Terveys

Ympäristössä on edelleen myrkkyjä, jotka lisäävät lapsettomuuden riskiä – Yhtä yhdistettä löytyy kotoakin, mutta tilanne on paranemassa

Väitös tutki teollisuuden päästöistä ympäristöön joutuvan dioksiinin vaikutusta hedelmällisyyteen. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu PBDE-yhdisteen lisäävän piilokiveksisyyden riskiä. Sitä käytetään mm. kodin sähkölaiteissa. EU kielsi tänä vuonna yhdisteen käytön lähes kokonaan.

Miisa Kaartinen
Ympäristössä on edelleen myrkkyjä, jotka lisäävät lapsettomuuden riskiä – Yhtä yhdistettä löytyy kotoakin, mutta tilanne on paranemassa
Hanna Pihlajamäki

Ympäristömyrkyille altistuminen lisää poikavauvojen riskiä synnynnäiseen piilokiveksisyyteen, eli laskeutumattomaan kivekseen. Piilokiveksisyys puolestaan lisää kivessyöpäriskiä ja voi ennakoida myös huonoa siemennesteen laatua.

Jaakko Koskenniemi havaitsi yhteyden piilokiveksisyyden ja ympäristömyrkyille altistumisen yhteyden fysiologian alan väitöstutkimuksessaan. Sastamalaisen Koskenniemen tutkimus tarkastettiin perjantaina 2. helmikuuta Turun yliopistossa.

Koskeniemen tutkimus osoittaa, että pysyvistä ympäristömyrkyistä erityisesti dioksiinit ovat piilokiveksisyyden synnyssä haitallisimpia. Aiempien tutkimusten perusteella myös altistuminen PBDE-yhdisteille saattaa lisätä piilokiveksisyyden riskiä.

Haitta-aineet voivat aiheuttaa kiveksen kehityshäiriöitä ja vähentää sikiökautista miessukupuolihormonin vaikutusta. Piilokiveksisyys voi johtua myös perintötekijöistä.

Ympäristömyrkkyjä elimistöön teollisuuden päästöistä ja ravinnosta

Dioksiiniyhdisteitä syntyy esimerkiksi teollisuuden päästöjen kautta ja toisinaan epäpuhtauksina kemikaalien valmistuksessa sekä epätäydellisessä palamisessa.

PBDE-yhdisteitä päätyy elimistöön, paitsi ravinnon, myös esimerkiksi kodin huonepölyn ja sisäilman kautta, sillä niitä on lisätty estämään muun muassa sähkölaitteiden, huonekalujen ja vaatteiden syttymistä.

Päästöjä rajoitettu, mutta vaikutus näkyy hitaasti

Haitallisia dioksiinipäästöjä on pyritty rajoittamaan 1970-luvulta alkaen. Yhdisteiden pitoisuudet ihmisissä ovatkin selvästi pienentyneet.

Sama pätee osaan PBDE-yhdisteistä. Tänä vuonna Euroopan unioni kielsi viimeisenkin PBDE-yhdisteen käytön lähes kokonaan. Käyttö on sallittua enää esimerkiksi lentokoneiden valmistuksessa.

Koskenniemen mukaan haitalliset yhdisteet ovat vähenemässä, mutta vaikutus on hidasta.

–Sinänsä tilanne on hyvä, sillä näiden supermyrkyiksikin kutsuttujen yhdisteiden merkitys on selvästi vähenemässä. Melkein kaikkien yhdisteiden pitoisuudet ihmisissä ovat selvästi vähentyneet. Dioksiiniyhdisteet ovat kuitenkin hyvin rasvaliukoisia. Niiden pitoisuus elimistössä puoliintuu vasta noin 5–10 vuodessa. Siksi niitä esiintyy yhä ympäristössä ja ihmisissä, Koskenniemi toteaa.

Piilokives ennustaa heikompaa hedelmällisyyttä

Koskenniemi tutki osana väitöstään murrosiän kehitystä suomalaisilla poikalapsilla, joilla oli aiemmin todettu synnynnäinen piilokives.

–Normaalisti kivekset kasvavat murrosiässä ja siittiötuotanto käynnistyy noin 14-vuotiaana. Tutkimus osoitti, että synnynnäinen piilokives kasvaa selvästi verrokkien kiveksiä vähemmän murrosiän aikana. Se johtuu todennäköisesti pienemmästä kiveksen Sertolin solujen lukumäärästä ja ennustaa heikompaa hedelmällisyyttä aikuisiässä, Koskenniemi kertoo.

Kansainvälisten suositusten mukaan kivesten sijainti tulisi tutkia joka neuvolakäynnillä, koska noin kahdella prosentilla pojista kives nousee lapsuudessa pois kivespussista ja vaatii leikkaushoitoa siittiötuotannon turvaamiseksi.

Jaakko Koskenniemi on syntynyt vuonna 1989 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiosta vuonna 2008. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Koskenniemi suoritti vuonna 2016 Turun yliopistossa. Hän työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella.

Koskenniemen väitöskirja on nimeltään Clinical Studies on Testicular Growth and Descent. Väitötilaisuus oli Turun yliopistossa perjantaina 2. helmikuuta. Vastaväittäjänä toimi Dr Carlo Acerini (University of Cambridge, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Jorma Toppari (Turun yliopisto).

Turun yliopisto
Jaakko Koskenniemi on kotoisin Sastamalan Karkusta.

Jaakko Koskenniemi on kotoisin Sastamalan Karkusta.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio