Suomalaista rauhanvientiä kuvataan ainutlaatuiseksi – Paikalliset naisjärjestöt tärkein osatekijä rauhan saavuttamisessa

Tampereen yliopiston tutkimushanke osoittaa, että merkittävin tapa edistää rauhaa konfliktialueilla on naisjärjestöjen tukeminen rauhanprosessissa.

Kirkon Ulkomaanapu / Ville Palonen
Suomalaista rauhanvientiä kuvataan ainutlaatuiseksi – Paikalliset naisjärjestöt tärkein osatekijä rauhan saavuttamisessa

Kirkon Ulkomaanapu on tukenut pokot- ja markwet-heimojen rauhanpyrkimyksiä Pohjois-Keniassa. Kuvan kokous pidettiin heimojen alueet yhdistävän sillan kupeessa joulukuussa 2016. Lopuksi luettiin yhdessä hyväksytty päätöslauselma.

Jenna Keto-TokoiAamulehti

Tampereen yliopiston tutkimushankkeen tuloksista selviää, että konfliktialueiden naisten ja naisjärjestöjen tukeminen on yksi tärkeimmistä asioista rauhanprosessin edistämisessä. Näin toteaa myös Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen yliopistotutkija Marko Lehti.

–Naisjärjestöt edustavat monissa väkivaltaisissa konflikteissa konfliktiratkaisun jatkuvuutta, joustavuutta ja sitkeyttä. Naisjärjestöjen tukeminen tuo yhteiskunnalliset päättäjät lähelle konfliktista kärsiviä ja edistää rauhanprosessin etenemistä, Lehti sanoo.

Lehti kertoo, että perinteisissä konfliktitilanteissa neuvottelut ovat pitkälti tulitaukoihin tai sotimiseen keskittyviä. Ulkopuolisen näkökulmasta tulitauko voi kuulostaa hyvältä, mutta neuvottelupöydässä sovittu tulitauko tai pakotteet voivat olla siviileille kohtalokkaita. Tulitauko voi katkaista esimerkiksi lääke- ja ruoka-avun konfliktialueelle, kuten Syyriassa on käynyt.

Ilman erilaisten nais- ja kansalaisjärjestöjen kuulemista siviilien asema osana konfliktia voi jäädä pimentoon.

–Kestävän rauhan saavuttamiseksi rauhantyötä ei voi tehdä vain rajatun, pienen poliittisen tai sotilaallisen eliitin välillä, toteaa Lehti.

Rauha vaatii naisia

Koska paikalliset naisjärjestöt toimivat maantieteellisesti laajoilla alueilla ja yhteiskunnan eri tasoilla, järjestöjen tukeminen tekee rauhanprosesseista kokonaisvaltaisia.

–Paikallisten järjestöjen kanssa toimiminen tarjoaa kansainvälisille rauhanvälityksen järjestöille sisäänpääsyn konfliktialueen yhteiskuntaan ja mahdollistaa paikallisen näkemyksen kuuntelemisen.

Hän lisää, että kestävän muutoksen saavuttamiseksi valtiokeskeinen rauhandiplomatia tarvitsee täydentäviä toimijoita, jotka pystyvät toimimaan kansalaisyhteiskunnan tasolla. Onnistuneen rauhanprosessin edellytys on laaja luottamus prosessiin ja aito paikallisten tarpeiden huomioon ottaminen.

Paikallisten naisjärjestöjen asema vaihtelee sen mukaan, millainen konflikti ja kulttuuri on.

–Joillakin alueilla naisjärjestöt ovat luonnostaan tärkeässä osassa keskusteluissa, toisaalla taas naisjärjestöjen asema on vaikeampi. Usein konfliktin syntyessä monet järjestöt myös joutuvat syrjään keskusteluista.

Toisinaan maan kattavat organisaatiot ovat tiukasti hallituksen kontrolloimia, jolloin ruohonjuuritason järjestöt tarvitsevat ulkopulista tukea.

–Järjestöt edustavat usein vastavoimaa ja aitoa pyrkimystä sovittelevaan dialogiin. Toisinaan järjestö taas voi tarvita tukea siinä, että pääsee toimimaan konfliktialueille.

Lehti sanoo, naisjärjestöjen aktiivinen rooli on merkittävin tekijä siinä, että prosessi saadaan hyväksytyksi eri yhteiskuntaluokkien kesken.

Ainutlaatuinen malli

Suomessa tehdään ainutlaatuista rauhantyötä. Suomessa toimii kolme maailmanlaajuisesti tunnettua rauhanvälityksen organisaatiota, CMI, Kirkon ulkomaanapu ja Felm. Lehti toteaa, että yhteistyö ulkoministeriön ja järjestötoimijoiden kanssa on Suomessa luontevaa, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista.

Muuallakin maailmassa valtiot tekevät yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, mutta suurilla mailla on usein taipumus käyttää valtaansa poliittisten päämääriensä ajamiseen.

–Suomessa suhde on symbioottinen ja siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Siksi Suomella on myös erinomaiset edellytykset tukea kansalaisjärjestöjen osallistumista rauhanprosesseihin konfliktialueilla.

TAPRI
Tutkijat tapasivat lokakuussa vierailijoita tutkimusmaista Burundista ja Kolumbiasta. Vieraiden nimiä ei julkaista turvallisuussyistä. Vasemmassa reunassa tutkija Élise Féron, oikeassa reunassa suomalaistutkijat Marko Lehti (takana), Tarja Väyrynen (toinen oikealta) ja Sara Koopman (oikealla).

Tutkijat tapasivat lokakuussa vierailijoita tutkimusmaista Burundista ja Kolumbiasta. Vieraiden nimiä ei julkaista turvallisuussyistä. Vasemmassa reunassa tutkija Élise Féron, oikeassa reunassa suomalaistutkijat Marko Lehti (takana), Tarja Väyrynen (toinen oikealta) ja Sara Koopman (oikealla).

Päättynyt tutkimushanke korostaa, miten tämä kansalaisjärjestöjen kanssa työskentely mahdollistaa myös ennaltaehkäisevän työn maailmalla.

–Konflikti on inhimillisistä syistä aina parempi estää ennen kuin väkivallan kierre eskaloituu.

Usein paikalliset naisjärjestöt tarvitsevat ulkopuolista apua avaamaan portteja erilaisiin neuvottelupöytiin ja rauhanprosesseihin, joissa muokataan tulevan yhteiskunnan perusteita. Suomalaiset ovat auttaneet muun muassa naisjärjestöjä Libyassa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa ja Myanmarissa.

Ennaltaehkäisyä järjestöiden avulla

Etenkin konfliktien ennaltaehkäisyssä näkyy konfliktialueelle ulkopuolelta tulleiden kansalaisjärjestöjen merkitys.

–Jos tehdään ennaltaehkäisevää työtä, virallisen organisaation kuten YK:n tai valtion on vaikea lähteä konfliktiherkälle alueelle edistämään rauhaa. Kun virallinen organisaatio saapuu kriisialttiille alueelle, se jo liputtaa sitä, että nyt on jokin pielessä. Tällöin konfliktin luonne muuttuu, eikä sitä haluta.

Jo alueella olevat kansainväliset järjestöt voivat tehdä huomaamatonta rauhantyötä paikallisten naisjärjestöjen kanssa ja jättää pienemmän jalanjäljen itse konfliktiin.

–Olisi hyvä myös madaltaa rajaa kehitysyhteistyön ja rauhanlähetyksen välillä. Kehitysyhteistyö tarjoaa pitkäaikaisen läsnäolon alueilla, jolloin muutokset voidaan havainnoida hyvin varhaisessa vaiheessa.

Lehti toivoo myös, että tutkimushanke mahdollistaa entistä vahvemman ja suunnitelmallisen yhteistyön valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Tutkimus: Osallistava rauhanvälistys ja konfliktien ehkäiseminen: Suomen malli

Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen rauhanvälityksen yhteistyömallin toimivuutta. Tutkimus kesti vuoden. Siinä tutkittiin Kolumbian ja Burundin rauhanprosesseja.

Suomessa vahvat rauhanvälitykseen erikoistuneet kansalaisjärjestöt ja valtiot tekevät luottamukseen perustuvaa yhteistyötä.

Tutkimuksen mukaan etenkin paikallisten naisjärjestöjen tukeminen parantaa mahdollisuuksia pysyvään rauhaan. Naisjärjestöjen tuominen rauhanneuvotteluihin avasi myös paikallisten ihmisten näkökulmaa.

Tutkimuksessa korostetaan myös kansalaisjärjestöjen merkitystä konfliktien ennaltaehkäisyssä.

Tutkimuksen teki Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus (TAPRI). Tutkimus oli osa valtioneuvoston vuoden 2017 tutkimus- ja selvitystoimintaa.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    ”Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisin maa, kertoo Maailman terveysjärjestön WHO:n kokoama katsaus. Eniten väkivaltarikoksia tehdään Baltian maissa.
    WHO:n katsauksesta kertoo irlantilaislehti Independent.”

    Mutta Suomi on hyvä neuvomaan muita maita, onista kansalaissta ja asioiden parantamisesta täällä eivät esim. poliitikot välitä yhtään kunhan on mahdollisuus saada arvostusta maailmalla.
    Omat kansalaiset eivät ole niin tärkeitä kuin oman kilven kiilloittaminen ja näkyvyys.

  • Nimetön

    Koska maa on jo sodassa ei pitäisi lisätä vielä perheongelmia päälle nyt kun keskitetään valtaa naisille tulevat miehet vielä enemmän vihaiseksi miksi suomalaiset menevät sotkemaan jo Suomessa puolet perheistä eroaa ja lapset kärsii eniten sota on raaka asia naisten on ymmärrettävä ettei tarvitse lisää sotkea asioita vaan mennään perinteisillä tavoilla auttamaan

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio