se on vain kilahdus entisestä.

- Jäljellä on muutama sata pulloa. Ennen oli pari tuhatta.

Junkkari on maistanut kolmea tuhatta olutmerkkiä, ja tyhjien pullojen kokoelma täytti aikoinaan kokonaisen huoneen Pyynikin vanhan pappilan uumenissa.

- Elämässä pitää luopua jostakin, jotta jotakin uutta mahtuu tilalle, Junkkari selittää, mutta kertoo valokuvanneensa jokaisen pullonsa huolella.

Nyt, kun kotikirjasto on levittäytynyt pullohuoneeseen, esillä on enää ”vaihtuva näyttely oluen merkityksestä ihmiskunnalle”.

Tällä hetkellä siihen kuuluu maistiaisia Islannin ja Kenian kaltaisista harvinaisista olutmaista, Lappi-oluita, kuninkaallisia mallasjuomia ja oluita naisellisilla teemoilla. Etiketeissä komeilee tomeria työläisnaisia ja sensuelleja sulottaria – kuten saksalaisen Erotik Bierin hekumaa haukkovat hetairat.

Sitten on reformaatiohylly.

Tämän vuoden lokakuussa täyttyy 500 vuotta päivästä, jolloin kolmikymppinen saksalaisteologi Martti Luther paukutti vasarallaan käyntiin kirkon ja maailman mullistamisen. Tarinan mukaan pauke kaikui Wittenbergin Linnankirkon ovelta.

Todellisuudessa kyse taisi olla liimasudin vienosta suihkeesta, mutta mies saarnasi väkevästi, käytti rajua kieltä, poti tuskallista ummetusta ja hörppi suuret määrät mielijuomaansa – olutta.

Lutherin rakkaus olueen näkyy lukuisina nimikkojuomina pitkin Pohjois-Eurooppaa – ja nyt myös Suomea.

Yksi ilmiön maahantuojista on olutpappi Lari Junkkari.

Lari Junkkari esittelee videolla olutpullokokoelmaansa ja kertoo, mitä kristillisistä oluista kuuluu tietää:

Ex-nunna olutmestarina

Luther ei siemaillut mitä tahansa olutta vaan oman vaimon, luostarista karanneen ex-nunna Katharina von Boran panemaa kotiolutta.

Lari Junkkari on tutkinut, millaista oli juoma, jonka voimalla usko puhdistui.

- Kaksi kolmasosaa ohramallasta, yksi kolmasosa vehnää. Väriltään sameahko, kellanruskea. Maku vähän hapan. Prosentteja noin kolme.

Mistä tuollaista olutta nykyisin saa?

Hyvällä tuurilla Pirkanmaalta, tynnyristä annosteltuna - ja oluen nimi on Armo.

Viime vuoden lopulla kolmen hengenmiehen porukka keksi, että reformaatiota pitää juhlistaa mahdollisimman autenttisella Lutherin ajan oluella.

Junkkarin lisäksi idearyhmään kuuluivat Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikainen sekä Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

Viimeksi mainittu järjestää omilla kotikulmillaan rentoja kapakkaturinoita eli kirkkokaljoja. Papillinen sokeripala kaulassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Reformaatiota voi juhlia sekä Lutherin että Agricolan nimikko-oluilla.

Armolla kysyntää

Nokian panimon valmistama ja panimomestari Riitta Sulkaman loihtima Armo lanseerattiin äskettäin Tampereen Telakalla. Ensimmäiset tuopit nostettiin nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaisten Nuori2017-tapahtuman kuohuvissa iltariennoissa.

- Tiedusteluita alkoi tulvia heti, kun tieto Armosta vuodettiin julkisuuteen. Totta puhuen vähän kaduttaa, ettei tätä tehty isommasti.

Myös tölkitetylle Armolle olisi kysyntää.

Hartaan janon voi kuitenkin sammuttaa muilla reformaatiojuomilla. Laitilan panimo pullottaa Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricolan nimikko-olutta kahdessa vahvuudessa. Stadin panimon Martin- ja Käthe -oluiden nimet ovat peräisin Lutherin pariskunnalta ja idea Kallion seurakunnasta.

Myös Savonlinnan seurakuntayhtymässä loiskuu luterilaisesti oma olut.

Olutseura Luther

Lari Junkkari perusti neljä vuotta sitten Tampereelle olutseura Lutherin. Seuran väki tapaa tuopin äärellä, retkeilee panimoissa ja matkustaa syksyllä Junkkarin opastuksella Wittenbergin Luther-juhlintoihin ja krouveihin.

Kaipa joku kirkossa paheksuu moista oluen kanssa läträämistä?

Huonoa palautetta tulee kuulemma harvoin.

Eikä Junkkari omasta mielestään yllytä ryyppäämään tai viettämään holtitonta elämää.

Junkkari on nähnyt alkoholin kirot, mutta myös ilot. Hän on samoilla linjoilla kuin reformaattori aikoinaan: maallisista riemuista pitää nauttia – kohtuudella.

Hyvää ruokaa ja juomaa, tanssia ja soittoa sekä lihallista avioelämää on syytä arvostaa. Murhemieli oli Perkeleen juoni.

Junkkari ei usko, että todellisuus jakautuisi hengelliseen ja maalliseen tai että maailmassa olisi pyhiä ja epäpyhiä paikkoja. Asenne ratkaisee.

Lutherkin tuumasi, että on parempi istua kapakassa ja ajatella kirkkoa kuin istua kirkossa ja ajatella kapakkaa.

Lutherilta on helppo poimia sitaatteja siitä, miten hurmahenkistä on luodun maailman halveksunta. Uskonpuhdistajan ajattelua kuvaa hänen suhteensa musiikkiin. Soitto saattaa herättää himot, mutta paljon suurempi vaara on olla nauttimatta musiikista.

”Joka vain hieman tulee liikutetuksi eikä hämmästele tätä Herran käsittämätöntä lahjaa (musiikkia) ei tule pitää ihmisenä, eikä semmoisen kannata kuunnella muuta kuin aasin kiljuntaa tai emäsian röhkintää.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lari Junkkarin kokoelmassa on paikka myös Lucifer-oluelle ja muille pimeyttä symbolisoiville myyteille.

Olutta lääkkeeksi

Luther uskoi oluen soveltuvan myös lääkkeeksi. Hän itse poti unettomuutta, huimausta, tinnitusta, munuaiskiviä, kihtiä ja virtsaumpea.

Erityisen viheliäinen vaiva oli ummetus.

Alituiset suolisto-ongelmat saattavat selittää Lutherin suorasukaista sanastoa kirjeissä ja pöytäpuheissa.

Luther esimerkiksi väitti paavin piereskelevän niin lujaa, että oli ihme, ettei tämän vatsa ja peräreikä revenneet kahtia.

Jokunen vuosi ennen elämänsä loppua Luther kirjoitti vaimolleen olevansa valmis kuolemaan: ”Minä olen paskakokkare ja maailma jättimäinen ahteri, ja me erkanemme kohta toisistamme.”

Lari Junkkari ymmärtää reformaattorin puhetapaa. Sievistelyä, korukieltä ja sovinnaista uskontopuhetta pitääkin kavahtaa

Junkkarin mielestä nyt olisi jo uuden uskonpuhdistuksen aika.

Vanhentuneeseen maailmankuvaan perustuva kuvasto voitaisiin hylätä ja keskittyä olennaiseen.

- Tärkeintä olisi, että katsoisimme toisiamme silmiin, kohtaisimme ja kysyisimme, mitä toinen pelkää, kaipaa ja toivoo.

Ja kyllä: kapakka tai kirkko – molemmat ihan hyviä paikkoja kohtaamiselle.

Kippis!

68-vuotias pappi.

Saarnaa silloin tällöin Aleksanterin kirkossa, mutta on ollut seurakunnan palkkalistoilla viimeksi 1990-luvulla.

Hankkinut elantonsa koulutusyrittäjänä, työnohjaajana ja työyhteisövalmentajana. Kirjoittanut useita kirjoja, osan yhdessä puolisonsa Kaija Maria Junkkarin kanssa. Kirjoissa on käsitelty miehen elämää ja seksiä parisuhteessa.

Vuonna 2012 Lari Junkkari julkaisi kirjan Olut ja elämisen taito (Kirjapaja). Perustanut olutseura Lutherin.

Junkkari on ammentanut aineksia ajatteluunsa herännäisyydestä eli körttiläisyydestä, vallankumouksen teologiasta ja hiljaisuuden liikkeestä. Tätä nykyä Junkkari viihtyy Tampereella kveekareiden hiljaisissa kokoontumisissa. Junkkarin sielua lähinnä on kristillinen mystiikka, traditio, jossa oikeaa oppia ei kahlita sanoiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut