Terveys

Riski muistisairaudesta pystytään ennustamaan nykyistä tarkemmin: yksinkertaisesta verikokeesta vastaus suureen kysymykseen?

Tuoreessa väitöskirjassa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksiin liitettyjen veriarvojen käyttöä dementiariskin ennustamisessa.

Jouni Porsanger/Alma Media arkisto
Riski muistisairaudesta pystytään ennustamaan nykyistä tarkemmin: yksinkertaisesta verikokeesta vastaus suureen kysymykseen?

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan muistisairausriski voidaan ennustaa nykyistä tarkemmin yksinkertaisilla verikokeilla.

STT, Aamulehti

Muistisairausriski voidaan ennustaa nykyistä tarkemmin yksinkertaisilla verikokeilla, kertoo neurologi Juho Tynkkysen väitöstutkimus.

Tutkimuksessa on selvitetty sydän- ja verisuonisairauksiin liitettyjen veriarvojen käyttöä dementiariskin ennustamisessa. Sydämen vajaatoimintaa kuvaava peptidi parantaa dementiariskin ennustetta jopa kymmenen vuoden päähän ja sydänlihaksen hapenpuutetta ilmaiseva troponiini jopa 20 vuoden päähän.

Tynkkysen mukaan muistisairauksien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota, koska niihin voidaan harvoin tarjota parantavaa hoitoa.

Tynkkysen väitöksessä sanotaan, että arvioiden mukaan länsimaissa muistisaurauksien aiheuttamat kustannukset ovat 1–1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa tämä vastaa 3–4 miljardin euron vuosikustannuksia.

Väitös tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Siihen osallistui myös yhteistyöryhmiä Hollannista, Virosta, Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä 15. joulukuuta.

Petra Viitaniemi/Itä-Suomen yliopisto
Neurologi Juho Tynkkysen väitöstutkimus tarkastetaan ensi viikolla.

Neurologi Juho Tynkkysen väitöstutkimus tarkastetaan ensi viikolla.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Artikkeli jättää hämmentyneen olon. Siitä saa sen käsityksen, että jos verikokeessa löytyy peptidiä, joka kertoo potilaalla olevan sydämen vajaatoiminta, ja/tai tropoliinia, joka kertoo hänen sydänlihaksena kärsivän hapenpuutteesta, hänen dementiariskinsä on dramaattisesti pienempi kuin jos näitä aineita ei löydy.
    Näin ei kuitenkaan liene? Vaan päinvastoin?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet