Aamulehti
Kiireinen lapsiperhearki voi aiheuttaa monille isille kuormitusta ja haasteita jaksamiseen.
Miessakit ry järjestää Tampereella Masi-vertaisryhmän pikkulapsiperheiden isille, jotka kokevat masennusoireita tai joiden läheiset kamppailevat niiden kanssa. Tapaamisissa jaetaan kokemuksia ja keskustellaan elämän haasteista muiden isien kanssa.
Pienten lasten vanhempien uupumus on lisääntynyt korona-aikana.
Miessakit ry:llä Masi-toiminnasta vastaavan työntekijän ja Tampereen vertaisryhmän ohjaajan Henri Hyttisen mukaan kysyntää miesten vertaisryhmätoiminnalle on paljon.
”Mielenterveyden ongelmista on tullut suurin työelämästä poisjäämisen syy, joten voidaan olettaa, että isätkään eivät ole tästä kehityksestä irrallisia”, Hyttinen kertoo.
Masi-toiminta tarjoaa monenlaista tukea pikkulapsiperheiden iseille sekä verkossa että yhdistyksen toimipisteillä ympäri Suomea.
Kuormittava elämäntilanne
Uupumus voi aiheuttaa voimakasta väsymystä, haitata normaalia elämää ja tuottaa lisäkuormitusta jo valmiiksi kiireiseen elämäntilanteeseen.
”Uupumus voi tuntua siltä kuin harteilla olisi koko ajan hieman kasvava taakka”, kertoo dosentti ja yliopistonlehtori Petteri Eerola Jyväskylän yliopistosta.
Uupumuksen taustalla on usein monia aiheuttajia. Kuormittava työelämä, parisuhteen haasteet, taloudelliset huolet sekä mielenterveyden ongelmat voivat aiheuttaa vaikeuksia arjesta selviytymiseen.
”Jos usealla elämän osa-alueella on kuormittavia tekijöitä niin siitä voi helposti lähteä pyörimään negatiivinen kierre”, Eerola sanoo.
Tampereella ohjatun vertaisryhmän tapaamiset alkoivat tiistaina 30. elokuuta. Seuraava ryhmä aloittaa tapaamiset alkuvuodesta 2023. Henri Hyttinen (vas.) ja Ilmo Saneri toimivat Masi-vertaisryhmien ohjaajina.
Mielenterveyden haasteista puhutaan yhteiskunnassa kuitenkin entistä enemmän.
”Ihmiset ovat olleet väsyneitä ja uupuneita ennenkin, mutta kokemukselle ei ole ollut sanoja. Nykyään oireet ovat helpommin tunnistettavissa”, Eerola kertoo.
Uupumuksen taustalla on usein myös yksinäisyyttä.
”Olen yllättynyt siitä, että moni mies on kertonut yksinäisyyden olevan pääasiallinen syy uupumuksen taustalla. Vaikka olisi parisuhde, perhe ja työryhmä ympärillä, voi yksinäisyyttä kokea silti”, Masi-vertaisryhmiä ohjaava Hyttinen kertoo.
Mikä?
Miessakit ry
Yhdistys järjestää monimuotoista maksutonta matalan kynnyksen toimintaa miehille.
Yhdistys tarjoaa tuki- ja kriisipalveluja, kouluttaa vertaismiehiä sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia ja opiskelijoita. Lisäksi yhdistys on mukana eri organisaatioiden miestyön kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Perustettu vuonna 1995.
Toimipaikat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Lahdessa.
Tukipalveluja tarjolla valtakunnallisesti ja verkkovälitteisesti.
Yhdistyksen työntekijät ovat miehiä, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja sivistysalan ammattilaisia. Toiminnassa on mukana myös vapaaehtoisia.
Miesten masennusoireita ei tunnisteta
Miesten masennusoireilu on usein erilaista kuin naisten.
Masennusoireisiin liitetään mielikuvia toimintakyvyn laskusta ja surumielisyydestä. Miesten masennusoireisiin kuuluu kuitenkin useammin esimerkiksi ärtyneisyyttä, äkkipikaisuutta ja puhumattomuutta.
Ilmo Saneri työskentelee Miessakit ry:n Lahden ja Helsingin toimipisteellä Masi-työntekijänä ja isätyöntekijänä. Saneri on työskennellyt yhdistyksessä vuodesta 2008 lähtien. ”Itsekin isänä ajattelen, että isyys on tänä päivänä täysin erilaista kuin 30 vuotta sitten”.
Terveydenhuollon käyttämät masennuskyselyt eivät välttämättä aina tavoita miesten kärsimystä.
”Aikaisemmin ei ole huomattu, että nämä oireet voivat kertoa miesten masennuksesta ja avuntarpeesta. Koulutuksen myötä ammattilaiset ovat oppineet tunnistamaan oireita paremmin”, kertoo Masi-työntekijänä ja isätyöntekijänä Lahdessa toimiva Ilmo Saneri Miessakit ry:ltä.
Omia ja muiden kokemuksia
Ohjatussa vertaisryhmässä käsitellään isyyttä, ihmissuhteita, jaksamista ja mielenterveyttä.
”Keskustelu puetaan jokaisen osallistujan oman elämäntarinan kirjoitusasuun”, sanoo Hyttinen.
Miehet eivät usein puhu perhe-elämän haasteista esimerkiksi ystävien tai työkavereiden kesken. Vertaisryhmässä onkin mahdollisuus kuulla myös muiden isien tarinoita ja kokemuksia.
Mikä?
Masi-toiminta
Pyrkii ylläpitämään isien toimintakykyä perheissä, joissa toisella vanhemmista on masennusoireilua.
Apua voi hakea omaan tai läheisen tilanteeseen.
Tarjolla on yksilötapaamisia ja ohjattuja vertaisryhmiä.
Tarjolla on myös verkkovälitteistä apua kuten Masi-keskustelupalsta ja Masi-chat.
Kaikki palvelut ovat maksuttomia.
”Monen osallistujan mielestä ryhmän parasta antia on hahmottaa oma tarina muiden kokemusten, ongelmien ja samankaltaisten ajatusten kautta”, Saneri kertoo.
Vertaisryhmissä on mahdollisuus oppia elämänhallinnan taitoja.
”Haluamme lisätä tietoisuutta siitä, miten asioita kannattaa kohdata ja käsitellä. Vaikka välillä uuvuttaa, niin siitä ei tulisi suurta elämän suuntaa muuttavaa ongelmaa”, Hyttinen sanoo.
Henri Hyttinen on työskennellyt Miessakit ry:ssä neljä vuotta. Hän toimii MASI-toiminnan vastaavana työntekijänä Tampereen toimipisteessä.
Keskustelukulttuurin kehittämistä
Keskusteleminen puolison kanssa on avainasemassa uupumuksen ehkäisemisessä ja hoitamisessa. Usein myös ympäriltä löytyy ihmisiä, joita samat huolet koskettavat. Tukea voi etsiä esimerkiksi työkavereista ja ystävistä.
”Vanhempien tulisi ilmaista myös omat tarpeensa. Monesti ollaan hyviä vanhempia, mutta itsestä huolehtiminen unohtuu”, Hyttinen kertoo.
Kiireisessä lapsiperhearjessa tulisi myös muistaa, että kyseessä on uusi ja ohimenevä elämänvaihe.
”Perheeseen syntyy lapsi, joten elämä muuttuu. Parisuhteesta kasvetaan perheeksi”, Hyttinen summaa.
Ohjattu vertaisryhmä sopii kaikille, jotka kokevat ryhmämuotoisen keskustelun omakseen. Ensijännityksen jälkeen luottamus muihin ryhmäläisiin syntyy yleensä nopeasti.