Professori Markku Ojanen: Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa

"Hyvät ympäristötekijät kuljettavat yleensä eteenpäin ihmistä, jolla on vähän huonommat geenit", lohduttaa onnellisuutta tutkinut professori.

Elina Saarikoski
Professori Markku Ojanen: Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa

Kauneus vaikuttaa elämässä pärjäämiseen, mutta onnellisuuteen sillä on paljon vähemmän merkitystä kuin ihmissuhteilla hyväntahtoisuudella.

Jaana Mattila

Onnellisuutta tutkineen professorin määritelmä onnelliselle ihmiselle on yksinkertainen.

–Onnellinen ihminen ei haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista. Hän on aidosti tyytyväinen siihen, mitä hänellä on juuri nyt, eikä hän halua siihen muutosta.

Yli 30 teosta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta kirjoittanut psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta toteaa, että vaikka määritelmä on hänen omansa, tutkimukset tukevat sitä vahvasti.

Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20.3. ilmestyvässä kirjassaan Onnellisuuksien oivaltaja hän esittelee lukuisia onnellisuuteen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja arvioi niiden hyödyllisyyttä.

Yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta onni on Ojasen mukaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia.

Se voi johtua monesta asiasta, siihen voi johtaa moni asia ja se johtaa moneen asiaan.

Hän puhuu onnellisuuden kehästä, jota voi ruokkia ja joka ruokkii myös itse itseään.

Onnellisuus lähtee jo geeneistä. Geenien vaikutuksia on tutkittu muun muassa kaksos- ja adoptiotutkimuksissa.

Ojanen ei puhuisi kuitenkaan onnellisuusgeeneistä, sillä tutkimuksissa ollaan vielä niin alussa.

–Kaksostutkimukset ja muut antavat aika karkean kuvan siitä, mikä geenien vaikutus onnellisuuteen voi olla. Todennäköisesti lukuisat geenit ovat vaikuttamassa.

Voiko ihmiseltä puuttua näitä "onnellisuusgeenejä"?

–Totta kai. On silti selvää, että hyvät ympäristötekijät kuljettavat yleensä eteenpäin ihmistä, jolla on vähän huonommat geenit.

–Esimerkiksi jos sattuu ympäristöön, jossa on paljon väkivaltaisuutta ja väkivaltaisuudella selviää, siitä tulee huono yhdistelmä. Jos taas pääsee ympäristöön, jossa väkivaltaa ei suosita ja sitä hillitään eri tavoin, sellainen taipumus voi taittua.

Geenien vaikutusta ei Ojasen mukaan voi erottaa ympäristöstä. Niillä on yhteys, jota ei vielä tarkkaan tunneta.

Ympäristöön puolestaan liittyy monia erilaisia tekijöitä, kuten kasvatus, elämänkokemukset ja kohtalot, jotka vaikuttavat eri tavoin siihen, millaiseksi kunkin ihmisen onnellisuus muodostuu.

–Meidän ei pidä väheksyä myöskään kulttuurieroja, jotka ovat erittäin suuria. Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa onnellisuuden taso on hyvin korkea. Jopa geenien vaikutus kumoutuu, kun onnellisuutta saadaan nousemaan kokonaisvaltaisesti, Ojanen kertoo.

Tutkimusten mukaan onnellisia maita ovat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin lisäksi Hollanti, Sveitsi, Uusi-Seelanti sekä eräät Keski- ja Etelä-Amerikan valtiot. Onnellisuus vähenee Etelä-Eurooppaan kuljettaessa, mutta vielä onnettomampia ovat entiset sosialistiset maat sekä etenkin Afrikan valtiot.

Sota, väkivalta, sorto, köyhyys ja korruptio vaikuttavat radikaalisti onnellisuuteen.

Hyvinvointivaltioita kuvaavat tasa-arvo, vauraus, oikeudenmukaisuus, demokratia ja hyvä hallinto ovat tutkimustuloksissa vahvassa yhteydessä kansalaisten onnellisuuteen. Onnellisuutta edistävät vapaus ja kansalaisten luottamus toisiinsa.

Etelä- ja Keski-Amerikan maissa saadut hyvät onnellisuusarviot ovat olleet tutkijoille yllätys, sillä yleiset hyvinvointitekijät toteutuvat niissä paljon huonommin kuin Pohjoismaissa. Selitystä on haettu muun muassa uskonnosta ja optimistisesta asenteesta.

Suomi sijoittui ensimmäistä kertaa tuoreessa YK:n World Happiness Report -tutkimuksessa ykköseksi jättäen taakseen edellisvuosien voittajat Norjan ja Tanskan. Tutkimus mittaa onnellisuutta muun muassa bruttokansantuotteella, odotettavissa olevalla eliniällä ja vapauden kokemuksella.

Onnellisista ihmisistä huolimatta Ojanen muistuttaa Suomessa olevan myös syrjäytyneitä ja osattomia. Onnellisuuden tasoa pudottavat muun muassa pitkäaikainen masennus ja työttömyys. Mieli on silloin luonnollisesti matalalla.

Fyysiset sairaudet eivät niinkään vaikuta onnellisuuteen.

–Kestämme niitä aika hyvin, ellei synny jatkuvaa kipua tai ongelmia, jotka haittaavat merkittävästi arkista elämää. Olemme hyvin sopeutumiskykyisiä, mikä on hieno juttu, mutta on joitakin asioita, joihin on vaikea sopeutua, Ojanen toteaa.

–Esimerkiksi oman lapsen kuolemasta toipuminen kestää pitkään, eivätkä kaikki siitä toivukaan. Tällaisissa asioissa yksilöiden erot ovat suuria.

Ulkoisten tekijöiden merkitys onnellisuuteen on vähäisempi kuin luulemme.

Fyysinen viehättävyys lisää kansainvälisten tutkimusten mukaan jonkin verran onnellisuutta sekä miehillä että naisilla. Kauneus vaikuttaa elämässä pärjäämiseen, mutta onnellisuuteen sillä on paljon vähemmän merkitystä kuin hyvillä ihmissuhteilla tai omalla hyväntahtoisuudella.

Raha ei ole myöskään merkittävä onnen lähde, mutta köyhyys vähentää onnellisuutta kaikissa tutkimuksissa.

Suomessa elämä koetaan sitä oikeudenmukaisemmaksi, mitä suuremmat perheen tulot ovat. Kun perheen kuukausitulot ylittävät 7 000 euroa, onnellisuus ei enää merkittävästi kasva.

Oli rahaa tai ei, onnettomampia ovat ne, jotka murehtivat raha-asioitaan. Huolettomasti raha-asioihin suhtautuvat ovat kaikkein onnellisimpia.

Jukka Ritola/arkisto
Koska emme tiedä, mistä onnellisuus tulee, kannattaa mieluummin tavoitella asioita, jotka tuottavat itselle ja muille hyvää mieltä: vanhoja hyveitä, kuten kiitollisuutta ja ystävällisyyttä, neuvoo professori Markku Ojanen.

Koska emme tiedä, mistä onnellisuus tulee, kannattaa mieluummin tavoitella asioita, jotka tuottavat itselle ja muille hyvää mieltä: vanhoja hyveitä, kuten kiitollisuutta ja ystävällisyyttä, neuvoo professori Markku Ojanen.

Onnellisuuden tutkiminen on melko uutta. Tutkijat innostuivat siitä oikeastaan vasta 1990-luvulla, ja sen jälkeen kyselyjen ja tutkimusten määrä on suorastaan räjähtänyt.

Ojasen mukaan sitä selittää elintason nousu.

–Se liittyy aikoihin, jolloin elämä on kohtuullisen turvallista ja rauhallista. Voi alkaa kysellä, voisiko olla vielä paremmin ja mikä minun paikkani on.

Onnellisuudesta on Ojasen mukaan kuitenkin puhuttu jo antiikin ajoista asti. Kysymys on ikiaikaisista asioista, ihmisen perustunteista, jotka ovat innoittaneet vuosituhansien aikana runoilijoita, kirjailijoita, taiteilijoita ja filosofeja.

Ennen onnea pidettiin sattumana. Monissa kielissä onni tarkoittaakin hyvää tuuria, ja se on ollut keskeinen onnellisuuden kuvaaja.

Parinsadan vuoden aikana käsitys onnesta on muuttunut. Ihmisen uskotaan voivan olla oman onnensa seppä.

Nykyään onnellisuus tarkoittaa Ojasen mukaan uskoa siihen, että voimme toteuttaa itseämme ja hallita elämäämme. Siinä tosin piilee illuusio.

–Uskomme, että voimme vaikuttaa elämäämme enemmän mitä todellisuudessa voimmekaan.

Onnellinen ihminen säteilee elämänintoa ja luovuutta. Hän jaksaa panostaa ihmissuhteisiin ja pitää parempaa huolta terveydestään. Ja ne taas lisäävät onnellisuutta.

–On paljon kehämäisiä vaikutuksia, mutta mikä on syytä ja mikä seurausta? Sitä on vaikea sanoa.

Hyvistä vaikutuksista huolimatta Ojanen ei suosittele tavoittelemaan suoraan onnellisuutta.

–Emme tarkkaan tiedä, mistä se tulee ja miten se tapahtuu. Kannattaa mieluummin tavoitella asioita, jotka tuottavat itselle ja muille hyvää mieltä: vanhoja hyveitä, kuten kiitollisuutta ja ystävällisyyttä, sekä hyvää kuntoa ja terveellisiä elämäntapoja.

Siten onnen voi, epäsuorasti, saavuttaa.


Lue myös nämä


Kommentit (5)

  • Nimetön

    Reijo on jälleen kerran väärässä. Professorin ja Eino Leinon tekstillä ei ole mitään ristiriitaa. Se on sanottu vain eri sanoin.

  • reijo

    Virta venhettä vie.
    Mihin päättyvi tie?
    Lyö kuohut purren puuta ja talkaa.
    Mikä ihminen on?
    Virvaliekki levoton.
    Jo hiekka heljä riiteleepi jalkaa.

    Yksi syntyy riemuun ja toinen murheesen
    ja kullakin on kellonsa pohjass’ sydämen;
    kun se seisahtaa, niin kuolon aika alkaa.

    Aika selkeästi kerrottu, ” Yksi syntyy, jne.
    Kyllä Eino. Leino tietää paremmin kuin rohvessorit

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio