Ihmiset

Satavuotias veteraani jatkosodan viimeisistä hetkistä: "Vuorokauden ne ampuivat niin peijakkaasti, mutta sitten se loppui

Satavuotias veteraani on vain päivää vanhempi kuin Suomi. Pitkän linjan palokuntalainen oli sammuttamassa koko Kankaanpään kylää uhannutta metsäpaloa ja kohtalokasta vankilapaloa, joka vaati 16 ihmisen hengen.

Joonas Salli
Satavuotias veteraani jatkosodan viimeisistä hetkistä: "Vuorokauden ne ampuivat niin peijakkaasti, mutta sitten se loppui

Paavo Vuorinen pitää pitkän ikänsä salaisuutena perunoita, voita ja ruisleipää.

Harri Vallin

Paavo Vuorinen lepäilee puoli-istuvassa asennossa vuoteellaan palvelukoti Valkamassa Säkylässä. Miehen kunto on käynyt sen verran heikoksi, ettei hän tahdo päästä vuoteelta enää ylös. Myös kuulo reistailee, mutta näkö toimii – ja mikä tärkeintä – järki juoksee.

Vuorinen on juuri täyttänyt pyöreät sata vuotta. Hän on siis päivää vanhempi kuin itsenäinen Suomi.

Ilman Vuorisen kaltaisten miesten tekemiä uhrauksia tuskin juhlittaisiin Suomen sadatta itsenäisyyspäivää.

Jatkosota oli jo lopuillaan, kun Vuorinen astui palvelukseen alokkaana 10. kesäkuuta 1944. Neuvostoliitto oli aloittanut Karjalankannaksella suurhyökkäyksen edellisenä päivänä. Elokuun 5. päivänä mies komennettiin Jalkaväkirykmentti 4:n riveihin. Sijoituspaikka oli sotilaspassin mukaan Karuljärvi.

Parhaiten Vuorinen muistaa aivan sodan viimeiset hetket. Suomalaiset olivat laskeneet aseensa 4. syyskuuta kello 8, kun aselevon oli määrä alkaa.

–Teimme hevosille suojaa, kun pommitukset alkoivat uudestaan. Siinä oli varmaankin joku erehdys, kun aselepo oli jo alkanut. Vuorokauden ne ampuivat niin peijakkaasti, mutta sitten se loppui.

Hän selvisi pommituksista ja koko sodasta ilman fyysisiä vammoja. Yhtä onnekkaasti ei käynyt hänen isoveljelleen Väinölle, joka kaatui juhannuksen aikoihin vuonna 1944.

–Väinö oli juuri menossa korsuun, kun lähellä olleeseen koivuun osui kranaatti. Koko keho oli täynnä sirpaleita. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin.

Hyllyllä on mustavalkoinen hääkuva, joka on otettu 68 vuotta sitten.

Vuorinen oli palannut sodan jälkeen kotitilalleen Köyliön Yttilään. Samaan pihapiiriin muutti Köyliön vankilassa työskennellyt nainen, josta tuli myöhemmin Vuorisen käly.

Maila tuli katsomaan siskoaan, ja siinä me tutustuimme.

Häitä tanssittiin Köyliön Lallintalolla vuonna 1949, ja pariskunta on pitänyt yhtä siitä saakka. Vielä kuluvan vuoden alkukesällä he asuivat rivitaloasunnossa Yttilässä. Sieltä Paavo ja 92-vuotias Maila muuttivat kesäkuun alussa palvelukoti Valkaman vierekkäisiin huoneisiin.

Joonas Salli
Paavo ja Maila Vuorinen menivät naimisiin Köyliön Lallintalolla vuonna 1949. Pariskunta tutustui, kun siikaislainen Maila oli kylässä Paavon kanssa samassa pihapiirissä asuneen siskonsa luona.

Paavo ja Maila Vuorinen menivät naimisiin Köyliön Lallintalolla vuonna 1949. Pariskunta tutustui, kun siikaislainen Maila oli kylässä Paavon kanssa samassa pihapiirissä asuneen siskonsa luona.

Pariskunta asettui Vuorisen kotitilalle, mihin valmistui rintamamiestalo vuonna 1954. Perheen ainoa lapsi, Jorma Vuorinen, oli syntynyt vuonna 1951.

Pientilallisten arki kului maata viljellen ja pientä karjaa kasvattaen. Tilalla oli muutama lehmä, sikoja, kanoja ja kaksi hevosta. Koska kylmälaitteita ei ollut, lehmistä lypsetty maito jäähdytettiin järvestä otetulla jäällä, joka säilöttiin sahanpuruihin.

Talvisin Vuorinen ajoi hevosilla tukkeja Köyliönjärven yli, jäätä pitkin kulkenutta talvitietä pitkin.

–Ei silloin mitään traktoreita ollut, vaan työt tehtiin hevosilla. Tukinajo hevospelillä oli rankkaa hommaa.

Hän on tehnyt vuosien varrella töitä tilan ulkopuolella myös linjasähköasentajan apuna, taksin ratissa ja sokeritehtaan kausityöntekijänä.

–Töitä on pitänyt tehdä, että on pärjännyt.

Vuorinen oli vasta vähän toisella kymmenellä, kun hän liittyi Köyliön VPK:hon, jonka toiminnassa hän oli mukana vuosikymmenten ajan. Tosipaikan tullen hänen tehtävänään oli moottoriruiskun käyttäminen.

Kesällä 1947 Vuorinen oli matkalla häihin, kun vastaan tuli naapurin poika.

–Hän sanoi, että älä sinne mene, kun Kankaanpäässä on iso metsäpalo.

Vuorinen kääntyi takaisin, ja lähti sammuttamaan koko Kankaanpään kylää uhannutta metsäpaloa. Palo saatiin pysäytettyä asutuksen lähellä olleelle tieuralle, ja kylä pelastui.

–Kun palo oli sammutettu, lähdin takaisin häihin. Ne jatkuivat aamuun saakka, ja taidettiin niitä jatkaa vielä seuraavana päivänäkin.

Kesällä 1959 hän oli sammuttamassa Köyliön tuhoisaa vankilapaloa, jossa kuoli 16 vankia.

Suomi on kokenut sadan vuoden aikana valtavia muutoksia. Vuorinen ei paluusta vanhaan aikaan haikaile.

–Parempaan päin ollaan menty koko ajan.

Joonas Salli
Paavo Vuorinen on päivää vanhempi kuin itsenäinen Suomi.

Paavo Vuorinen on päivää vanhempi kuin itsenäinen Suomi.

Paavo Vuorinen

Syntynyt 5. joulukuuta vuonna 1917, eli päivää ennen Suomen itsenäistymistä.

Kotoisin Köyliön Yttilästä, missä hän on asunut lähes koko ikänsä.

Jatkosodan veteraani astui palvelukseen 10. kesäkuuta 1944, ja siirtyi Jalkaväkirykmentti 4:n riveihin 5. elokuuta.

Ollut mukana muun muassa VPK-toiminnassa ja harrastajateatterissa.

Meni naimisiin Maila-vaimonsa kanssa vuonna 1949. Avioparilla on yksi poika.

Muutti viitisen vuotta sitten vaimonsa kanssa kotitilaltaan rivitaloon Köyliön Yttilään ja kuluvan vuoden kesäkuussa palvelukoti Valkamaan Säkylään.

Palkittu Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet