Ihmiset

Palkittu lotta Eeva Rosendahl, 99, pamauttaa suorat sanat nykymenosta: "Kaiken pitäisi olla niin valmista, ja yhteiskunnan pitäisi huolehtia kaikesta"

Lottana toiminut tamperelainen Eeva Rosendahl, 99, sai Elämän malja -palkinnon. Sodan aikana Rosendahlilla oli monta läheltä piti -tilannetta, jolloin hengenlähtö oli lähellä.Hän kehottaa ihmisiä nauttimaan elämästään. Hän kertoilee itsekin edelleen vitsejä.

Jari Toivonen
Palkittu lotta Eeva Rosendahl, 99, pamauttaa suorat sanat nykymenosta: "Kaiken pitäisi olla niin valmista, ja yhteiskunnan pitäisi huolehtia kaikesta"

–Mummoni meni Tampereella kauppaan ja tilasi "rievää". Mä ihmettelin, että mitähän se saa. Hö, sehän on sekaleipää! Eeva Rosendahl kertoo lapsuudenmuistonsa.

Tiina ElliläAamulehti

Karjalassa syntynyt Eeva Rosendahl liittyi 17-vuotiaana Lotta Svärd -järjestöön. Rosendahl sanoo, että oli itsestäänselvyys, että lottiin liitytään.

Käkisalmella Rosendahl toimi ilmavalvontalottana.

–Sen lähemmäs rintamaa ei päässyt. Oli pääasia, että pärjäisimme sodassa eikä meitä miehitettäisi.

Ilmapuolustuksen aluekeskukseen tuli torneista ilmoituksia, montako konetta Venäjältä on tulossa ja mihin suuntaan. Rosendahlin tehtävänä oli välittää näitä tietoja eteenpäin.

Aluekeskuksesta annettiin myös ilmahälytyksiä, kun venäläiskoneet olivat vaarallisen lähellä.

Tehtävä hoidettava loppuun

Rosendahl kertoo jouluyöstä, jolloin oli "hirveä pommitus".

–Keskus oli kansakoululla, ja ilmeisesti venäläisten oli tarkoitus pommittaa sitä, mutta kaikki kuusi pommia osuivatkin pihaan.

–Ikkunat menivät säpäleiksi, ja menin pöydän alle turvaan puhumaan puheluni loppuun. En voinut jättää puhelua kesken, koska tiedot oli saatava eteenpäin.

Myöhemmin Rosendahlin taskuista löytyi lasinsiruja.

Lähellä rajaa kasvaneilla oli hyvin isänmaallinen asenne, kuten myös Eeva Rosendahlilla.

–On sanonta: Rajalla on rajan kirot.

Pommituksen jälkeen keskus siirrettiin lähipitäjään, Kaukolaan. Siellä Rosendahl työskenteli ilmavalvonnassa rauhantekoon asti.

Mitä ihmeen rievää

Rosendahlilla näyttää huumori säilyneen liki vuosisadan.

–Ihan mun poskiani polttaa. Mää en tiedä, ketä tästä (Elämän malja -palkinnosta) syyttää – tai kiittää. Minusta tuntuu, että olenkohan ansainnut tätä. Onhan niitä yllätyksiä – ja pettymyksiä – ollut monta, mutta tämä on yksi niistä suurista yllätyksistä.

Rosendahl vastaanottaa laajan onnittelukaartin onnittelut, palkinnon sekä kukkakimpun. Kahvipöydässä hän naurattaa vieraita vitsillä:

–Äitini oli aamu-uninen ja isäni iltauninen, ja minä raukka tulin molempiin!

Jari Toivonen
Saako teitä halata, kysyi Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Olli Hallikainen Eeva Rosendahlilta. Molempien poskia punotti, ja lupa tuli.

Saako teitä halata, kysyi Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Olli Hallikainen Eeva Rosendahlilta. Molempien poskia punotti, ja lupa tuli.

Vapaa maa on lahja

Eeva Rosendahl miettii, että nykyään ihmiset rutisevat turhista.

–Halutaan, että kaiken pitäisi olla niin valmista, ja yhteiskunnan pitäisi huolehtia kaikesta. Tehdään kärpäsestä härkänen. Ihan toisarvoisista asioista rutistaan.

–Siihen nähden, mitä muualla maailmassa tapahtuu, meillä Suomessa asiat ovat melko hyvin.

Mistä meidän olisi hyvä olla kiitollisia?

–Siitä, että olemme saaneet elää vapaassa maassa ja päättää itse omista asioistamme.

34 vapaavuotta on jo mennyt

Ennen sotia Rosendahl toimi saksalaisen Waldhof-sulfiittitehtaan laboratoriossa laboranttina, ja myöhemmin Tampereella automyyntiliike Fordin konttorissa.

–Tykkäsin kovasti olla Fordilla: laskutusta ja palkanmaksua.

Jatkosodan aikaan hän toimi puolustuslaitoksen pääesikunnan palveluksessa.

Kahden tyttärensä synnyttyä hän oli pitkään kotona.

Rosendahl jäi Fordin pääkassasta eläkkeelle 65-vuotiaana. Miten sen jälkeiset 34 vuotta ovat kuluneet?

–Voi voi, kyllä se vain on mennyt. Minulla on kesäpaikka Kangasalan Suinulassa. Vielä tänä kesänä olin siellä. Saunoin, uin ja hoitelin kukkia. Siinäpä se aika menee.

"Nyt lopetan jumpat"

Liikuntaa Eeva Rosendahl on harrastanut aina: hän on voimistellut, tanhunnut ja hiihtänyt.

Kerran viikossa hän käy kaupunginorkesterin sinfoniakonsertissa, koska saa Tampereen kaupungilta sinne ilmaiset liput.

–Vielä viime vuonna kävin veteraanien vesijumpissa ja tuolijumpissa, mutta nyt lopetan. Ne ovat minulle jo liikaa, hän kertoo iän tuomista tuntemuksista.

Hän osallistuu aktiivisesti myös Pirkanmaan Lottaperinneyhdistyksen toimintaan.

–Tyttäreni sanovat, että minun kalenterini on täydempi kuin heidän.

Rosendahl toivoo ihmisten nauttivan elämästään. Monella olisi opittavaa häneltä muutenkin: hän vaikuttaa hyvin kiitolliselta ihmiseltä.

Eeva Rosendahl

Syntyi Räisälässä Laatokan rannalla 15. huhtikuuta 1918.

Kävi koulunsa Käkisalmella, joka kuuluu nykyään Venäjälle.

Muutti Tampereelle keväällä 1940.

Palkittiin 11. syyskuuta 2017 Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistyksen SPHY:n hallituksen Elämän Malja-palkinnolla.

Yhdistys palkitsee yleensä palliatiivisessa hoidossa ansioituneita.

Ensi vuonna 100 vuotta täyttävä Eeva Rosendahl palkittiin Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Yhdistys halusi nyt palkita lotan.

Kaksi tytärtä. Toinen on 70-vuotias ja kuopus 69. "Eivät ne äitiä kiinni saa", Eeva Rosendahl tuumii.

Puoliso kuoli vuonna 1995.

SPHY kehittää parantumattomasti sairaiden ja kuolemaa lähestyvien ihmisten moniammatillista hoitoa.

Yhdistys on tarkoitettu potilaiden hoitoon osallistuville sekä koulutetuille vapaaehtoistyöntekijöille.


Kommentit (11)

  • Neiti -82

    Kaikella kunnioituksella, koskaan ei voi verrata suoraan ihmisten henkisiä kamppailuja eri ajassa. On ollut aivan eri asia rakentaa uutta maata ja puolustaa maata, silloin on kansalla ollut yhteinen päämäärä, joka aina tarvitaan siihen, että elämä on mielekästä. Ihminen tarvitsee tarkoituksen elämälleen. Tänä päivänä tämä yhteinen päämäärä puuttuu. Ihmiset elävät vailla tarkoitusta, siksi esimerkiksi kaikki muotivillitykset fitness-huumasta harry potter-fanitukseen valtaavat alaa, koska ne antavat ihmiselle edes hetkellisen tarkoituksen. Lisäksi sotien jälkeiset sukupolvet ovat kärsineet henkisesti vanhempiensa kovuudesta ja rakkaudettomuudesta. Jotta kansasta tulisi jälleen yhtenäinen vaatisi se solidaarisuutta ymmärtää erilaisuutta, sillä se syntyy vapaudesta. Keskustella ja hyväksyä, sekä muistaa inhimillisyys, ettei yksittäisten ihmisen ahneus saisi hallita suurinta osaa vähäosaisemmista ihmisistä.

  • Nimetön

    Olisi oikeasti mukava, että samalla kun meille laiskoille valittajille luetaan lakia, myös vanhempi polvi, joka ei ole työttömyydestä kuullutkaan, perehtyisi nykyiseen maailmanmenoon.

    Siitä osaankin olla kiitollinen, että saan elää vapaassa maassa. Joskus tulee mieleen muutakin ajateltavaa eikä aina jaksa olla hiljaa epäkohdista.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet