Terveys

Täikampa kuuluu nyt lapsiperheiden vakiokalustoon – katso videolta proviisorin vinkit kamman käyttöön

Jokasyksyiset pikkuruiset riesat ovat vallanneet jälleen lasten päät. Tarkalla syynillä ja hoidolla päätäistä pääsee eroon.

Sallamari Lahtivuori
Täikampa kuuluu nyt lapsiperheiden vakiokalustoon – katso videolta proviisorin vinkit kamman käyttöön

Eva ja Jani Nurminen käyvät lastensa Ellenin ja Matiaksen päät päivittäin tarkasti läpi täikammalla, koska lasten päiväkodissa on täitä liikkeellä.

Sallamari Lahtivuori

Tiheäpiikkinen kampa liusuu viisivuotiaan Ellen Nurmisen hiusten läpi. Tytön äiti Eva Nurminen käy tarkasti läpi koko hiuskuontalon, sillä Ellenin ja kolmivuotiaan pikkuveljen Matiaksen päiväkodissa on todettu täitartuntoja tasaiseen tahtiin syyskuusta lähtien.

–Omaakin päätä alkaa kutittaa, kun puhun edes asiasta, Eva kertoo naurahtaen.

Täikammalla lasten hiusten läpikäynti kuuluu nyt Nurmisen perheen päivärutiineihin. Vielä verenimijöitä ei ole onneksi löytynyt.

–Kun päiväkodista tuli tieto, että täitä on havaittu, ajoin suorilla apteekkiin ostamaan täitartuntoja ehkäisevää suihketta. En tiedä onko siitä hyötyä, mutta purkin pohja näkyy jo. Laitoin mieheni hankkimaan meille suurennuslasin, jotta mahdolliset täit voisi nähdä paremmin, perheenäiti paljastaa.

Mäntän apteekin proviisori Maija Nieminen näyttää videolla, kuinka täikampaa käytetään:

 

Toista syksyä päiväkodissa olevat lapset tietävät, mikä täi on. Niitä oli liikkeellä jo vuosi sitten syksyllä.

–Ne on ällöjä. Ne on niin pieniä, ettei niitä meinaa nähdäkään, Ellen pohtii.

Ellenin puolipitkät hiukset punoutuvat aamuisin letille ennaltaehkäisyksi. Vanhemmat ovat myös ohjeistaneet lapsia, ettei pipoja saa vaihdella kavereiden kesken eikä toisten hiuksia tarvitse läträtä. Äiti myös muistuttaa, että täitä voi tulla kenelle vain, eikä tartunta tee kenestäkään huonompaa.

–Päiväkodissa on teltta- ja pukuleikit pannassa. Toivottavasti tilanne tästä rauhoittuu ja selviämme ilman verenimijöitä, Eva kertoo.

Arkisto
Päätäit leviävät ihmisestä toiseen, jos esimerkiksi hiukset ovat läheisessä kosketuksessa toisiinsa. Myös päähineitä, vuodevaatteita ja muita tekstiilejä täit käyttävät kulkuvälineinään. Tilaisuuden saatuaan loiset viihtyvät kaikenlaisissa päänahoissa riippumatta hiusten pituudesta tai puhtausasteesta.

Päätäit leviävät ihmisestä toiseen, jos esimerkiksi hiukset ovat läheisessä kosketuksessa toisiinsa. Myös päähineitä, vuodevaatteita ja muita tekstiilejä täit käyttävät kulkuvälineinään. Tilaisuuden saatuaan loiset viihtyvät kaikenlaisissa päänahoissa riippumatta hiusten pituudesta tai puhtausasteesta.

Täitartunnoista ei saa vaieta

Jokivarren päiväkodissa ei ole täiepidemioita ollut, mutta yksittäisiä tapauksia ilmenee joka syksy ja kevät. Lastenhoitajana vuosia työskennellyt Tarja Nevalainen kertoo, että aiemmin vanhemmat eivät mielellään puhuneet täiepäilyistä, koska ajatus täiden esiintymisestä etenkin likaisissa olosuhteissa istui tiukassa. Nykyaikana täit eivät kerro huonosta hygieniatasosta – päinvastoin verenimijät viihtyvät parhaiten puhtaissa olosuhteissa.

Täiden määrä on lisääntynyt Suomessa viimeisen parin vuosikymmenen aikana muun muassa lisääntyneen matkustelun seurauksena. Täit ovat myös aiempaa vastustuskykyisempiä karkotusaineille.

–Ihmiset ovat tietoisempia ja avarakatseisempia asian suhteen kuin ennen. Vanhemmat kertovat täiepäilyistä avoimesti meille tänne päiväkotiin. Täitartunnat ovat yleistyneet 2000-luvun alusta lähtien. Epidemiasta me alamme puhua vasta sitten, kun täitä on löytynyt vähintään neljältä lapselta, Nevalainen summaa.

Heti kun epäily tulee päiväkodin tietoon, laitetaan ilmoitustaululle tiedote asiasta ja tieto kulkee kyseisen päiväkotiryhmän vanhemmille myös viestintäpalvelun kautta. Yli kaksi vuosikymmentä alalla toiminut Ritva Rantanen ei ole koskaan täitä nähnytkään.

–Esimerkiksi leivonnassa lasten käyttämät myssyt pakastetaan varmuuden vuoksi aina jokaisen käyttökerran jälkeen, Rantanen kertoo.

Näillä konsteilla täitä vastaan

Elokuun alusta lähtien kaikissa Jämsän päiväkodeissa on ollut käytössä yhteiset Jämsän Terveyden kanssa yhteistyössä laaditut hygieniaohjeet erilaisia epidemioita varten.

–Jos epäilyitä täitartunnoista on, lasten pipot säilytetään takkien ja haalarien hihoissa ja unilelut ja petivaatteet pestään, Nevalainen täsmentää.

Lastenhoitajien mukaan täistä on vielä suhteellisen helppo päästä eroon toisin kuin säännöllisesti päiväkoti-ikäisiä lapsia kiusaavista kihomadoista tai syyhypunkeista.

Täitartuntoja hoidetaan itsehoitotuotteilla, joita löytyy useampaa erilaista apteekkien hyllyiltä. Tuotteiden käyttöohjeita kannattaa noudattaa, jotta loisista pääsee oikeasti eroon. Useimmat tuotteet sopivat jo puolivuotiaillekin lapsille.

–Syksyisin täishampoiden ja muiden tuotteiden myynnissä on selvä piikki. Shampoot ovat ehdottomasti suosituimpia tuotteita, mutta tarjolla on myös esimerkiksi suihke tartuntojen ennaltaehkäisyyn ja täin munia värjäävä geeli, joka helpottaa hilsettä muistuttavien munien löytämisen kantajan päästä. Nykyään tuotteissa on valinnanvaraa ja tarjolla on myös hellävaraisempia shampoita, Jämsän Apteekin proviisori Sanna Koskinen kertoo.

Ehkäise tartunnat, hoida tehokkaasti

Suurin osa päätäitartunnoista tapahtuu suorassa hiusten tai päänahan kosketuksessa.

Opeta lapselle, että kammat, hiusharjat ja -soljet ja päähineet ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa lainata kavereiden kesken.

Tarkasta lapsen pää täiden varalta heti, kun koulusta tai päiväkodista tulee tieto täiden esiintymisestä, ja hoida mahdollinen tartunta heti.

Päätäit häädetään itsehoitotuotteiden avulla. Niiden vaikutus perustuu täin hermoston lamaannuttamiseen, täin tukahduttamiseen tai kuivattamiseen.

Täit tarttuvat herkästi. Noin 2–3 millimetrin kokoista päätäitä on vaikea löytää. Täikamman avulla ne voi kammata valkoiselle paperille, mistä ne on helppo nähdä.

Usein toistettava hiustenpesu ei estä täitä tulemasta. Täit viihtyvät sekä likaisissa että puhtaissa hiuksissa.

Ensimmäisen täikäsittelyn yhteydessä kaikki käytössä olleet vuodevaatteet ja vaatteet kannattaa pestä 60-asteessa. Jos tekstiili ei kestä kuumaa pesua, sen voi myös pakastaa yön yli tai antaa olla kaksi tuntia kuumassa saunassa.


Kommentit (3)

  • Nimetön

    En ihan sohvalla täikampausta tekisi, kuten kuvassa tehdään. Mutta entä kun päikystä kerrotaan vanhemmille täihavainnoista, ei lapsen isä reagoi. Isovanhemmat sitten kuulemma veivät lapsen saunaan kuten ennenvanhaan täiden poistamiseksi. Eipä lähtenyt siellä pois. Ja täit saivat levitä.

    Myös unilelujen raahaaminen kodin ja päikyn välillä lisää täitartuntoja. Eikä niitä pestä vaan tuodaan likaisina päikkyyn. Kun vanhemmt eivät pysty lapselleen selittämään, että päikyssä pidetään omat unilelut ja kotona omat. Mitenkähän ne lapset sitten vanhempana perhettään pompttavat?

  • , j

    Oli miten oli, mutta ei ollut täitä minun päiväkoti ja kouluaikoinani 1980-luvulla. Ne olivat kyllä muuten ankeita aikoja kun ei ollut tätä monikulttuurisuuttakaan vielä silloin. Jotenkin vain tulivat suomalaiset keskenään toimeen silloin, jouduttiin itse olemaan moniosaajia kun sellaisia ei maailmalta tänne tullut.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet