Arabimaissa työskentelevä Kirsi Mustalahti kieltäytyy hunnusta: ”Voimme työskennellä yhdessä”

Tamperelainen kulttuuri- ja tapahtumatuottaja Kirsi Mustalahti levittää maailmalla tietoa luotsaamastaan kansainvälisestä ACCAC-järjestöstä. Taiteen avulla voidaan antaa jokaiselle mahdollisuus näyttää omat kykynsä.

Arabimaissa työskentelevä Kirsi Mustalahti kieltäytyy hunnusta: ”Voimme työskennellä yhdessä”

Kirsi Mustalahti ja Kairon ACCAC-keskuksen johtaja Mohamed A Kareem suunnittelivat yhteisluentoaan Aswanin kansainvälisillä naisten elokuvafestivaaleilla Etelä-Egyptissä.

Maria Syvälä Aswan, Nubia, Etelä-Egypti

Mustaan abayaan ja hijab-huiviin pukeutunut nainen seisoo tv-kameran takana. Egyptin TEBA.TV:n studiossa istuu viisi haastateltavaa.

Yksi heistä on tamperelainen kulttuuri- ja tapahtumatuottaja Kirsi Mustalahti. Hän puhuu luotsaamastaan kansainvälisestä ACCAC-järjestöstä ja siitä, miten taiteen avulla voidaan antaa jokaiselle mahdollisuus näyttää omat kykynsä.

- Ihmisryhmien erittelyn sijaan voimme työskennellä yhdessä, kertoo suomalaisnainen katsojille.

Egyptin television suorassa lähetyksessä tamperelainen kulttuurituottaja Kirsi Mustalahti korosti vammaisten kansalaisten oikeutta tulla kaikkien näkyville nauttimaan taide-elämyksistä ja tekemään niitä.

Egyptin television suorassa lähetyksessä tamperelainen kulttuurituottaja Kirsi Mustalahti korosti vammaisten kansalaisten oikeutta tulla kaikkien näkyville nauttimaan taide-elämyksistä ja tekemään niitä.

Esteetöntä Lähi-itään

Suoran tv-lähetyksen jälkeen puhelin kilkattaa: uusia haastattelupyyntöjä ja yhteistyökutsuja, jopa ehdotus naispääroolista egyptiläisessä elokuvassa.

- No sitä saa kyllä pikkasen pureskella, Kirsi Mustalahti nauraa.

Yhtä kaikki suomalaisnainen on noteerattu. Ja miksei olisi. Hänen sanomansa kiinnostaa arabimaata, jossa vammaisia koetetaan yhä enemmän integroida yhteiskuntaan.

- Egypti haluaa olla esteettömyyden edelläkävijä Lähi-idässä ja Afrikassa, Mustalahti sanoo ja viittaa keskusteluihinsa kulttuuriministeri Helmy El Namnamin kanssa.

Tamperelaistuottaja vieraili taannoin ministeriön alaisuudessa toimivassa kairolaishotellissa, jonne liikuntarajoitteisten olisi ollut mahdotonta tulla. Hän antoi tiukkaa palautetta hotellin johtajalle. Vuotta myöhemmin hotelli oli remontoitu kauttaaltaan esteettömäksi.

Tällaista on nuubialainen kahvi:

 

Taide kuuluu kaikille

Yhdenvertaisuus, integroiminen, saavutettavuus ja esteettömyys. Hienolta kuulostavat käsitteet kuvaavat täysin mahdollista maailmaa, jossa kuurot osallistuvat kongresseihin, erityistä tukea tarvitsevat voivat edetä ammattitaiteilijoiksi ja pyörätuolilla pääsee vaikka pyramideille.

- Sellainen maailma ei ole keltään pois.

Tästä Mustalahti kiertää puhumassa. Hänen eri puolille maailmaa tuottamissaan tapahtumissa ovat esiintyneet esimerkiksi sokeiden vaskisoitinkvintetti, ryhmä pyörätuolitanssijoita ja sokea suomalaisräppäri Signmark.

Helmikuun lopulla Aswanin kaupungissa Etelä-Egyptissä järjestetyillä naisten kansainvälisillä filmifestivaaleilla Kirsi Mustalahti kannusti tapahtumien tuottajia olemaan pioneereja ja näyttämään erilaisia elämäntarinoita. Miksi? Jotta myös vammaiset ihmiset saisivat olla tähtiä.

Aswanin kansainvälinen naisten elokuvafestivaali järjestettiin ensimmäinen kerran helmikuussa. Järjestäjinä olivat riippumattomat taiteilijat, ja festivaalia tuki Egyptin hallitus. Pääteemana oli naisiin kohdistuva väkivalta. Elokuvia oli 30 maasta.

Aswanin kansainvälinen naisten elokuvafestivaali järjestettiin ensimmäinen kerran helmikuussa. Järjestäjinä olivat riippumattomat taiteilijat, ja festivaalia tuki Egyptin hallitus. Pääteemana oli naisiin kohdistuva väkivalta. Elokuvia oli 30 maasta.

Eri mantereilla luennoidessaan Kirsi Mustalahti istuu kotoisasti ministereiden, suurlähettiläiden ja paikallisten kadunmiesten pöytiin. Hän pukeutuu Marimekkoon eikä piiloudu huntuun muslimimaissa. Ensisijaisesti hän kokee edustavansa kotimaataan Suomea, missä ikinä liikkuukin.

- Meillä on huikeita ylpeydenaiheita: demokratia ja tasa-arvo, Mustalahti sanoo.

- Ja monia vahvoja naisia edistämässä niitä maailmalla.

Miten pelko voitetaan?

Suorassa tv-lähetyksessä itsevarmasti esiintyneen Kirsi Mustalahden oman elämän rankat oppivuodet ajoittuvat 1990-luvulle. Teatterikorkeakouluun kolmannella yrittämällä päässeen haminalaistytön opettaja Kari Heiskanen löysi nopeasti oppilaansa kipupisteen: pelon.

Täydellisyyttä tavoittelevan nuoren naisen ulkokuoren alta paljastui yllättävän ujo ja herkkä ihminen.

- Sen tyypin kanssa minun piti sitten oppia elämään, näyttelijätär sanoo armollisesti nyt, yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Valmistuttuaan Mustalahti näytteli Puuvillatehtaan teatterissa, Tampereen komediateatterissa ja Pyynikin kesäteatterissa. Tällä haavaa viimeisin kokemus näyttelijänä on viiden vuoden takaa, jolloin hän nousi Korean kansallisteatterin lavalle puhumaan vanhaa Shakespeare-englantia vastanäyttelijöiden puhuessa koreaa.

- Piti yrittää intuitiolla ja kehonkielestä arvailla, mihin väliin omat repliikit tulee. Olla läsnä sataprosenttisesti.

Näytteleminen Koreassa oli unohtumaton kokemus. Mutta entäs se pelko, onko sitä yhä?

- Lentämistä mä varmaan pelkään aina, mutta sielunrauhan löysin Koreasta.

Näin auringonnousu osuu Ramses-patsaan kasvoihin Nuubiassa:

 

Kärkivientihanke

Koreaan Kirsi Mustalahti on Aasian-verkostoa rakentaessaan matkustanut lukuisia kertoja viimeisen vuosikymmenen aikana. Eikä lentopelon uhmaamiselle näy loppua.

Taiteen keinoin tehty vapaaehtoistyö yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta on nimittäin muuttunut työksi, joka on osa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa kulttuurin kärkivientihanketta. Sen aikana yksi ACCAC-keskus on syntynyt Kairoon ja toisen perustamisesta Souliin neuvotellaan.

Algerialaisohjaaja Amal Amilia Bankacimi (vasemmalla), marokkolainen filmintekijä Az Ayat ja egyptiläinen toimittaja Hala Nour keskustelevat ACCAC-järjestön Kirsi Mustalahden ja Mohamed A Kareemin kanssa naisten oikeuksista ennen lähtöä tv-studioon Egyptissä.

Algerialaisohjaaja Amal Amilia Bankacimi (vasemmalla), marokkolainen filmintekijä Az Ayat ja egyptiläinen toimittaja Hala Nour keskustelevat ACCAC-järjestön Kirsi Mustalahden ja Mohamed A Kareemin kanssa naisten oikeuksista ennen lähtöä tv-studioon Egyptissä.

Koreassa Kirsi Mustalahti on saanut wonbuddhismin henkiseltä mestarilta kunnianimen ”Won Ju”. Ju tarkoittaa maahan juntattuja kivipilareita, joiden päälle aletaan rakentaa. Se kuvaa osuvasti nimitettyä, jonka katse on vuosien varrella hakeutunut yhä enemmän pois omasta näyttelijäntyöstä kohti suurempaa: muita ihmisiä.

- Mulla on aina ollut omia isoja visioita, joita kohti menen. Sitä en vaan enää tiedä, miten ne liittyvät itseeni. Voi olla, että olenkin luomassa uusia mahdollisuuksia muille.

Eikä mahdollisuuksista ole pulaa. Kirsi Mustalahden mielestä Suomen kulttuurin ja taiteen saralla piilee valtava vientipotentiaali.

- Meillä kulttuuri kuuluu kaikille: maahanmuuttajia kotoutetaan sosiaalisen sirkuksen keinoin, teatteria viedään mielenterveyskuntoutujille ja nukketeatteria käytetään saattohoidossa, Mustalahti listaa.

Taiteen vaikutus hyvinvointiin on juuri sitä suomalaisen osaamisen ydintä, joka kiinnostaa maailmalla. Sitä jos mitä kannattaa viedä merten taa, kysy vaikka Kirsiltä!

- Taide ja kulttuuri ovat parhaita tapoja parantaa maailmaa, hän vastaa sinulle.

Egyptiläisessä museossa saa mainion palvelun nappia painamalla:

 

Kirsi Mustalahti, 52

Tamperelainen näyttelijä, kulttuuri- ja tapahtumatuottaja.

Esteetön taide ja kulttuuri ry:n perustaja ja puheenjohtaja.

Luonut kansainvälisen ACCAC-konseptin, joka on kulttuurin ja taiteen monimuotoisuutta sekä ihmisten yhdenvertaisuutta edistävä tapahtumakokonaisuus.

ACCAC Festival & Congress on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin kärkivientihanke ja Aasian vientihanke.

ACCAC Egypti -keskus perustettiin 2016. Korean keskuksesta neuvotellaan.

Motto: ”Taide kuuluu kaikille!”


Kommentit (2)

  • Netta

    Hei, korjaisin juttua sen verran, ettei Signmark ole sokea vaan kuuro 😉

  • Nimetön

    Taide ja kulttuuri ovat kovin rajoitettuja muslimimaissa. Esimerkiksi Nalle Puh on sensuroitu, koska siinä on Nasu. Naapurimaassa Ruotsissa sensuroitiin jo Peppi Pitkätossua. Sensuurilistaa voisi jatkaa, mutta suunta on varsin selvä eli taiteellinen vapaus on kapea ja kapenee edelleen.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet