Ihmiset

Onko sinun ja lapsesi suhde hyvä? Katso lasta arvostavin silmin, kosketa ja puhu

Hyvässä ihmissuhteessa lapsi uskaltaa ilmaista aikuiselle tuntemuksiaan, ja vain silloin aikuisen on mahdollista yrittää auttaa lasta tuomalla suhteeseen mukaan oma näkövinkkelinsä.

Colourbox
Onko sinun ja lapsesi suhde hyvä? Katso lasta arvostavin silmin, kosketa ja puhu

Lapselle kehittyy hyvä itsesäätelykyky, kun hän tekee aluksi asioita vanhemman kanssa yhdessä. Kun lapsi on oppinut yhdessä aikuisen kanssa pysähtymään ja tarvittaessa myös ottamaan asioihin etäisyyttä, aikuisena lapsi osaa nämä taidot itsekin.

Tiina ElliläAamulehti

Lapsen ja aikuisen suhde on hyvä, kun aikuinen ottaa lapsen tosissaan, suhde on lämmin ja välittävä ja lapsi ymmärtää, että aikuinen on hänen puolellaan, sanoo sosiaalipsykologi Kati Kärkkäinen.

–Kohtaa lapsi riittävän usein – koskettamalla, katsomalla ja puhumalla – siten, ettei oma kännykkä kiinnosta enemmän kuin lapsi. Näin saat riittävän tuntuman, mitä lapselle kuuluu.

Kati Kärkkäinen käsittelee tuoreessa Vahvista lasta -kirjassaan lapsen selviytymiskykyä eli resilienssiä. Selviytymisessä auttavat tunnetaidot, sosiaaliset taidot, ajattelun taidot ja toiminnan taidot. Näiden pohjana on itsesäätelyn kyky.

Riku Nikkilä
–Lapsen selviytymiskykyä kehittää se, että hän saa elää yhdessä lähiaikuisen kanssa läpi tunteita ilosta suruun niin, että aikuinen tukee ja lohduttaa, Kati Kärkkäinen sanoo.

–Lapsen selviytymiskykyä kehittää se, että hän saa elää yhdessä lähiaikuisen kanssa läpi tunteita ilosta suruun niin, että aikuinen tukee ja lohduttaa, Kati Kärkkäinen sanoo.

Lapsen viha pitää hyväksyä

Lapsen omat tunnetaidot kehittyvät pitkälti sen mukaan, millainen tunnesuhde hänen ja lähiaikuisen välillä on.

–On hyvä, jos lapsi saa elää erilaisia tunteita läpi lähiaikuisen kanssa. Lapsen pitää saada olla myös tosi vihainen, jolloin aikuinen auttaa tyyntymään, sanoo Kärkkäinen.

–Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän aikuinen auttaa lasta asettautumaan myös rauhoittavalla kosketuksella. Silloin lapsen aivoihin syntyy automaattisia uria, jotka saavat lapsen tuntemaan, että asioista selvitään, Kärkkäinen selvittää tunteidensäätelyn pohjaa.

Kun lapsi ei usko itseensä

Lapsi oppii parhaiten itsesäätelyä, kun kasvatus perustuu myönteisiin tunteisiin ja kun lapsi saa positiivista palautetta,

–Kun lapsi pyrkii tekemään jotain haastavaa, muistuta lasta hänen aiemmista onnistumisistaan, kuten Muistatko sinä uimakoulussa, kun kuuntelit tarkasti ja harjoittelit ahkerasti, ja nyt osaat jo uida monta metriä? Tämä saa lapsen ajattelemaan, että hän on pystyvä.

Lasta kannustaa myös se, että aikuinen näkee hänet vahvuuksien kautta.

–Katso lasta arvostavin silmin: mitä kaikkea erityistä hyvää tässä lapsessa on? Mitkä ovat hänen erityisiä vahvuuksiaan?

Tämä on hyvää vastapainoa korjaavalle puheelle, jota aikuiset käyttävät paljon puhuessaan lapselle, esimerkiksi tähän tapaan: Kuraiset kengät jätetty taas lattialle, Hae nyt ne pyykkis jo tuolta.

Vahvuudet auttavat selviytymään

Kun lapsi tekee vaikeita asioita, pohdi hänen kanssaan, miten hänen vahvuutensa voisivat olla nyt avuksi. Miten voisit hyödyntää sinnikkyyttäsi? Kun yrität yhä uudelleen, se voi onnistua. Miten voisit hyödyntää yhteistyökykyäsi? Voisitko kysyä kaverilta, voisiko hän auttaa, koska hän jo osaa jakolaskun? Kärkkäinen listaa esimerkkejä.

Verkosta löytyy hakusanoilla "VIA survey" vahvuustesti sekä aikuisten että 10-17-vuotiaiden versiona, jota pienemmätkin lapset voivat tehdä aikuisen kanssa.

Testin voi tehdä monella kielellä, kuten suomeksi tai ruotsiksi.

–Lasta pitäisi kannustaa yrittämisestä eikä esimerkiksi lahjakkuudesta. Yrittämällä saa monia asioita aikaan.

Nämä haasteet auttavat kehittymään

Lasta pitäisi tukea sopivasti – muttei liikaa.

–Jos koko ajan tekee lapsen puolesta kauheasti asioita valmiiksi, lapsi ei opi itse, Kati Kärkkäinen sanoo.

Sopiva haaste pienellekin lapselle voi olla se, että kannustaa häntä hoitamaan asiaansa kirjastossa, ilmoittautumaan itse terveyskeskuksessa tai kysymään kaupassa haluamaansa tavaraa. Kynnys ei saa olla liian iso, ja aikuisen olisi hyvä olla valmiina antamaan tukea, jos sellaista tarvitaan.

Vanhempi voi haluta vetäytyä tilanteista, joissa hän ajattelee, että lapsen pitäisi osata taito jo.

–Tekeminen on helppoa sille, joka jo itse osaa, mutta lapsi ei vielä kahdeksannella kerralla osaa sitoa kengännauhoja hyvin.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio