Unelmakoti Italiassa

Unelmakoti Italiassa: Tampere, tee tavallisuudesta seksikästä!

Koulmni: Miten olisi toimiva ja hyvin markkinoitu tavispankki, josta turisti voisi löytää mukavia paikallisia esittelemään kaupunkimme sammalkiviä ja marjametsiä?

Eriika Ahopelto
Unelmakoti Italiassa: Tampere, tee tavallisuudesta seksikästä!
Minna Lymi

Muistatteko Cesare Fanellin eli Kai Hempposen, josta kerroin kesäkuussa? Siis sen sardinialaisen, joka rakastaa Suomea, opettelee kieltämme täällä Abruzzossa ja on valinnut itselleen myös suomalaisen nimen.

Kaitsu oli päättänyt matkustaa perheensä kanssa heinäkuussa Tampereelle, ja minä pyysin teitä olemaan kilttejä Kaitsulle ja perheelle, jos sattumalta törmäisitte.

Ja tehän olitte olleet kilttejä! Kiitos, kaikki kiltit!

Sain viikolla Kaitsulta sähköpostia. Hän kertoi, mitkä asiat Tampereesta olivat erityisesti jääneet mieleen.

(Ja nyt, nyt jos odotatte ratikkatyömaata, tulette pettymään.)

Tässä Kaitsun lista:

Ostosten tekeminen yhdessä paikallisten kanssa.

Lämpimät munkit.

Pispalan portaat.

Marjojen poimiminen metsässä.

Suuri kallio, jota peitti uskomattoman paksu ja pehmeä sammal.

Saa ottaa -laatikko erään talon ulkopuolella.

Vaakon Nakki, jossa Kaitsu oli hoksannut pärjäävänsä suomella.

Naisille omistettujen patsaiden määrä.

Toimiva nettiyhteys kesämökillä.

Kaitsu oli myös valtavan vaikuttunut siitä, että hän oli törmännyt savukalaan ja viiniin, vaikka odotukset olivat heiluneet jossain grillimakkaroiden ja kaljan tienoilla.

Mutta että suuri kallio, jota peitti sammal? Ei sanaakaan ratikkatyömaasta? Missä ovat muumit ja Torni-hotelli? Tampere-talo? Mustamakkara?

Näsinneulassa Hempponen perheineen oli kyllä käynyt, mutta listalle se ei onnistunut kipuamaan.

No hyvä, myönnetään, Kaitsua onnisti, koska ennen reissuaan hän törmäsi meihin, meidän kauttamme tamperelaisiin ystäviimme ja kaikkiin teihin muihin mukaviin kaupunkilaisiin.

Jo valmiiksi ilmoittautuneiden ihmisten avulla Kaitsu perheineen pääsi tutustumaan sellaiseen Tampereeseen, johon kaikki turistit eivät välttämättä törmää.

Jäin miettimään, voisiko Tampere olla muillekin turisteille sellainen paikka, jossa tavallisuus olisi parasta? Suorastaan seksikästä. Siis sammalkalliot ja marjametsät - sellaiset asiat, joita me suomalaiset pidämme ihan itsestäänselvyyksinä, mutta jotka ulkomaalaisille ovat että vau! Kuten savukala.

Minna Lymi
Hempposen vaimo Elena ei käsittääkseni ole ainoa italialainen, joka innostuu tateista. Mikseivät paikalliset siis veisi turisteja sienimetsään? Ja ei, tässä ei päde se sääntö, ettei parhaita apajia koskaan paljasteta muille.

Hempposen vaimo Elena ei käsittääkseni ole ainoa italialainen, joka innostuu tateista. Mikseivät paikalliset siis veisi turisteja sienimetsään? Ja ei, tässä ei päde se sääntö, ettei parhaita apajia koskaan paljasteta muille.

Suomessa kyllä puhutaan paljon siitä, että metsiä, järviä ja hiljaisuutta kannattaisi markkinoida, mutta miten se ajatus toteutuu käytännössä?

Jos matkailijalla ei ole valmiita kontakteja, miten ihmeessä hän muka löytää marjametsään, vaikka kuinka kertoisimme kuudella kielellä, että marjastaminen on kivaa ja bussilla numero x pääsee metsään?

Kaikki suomalaisetkaan eivät tiedä, mistä mustikoita löytyy - saati että odottaisimme jokaisen matkailijan tajuavan reitit tai jokamiehen oikeudet.

Kaitsun listasta innostuneena laitoin muutamalle ystävälleni viestin. Halusin tietää ihan pikaisella otannalla, millaisena Tampere näyttäytyy, kun se markkinoi itseään. Mitä Tampere kertoo itsestään? Mitä ihmisille jää siitä mieleen?

Tässä ystävieni lista:

Kaupunkifestivaalit.

Museot.

Rajaportin sauna.

Näkötornit.

Järvet.

Muumit.

Koskimaisema.

Melko erilainen lista kuin Hempposella.

Ja vaikka rakastakin Rajaporttia, olisiko jo aika myöntää, että kaikki ulkomaalaiset eivät halua istua alasti tuntemattomien kanssa?

Lähetin ystävilleni uuden kysymyksen: onko Tampereella ns. tavispankkia? Siis sellaista palvelua, josta turisti voisi löytää mukavia paikallisia, jotka esittelisivät kaupunkimme sammalkiviä ja marjametsiä.

Jonkinlainen tavispankki on, tiesi yksi, mutta sitä ei juuri kukaan käytä.

Entä mistä minä löydän tavispankin? Ja mistä Hempposen olisi pitänyt löytää se?

Ja nyt, ennen kuin kukaan ehtii hermostua, annan kaiken kunnian Visit Tampere -matkailusivustolle. Viime aikoina italialaisilla nettisivuilla pyörineenä osaan arvostaa sivustoa, jossa asiat ovat hyvässä järjestyksessä - ja joiden sisältöä on ajateltu.

Tavispankkia en sivustolta onnistunut löytämään, mutta ehkä se on siellä jossain.

(En kyllä löytänyt tavispankkia mistään muualtakaan.)

Ellei tavispankkia ole, sen perustamista voisi ainakin miettiä. Tiedättehän, nuorille töitä, kansainvälistymistä, kontakteja ulkomaille... Win-win.

Sen jälkeen tavispankista voisi (siis pitäisi) kertoa näyttävästi maailmalle - sillä jos minä en löydä tavispankkia sujuvalla suomen kielellä, ei löydä kyllä Hempponenkaan.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka remontoi taloa Abruzzossa ja opettelee samalla italialaisen pikkukylän elämää. Hän kirjoittaa blogia, joka löytyy täältä.

Minna ja Mikko Lymin elämästä Italiassa kertovia kolumneja ilmestyy joka sunnuntai osoitteessa aamulehti.fi/aihe/unelmakoti-italiassa.

Voitte lukea kolumnin mölkkyä pelaavasta Hempposesta täältä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio