Aamulehti
Padelhallin käytävällä kaikuu tasainen pallojen mäiske. Padel Tampereen Linnakalliossa ei ole iltapäivästä montaa tyhjää kenttää vaan uusi kokoonpano saapuu jo, kun edelliset pelaajat vasta pakkaavat mailojaan takaisin reppuihinsa.
”Arki-illat kello 16–21 ovat suosituimpia aikoja, mutta pelaajia käy aamusta iltaan”, Padel Tampereen club manager Olli Mettänen sanoo.
Mettäsen mielestä Tampere on Suomen padelpääkaupunki. Pirkanmaalla huuma alkoi ensimmäisten kenttien valmistuttua vuonna 2018. Tämän jälkeen padelin pariin ovat löytäneet kymmenet tuhannet pirkanmaalaiset.
Mikä lajissa saa ihmiset hurahtamaan niin totaalisesti?
Ari Sarviharju, Jussi Lehmusvirta, Juha Skyttä ja Mikko Sievänen huomaavat kehittyneensä lajissa pelipallojen pidentyessä.
Monipuolinen harrastajajoukko
Vakiovuorollaan kenttää kuluttaa padeliin hurahtanut kaveriporukka, jonka jäsenistä monen lajitausta löytyy aivan toisenlaiselta pelikentältä, jääkiekon parista. Mikko Sievänen, Juha Skyttä, Jussi Lehmusvirta ja Ari Sarviharju kuuluvat parinkymmenen henkilön Whatsapp-ryhmään, josta halukkaat pääsevät pelaamaan viikoittain.
Padel vetääkin puoleensa useiden eri lajien harrastajia. ”Mikään tietty laji ei pomppaa tilastoissa esiin, mutta ainakin moni tennis-, salibandy-, lentopallo- ja pesäpallopelaaja on tuttu näky kentillä. Moni on myös löytänyt liikunnan ilon uudestaan padelin kautta”, Mettänen sanoo.
Myös toisella kentällä yhdistyy eri lajien laaja kirjo. Kun Niina Luhtasaari kuuli padelista, oma urheiluhistoria rakentui erityisesti kamppailulajeista. Hän ei edes pitänyt erityisemmin palloilulajeista. Nyt pari vuotta myöhemmin Luhtasaari saapuu padel-hallille jopa neljä kertaa viikossa ja myös kisaa lajissa. ”Tämä on mukaansatempaavaa ja saa miettimään, mihin tässä tällä ikää vielä pääseekään etenemään.”
Aktiiviharrastajat valaisevatkin käsitteestä padelhullu. ”Näitä on täällä hallilla aika paljon pyörimässä, meidän lisäksemme”, Pirita Perälä sanoo ja nauraa.
Niina Luhtasaari, Heli Turpeinen, Janne Antila ja Pirita Perälä ovat tuttu näky padelhallilla. Viikoittainen valmennuskerta auttaa kehittymään oikeaoppisesti.
Sosiaalinen herrasmieslaji
Ennen kaikkea padelissa kiehtoo sosiaalisuus. Koska pelaajia on kentällä neljä, pareja voi sekoittaa ja muodostaa uudenlaisia pelikuvioita. Kyseessä on myös tietynlainen herrasmieslaji, jossa vastustajaa kunnioitetaan eikä kentälle mennä riitelemään. ”Olemme itsemme tuomareita. Jos tulee epäselvä tilanne, niin sovimme, että otetaan uusi pallo”, Sarviharju sanoo.
Mutta mitä jos pelikaveria ei löydy omasta takaa? Tämäkään ei ole este. Whatsapp-peliryhmän lisäksi Padel Tampereella on käytössä oma sovellus, josta löytää peliseuraa ja voi ilmoittautua tapahtumiin. Moni tapahtuma on suunniteltu niin, että paikalle voi tulla myös yksin.
Vaikka nopeatempoinen peli pakottaa myös juomatauolle, Ari Sarviharju kokee, että padelissa fyysisyyttä suuremmassa roolissa on taktikointi.
Strateginen älypeli
Sarviharju lyö pallon verkon yli, josta se koukkaa lasiseinän kautta pelikaverin mailaan. Erilaisia mailapelejä yhdistelevä laji vaatii strategisia siirtoja.
Padelia on kuvailtu mailapelien shakiksi, koska usein pisteen voittaminen vaatii usean lyönnin yhdistelmän.
Pisteenlasku on tuttua sisarlaji tenniksestä, mutta muuten yhteneväisyyksiä onkin varsin vähän. Kenttä on sekä leveys- että pituussuunnassa tenniksen nelinpelikenttää pienempi. Myös mailat ovat lyhyemmät ja poikkeavat tenniksessä ja sulkapallossa totutusta verkkomaisesta pinnasta.
Vaikka Sarviharju kokee tennistaustan helpottavan palloon osumista, pallon kimpoaminen kenttää rajaavista seinistä vaati hieman totuttelua. Laseista pomppivien pallojen hyödyntäminen pelitilanteessa onkin taas tunnistettavissa squashin puolelta. Osumatarkkuuden lisäksi lyöntiin ei tarvitakaan aina voimaa, vaan oikealla hetkellä voi olla tärkeä taito lyödä hyvin hiljaa.
”Tässä pärjää myös pitkälle älykkäällä pelillä, kun osaa sijoitella palloa ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan”, Sarviharju neuvoo.
Mitä & Missä
Padel
Padel on kehitetty Meksikossa 1960-luvun lopussa. Latinalaisen Amerikan lisäksi padel on erityisen suosittua muun muassa Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa. Laji rantautui Suomeen 2000-luvun puolella.
Pirkanmaan alueella on paljon niin sisä- kuin ulkokenttiä. Esimerkiksi Padel Factorylla on kaksi sisäkenttää Tampereen Leinolassa. El Padel sijaitsee Kolmenkulmantiellä ja Padel West Raholassa.
Padel Tampere palvelee jo yli 30 padelkentän voimin. Sisäkenttiä on Linnakallion lisäksi Hervannassa, Lielahdessa, Linnainmaalla ja Messukylässä sekä Pirkkalassa.
Pelaamaan pääsee myös esimerkiksi Nokialla, Lempäälässä ja Sääksjärvellä.
Vaikeampaa mitä kauemmin pelaa
Padelin pariin löytäneet intoilevat siitä, että laji soveltuu kaikenikäisille ja -tasoisille. Pirita Perälän mukaan padelin hienous piilee siinä, että pelin saa käyntiin, vaikkei olisi pelannut koskaan. Jos pysyy maila kädessä ja on jonkinlainen silmä-käsi-koordinaatio, peli lähtee käyntiin mallikkaasti.
Palaajan kehittyessä laji tarjoaa toki myös jatkuvia kehittymisen paikkoja. ”Mitä enemmän padelia pelaa, sitä vaikeammaksi tämä muuttuu ja huonommaksi me tulemme, kun ymmärtää, miten paljon kaikkea opittavaa onkaan”, Perälä pohtii huvittuneena.
Padelia pelataan 10 × 20 metrin kokoisella kentällä, jota ympäröivät lasista ja metalliverkosta valmistetut seinät. Mikko Sievänen ja Juha Skyttä venyvät pallon perässä.
Padelhuuman jatkuminen
Pelkästään Padel Tampereella on yhdeksän keskusta, joissa on yhteensä 45 kenttää. Tämän lisäksi padelhallit ovat vallanneet alaa ympäri kaupunkia. Monien ennusteiden tavoin myös padelharrastaja Sieväsellä on kuitenkin pieni huoli siitä, riittääkö kaikkia yrityksiä kohden harrastajia. ”On investoitu niin paljon kenttiin, että voi tulla karsintaa. Parhaat kentät kuitenkin vetävät, ja tämä on yksi niistä parhaista”, Sievänen kehuu.
Uudet harrastajat löytävät myös yhä lajin pariin, eikä Mettänen näe lähitulevaisuudessa syytä innon lopahtamiseen. ”Padel on mielestäni vakiinnuttanut asemansa Suomessa, ja uskon lajin viehätysvoiman kestävän seuraavatkin vuodet”, hän sanoo.
