Pienessä italialaisessa vuoristokylässä juhlittiin 100-vuotiasta Suomea: Juhlavieraat hullaantuivat hernekeitosta ja karjalanpiirakoista

Sään jumalat päättivät osallistua Suomi-juhlaan: ensin taivaalta alkoi räimiä räntää, sitten lunta ja lopulta vettä.

Kaija Toivonen
Pienessä italialaisessa vuoristokylässä juhlittiin 100-vuotiasta Suomea: Juhlavieraat hullaantuivat hernekeitosta ja karjalanpiirakoista

Juhlien järjestäjiä huolestutti, maistuvatko hernerokka ja karjalanpiirakat italialaisille. Huoli oli turha. Moni lähti juhlan jälkeen kotimatkalle rokkaresepti ja karjalanpiirakkanyytti mukanaan.

Minna Lymi

Normaalisti pienessä, italialaisessa Fallon vuoristokylässä lumi sataa vasta tammikuussa.

Kuin hyvän huumorintajun osoituksena tänä vuonna ensilumi satoi juuri silloin, kun italialais-suomalaisen talkooväen avulla järjestetty Suomi 100 -tapahtuma oli pääsemässä kunnolla vauhtiin.

Normaalisti kylmää vierastavaa juhlakansaa keli tuntui onneksi enimmäkseen naurattavan.

–Järjestittekö te tänne myös suomalaisen sään, virnuilivat ruokajonossa kiemurrelleet kyläläiset.

Sää oli antanut jo edellisiltana merkkejä siitä, että yllätyksiä olisi luvassa, sillä aurinkoisen päivän jälkeen noussut myrskytuuli oli kaatanut kylän keskusaukiolle rakennetun juhlateltan.

Kaija Toivonen
Suomi 100 -juhlassa italialaisessa Fallon vuoristokylässä maisteltiin suomalaisia herkkuja ja muun muassa heitettiin tikkaa. Oikutteleva sää viimeisteli suomalaisteeman.

Suomi 100 -juhlassa italialaisessa Fallon vuoristokylässä maisteltiin suomalaisia herkkuja ja muun muassa heitettiin tikkaa. Oikutteleva sää viimeisteli suomalaisteeman.

Paikalle heti aamulla ilmestyneet rakennusmiehet olivat onnistuneet kuitenkin kuin ihmeen kaupalla nostamaan teltan uudelleen ylös, joten Suomen itsenäisyyttä juhlimaan saapuneet ihmiset pääsivät syömään katoksen alle siniristilipun liehuessa aukion toisella laidalla.

Pormestari Alfredo Salerno oli myös hoksannut ajoissa, että teltassa tarvittiin lämmittimet. Niinpä väki näytti oikeasti viihtyvän.

Maistuuko hernerokka italialaisille?

Sään lisäksi jännitystä suomalaiselle talkooväelle aiheutti ruoka.

Hernerokka ja karjalanpiirakat – maistuisivatko ne hieman nirsoinakin tunnetuille italialaisille? Vai saisivatko juhlaan Suomesta ja eri puolilta Italiaa saapuneet suomalaiset syödä keskenään 100 litraa hernekeittoa ja lähes 400 karjalanpiirakkaa? Munavoista puhumattakaan.

Kaija Toivonen
Suomi ja Italia kohtasivat tarjoiluissa.

Suomi ja Italia kohtasivat tarjoiluissa.

Entä mitä tapahtuisi 100 piparkakulle?

Edellisyönä kello kahteen asti rokkaa keittänyt ja italialaiskokkien kanssa keittiössä uutterasti telmunnut Juha Sihto vaikutti melko helpottuneelta, kun hernekeitto katosi kyläläisten lautasilta samassa tahdissa gnocchien ja napolilaiseen makkaroiden kanssa.

Kaija Toivonen
Juha Sihto (oik.) loihti italialaiskokkien kanssa herkkuja keittiössä.

Juha Sihto (oik.) loihti italialaiskokkien kanssa herkkuja keittiössä.

Teltassa raikuivat iloiset hyvä-huudot ja rokkakokkia käytiin erikseen kiittelemässä. Hernekeiton syöminen sujui italialaisilta myös haarukalla, ja moni lähti juhlan jälkeen kotimatkalle rokkaresepti ja karjalanpiirakkanyytti mukanaan.

Kylän vanhemmat herrat taas olivat parkkeeranneet piparkakkukorin äärelle ja viihtyivät siinä mainiosti. Vastapalveluksena piparkakkureseptistä herrat tarjosivat abruzzolaisten jälkiruokien eli pizzellejen ja scroppelejen saloja.

Oikutteleva sää viimeisteli juhlan

Tikkakisakin oli menestys, vaikka se jouduttiinkin keskeyttämään, kun taivaalta leijuneet hiutaleet muuttuivat vedeksi. Joku ehti jo ehdottaa, että tikkataulu jäisi Fallon kylän baarin edessä olevalle piazzalle pysyväksi viihdykkeeksi.

Aikuisten tikkasarjan voitti napolilainen Salvatore Bilancio, joten perinteistä suomalaista tikkaa heitetään pian myös Napolissa.

Kaija Toivonen
Perinteistä suomalaista tikkaa heitetään pian myös Napolissa.

Perinteistä suomalaista tikkaa heitetään pian myös Napolissa.

Italiassa asuvia suomalaisia ilmestyi paikalle jopa satojen kilometrien päästä – paitsi juhlimaan myös auttamaan järjestelyissä. Monet joutuivat tosin harmillisesti lähtemään kotimatkalle suunniteltua aiemmin, sillä sään jumalat jatkoivat omia juhliaan koko illan eli tuiskuttivat lunta Fallon kylän ympärillä oleville vuorille.

Toisaalta, mikäpä sopisi paremmin viimeistelemään Suomi 100 -juhlan kuin oikutteleva sää.

Ja Sibeliukseen ihastuneella herra Domenicolla oli toki jo iltasella ratkaisuehdotus sääongelmaan.

Järjestetään Suomi 101 -juhla jo kesällä, kun on paremmat kelit, keksi Sunnuntaiksi itseään kutsuva herra Domenico, joka on erityisen innostunut suomalaisesta musiikista ja revontulista.

Niin. Jos Suomea kerran juhlitaan Italiassa, miksipä itsenäisyyspäiväjuhlan ajankohtaa ei voisi siirtää – sehän olisi tavallaan hyvin italialaista...

Näyttää pahasti siltä, että talkooväelle riittää töitä myös ensi vuonna.

Kaija Toivonen
Joulupukki oli tietenkin juhlassa mukana.

Joulupukki oli tietenkin juhlassa mukana.

Kirjoittaja muutti keväällä 2017 Italiaan, pieneen Fallon vuoristokylään Abruzzon maakuntaan aviomiehensä ja koiriensa kanssa.

Fallo ja Finlandia

Italialaisen vuoristokylän Suomi-juhla, joka on tehtiin kokonaan italiaisten ja suomalaisten talkoilla.

Juhliin saapui lopulta noin 150 ihmistä. Se on paljon, sillä monet italialaiset vierastavat sadetta ja kylmyyttä.

Joulupukkina esiintyi myös suomalaisille tuttu Kai Hempponen eli Cesare Fanelli, joka vieraili kesällä Tampereella. Fanelli on myös opetellut suomea.

Musiikkina soi suomeksi käännettyjen italoiskelmien kavalkadi. Italialaiset innostuivat erityisesti Paula Koivuniemen Aikuisesta naisesta. Iltapäivällä juhlassa soi humppa - italialaisten toiveesta.


Kommentit (4)

  • Niinpäniin

    Itse asiassa hernekeittoa on syöty jo antiikin Roomassa, joten siinä mielessä ei kyseinen soppa nyt ole niin hollantilais-ruotsalainenkaan. Hollantilaisessa versiossa on yleensä porkkanaa ja makkaraa, ja ruotsalaiset tekevät keittonsa ennemmin keltaisista kuin vihreistä herneistä. Suomalainen hernekeittoversio on ihan suomalainen.
    Jos jotain voisimme italialaisilta oppia on olla vähättelemättä itseämme jatkuvasti. Alkaa tympiä tämä asenne.

  • Nimetön

    Hernekeitto nyt makuelämyksenä ei varmaankaa ollut kovinkaan outo italialaisille. Uskon niin, sillä Välimeren maissa syödään paljon kick-herneitä ja ne ovat maultaan hyvin paljon tavallisen herneen tapaisia, ehkä hieman miedompia.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio