Pakkohali ei opeta lasta oikeaan anteeksipyyntöön eikä anteeksiantoon – tässä parempi keino

Vasta, kun lapsi itse ymmärtää anteeksipyytämisen ja -antamisen merkityksen, aito anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat mahdollisia. Kannusta lasta siksi ajattelemaan itse.

Colourbox
Pakkohali ei opeta lasta oikeaan anteeksipyyntöön eikä anteeksiantoon – tässä parempi keino

Anteeksipyynnössä kannattaa huomioida lapsen ikä. Isolta voi odottaa enemmän kuin pieneltä. Pienet lapset voivat vaatia paljon toistoja, ennen kuin anteeksipyytämisestä voi aikanaan tulla aitoa.

Tiina ElliläAamulehti

Anteeksipyytäminen on taito, jota opetellaan jo lapsena. Anteeksipyynnössä ja anteeksiantamisessa aikuisen esimerkin voima on vahva. On oleellista, että myös vanhempi pyytää lapselta anteeksi, esimerkiksi näin: "Olin väsynyt ja roiskaisin ihan yli. En tykännyt siitä, mitä teit, mutta hermostuin ihan liikaa. Anteeksi.", vinkkaa sosiaalipsykologi Kati Kärkkäinen.

Lapsen kanssa on hyvä puhua siitä, milloin on hyvä pyytää anteeksi ja millä tavalla loukatun olisi helppo ottaa anteeksipyyntö vastaan. Puolihuolimattomasti roiskaistu anteeks lämmittää loukattua aika vähän.

–Vakuuttavan anteeksipyynnön koreografia on monimutkaisempi. Onnistuneessa anteeksipyynnössä ilmaistaan aidosti tunteilla, että ymmärtää, miksi toisesta tuntuu niin kurjalta. Anteeksipyytäjä ymmärtää oman riman alituksensa.

Mitä nopeammin, sitä parempi

Miten voi näyttää toiselle, että on pahoillaan? Voi sanoa esimerkiksi "Ymmärrän tehneeni väärin sen ja sen asian, ja huomasin, että se pahoitti sinun mielesi."

Anteeksipyynnössä nopeus on valttia. Näin loukatun paha mieli ja loukkaajan syyllisyys eivät jää muhimaan ja paisumaan.

–Kannattaa neuvoa lapselle, että jos kyseessä oli vahinko, sano se hirveän äkkiä. Loukkaantunut voi käydä jo melkoisilla kierroksilla, jos luuli, että teko oli tahallinen.

Aikuisten määräämä pakkohalaus ei Kati Kärkkäisen mukaan välttämättä ohjaa osapuolten aitoon kohtaamiseen. Lisäksi pakkohali voi loukata molempien lasten reviiriä – haluaako pahastunut, että pahaa mieltä aiheuttanut halaa minua, kun hän on juuri loukannut minua.


Lue myös nämä


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Tarha ja peruskoulu olivat hyvin opettavaisia tässä mielessä.

    Siellä oli pakko pyytää anteeksi siinä tapauksessa, että erehdyit itseäsi puolustamaan tai puuttumaan muuhun vääryyteen.

    Tämä siksi, että kiusaajalle (se todellinen uhri) tuli paha mieli hänen saatuaan sanallisesti tai fyysisesti ansionsa mukaan. Jos kiusaajalta ei pyytänyt anteeksi, joutui painostuksen, rangaistusten ja muiden tukitoimenpiteiden kohteeksi.

    Kiusaajan tai häiriksen ei toki tarvinnut mitään pyytää anteeksi.

    In Finland, we have this ”reilu meininki”.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio