Työelämä

Nämä kaksi kysymystä saavat sinut ymmärtämään, miksi teet työtäsi – Edes toimitusjohtaja ei yleensä osaa vastata

Teemme töitä, koska on ihmisiä, joiden ongelmia pitää ratkoa ja joiden tarpeet pitää tyydyttää, aivotutkija Katri Saarikivi tiivistää.

Mauri Ratilainen
Nämä kaksi kysymystä saavat sinut ymmärtämään, miksi teet työtäsi – Edes toimitusjohtaja ei yleensä osaa vastata

"Oletteko huomanneet, että monessa yrityksessä on nyt havahduttu asiakaskeskeisyyteen? Tuntuu hassulta, että nyt on havahduttu siihen, että me teemme töitä ihmisille ja että meillä on töissä ihmisiä", aivotutkija Katri Saarikivi pohtii.

Tiina ElliläAamulehti, Helsinki

Tee se nyt heti. Mieti: mikä on se ongelma, jota sinun työsi ratkaisee? Kenen ongelma se on?

Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi sanoo, että nämä kysymykset ovat kaiken työnteon lähtökohta. Näihin kysymyksiin vastaamalla ihminen voi ymmärtää, miksi hän tekee työtään.

Vastaukset näihin kysymyksiin ovat työmme olemassaolon oikeutus.

–Kun kysyn tuon ensimmäisen kysymyksen toimitusjohtajilta, he alkavat usein nikotella. Öö...ratkaisen tässä osakkeenomistajan ongelmaa. Sitten kysyn, että oikeastiko. Lopulta päädytään siihen, että kyllä asiakas on se, jonka ongelmaa ratkotaan, Saarikivi kertoo.

Saarikivi puhui tiistaina 19. syyskuuta Helsingissä Mainontapäivässä, johon osallistui yli 500 mainosalan ammattilaista.

"Työ ei muutu"

–Teemme töitä, koska on ihmisiä, joiden ongelmia pitää ratkoa ja joiden tarpeet pitää tyydyttää, Saarikivi tiivistää.

–Työ ei muutu. Se on harvinaisen sitkeä, muuttumaton asia. Työtä on aina, koska kun saa yhden asian ratkaistua, tulee neljä uutta ongelmaa, jotka pitää ratkaista.

Saarikiven mielestä meidän ei pitäisi ajatella, että on jokin könttämäärä työtä, joka jaetaan jatkossa yhä enemmän ihmisten ja robottien kesken. Robotteja pitäisi alkaa ajatella työkaluina ja pohtia, mitä tehtäviä tekoälylle eli roboteille voisi antaa.

Loput työt voisi jättää ihmisille.

–Esimerkiksi ihmisen kyky empatiaan ja vuorovaikutukseen on parempi kuin tekoälyllä.

Ihminen on robottia parempi myös oppimisessa, luovassa ajattelussa, merkityksen antamisessa sekä joustavassa, eri asioiden yhteyksiä ymmärtävässä ajattelussa.

"Työ on ratkomista"

Työ ei Saarikiven mukaan siis muutu. Mutta työn muuttumisesta kuitenkin puhutaan enemmän kuin koskaan. Mikä siis muuttuu?

–Työnteko. Ja se on ongelmien ratkaisua. Keksimme uusia tapoja ratkaista ongelmia entistä älyllisemmin, ja se muuttaa työtä.

Koska työtä tehdään aina toiselle ihmiselle, työ on Saarikiven mukaan arvokasta vain, jos se on arvokasta ihmiselle, jolle sitä työtä tehdään.

"Älykkyydellä ei niin väliä"

Empatia voi siis olla ihmisen valtti työelämässä. Samoin kuin hyvät vuorovaikutustaidot.

Tutkija Saarikivi sanoo, että työntekijän älykkyysosamäärälläkään ei ole niinkään merkitystä kuin sillä, onko tiimin vuorovaikutus tehokasta.

–Vuorovaikutuksen laatu on tärkein selittäjä sille, menestyykö tiimi vai ei. Kyse on psykologisesta turvallisuudesta. Onko olo, että voin mokata töissä ilman, että minulle nauretaan? Voinko jakaa töissä itsestäsi jotain henkilökohtaista?, hän heittää.

Oleellista on myös, kokeeko tiimi tekevänsä työtä, joka näkyy jossakin. Ellei, sellaisesta työstä pitäisi tutkijan mielestä päästä eroon.

4 vinkkiä töihin

Katri Saarikivi pohtii, että kelpo digiloikka voitaisiin tehdä yksinkertaisesti sillä tavalla, että olisimme töissä kivempia toisillemme.

Hän listaa neljä keinoa, joilla vuorovaikutusta voidaan parantaa työpaikoilla:

1. Lyhyet puheenvuorot, ei monologeja.

2. Responsiivisuus. Tämä tarkoittaa mukautumiskykyä, joustavuutta, sopeutumiskykyä.

3. Kaikki pääsevät ääneen.

4. Empatiataidot.

Vuorovaikutus, jossa on edellä mainittuja piirteitä, johtaa kollektiiviseen älykkyyteen ja sitä kautta hyvään ongelmanratkaisukykyyn, ynnää Katri Saarikivi.

Onko sinulla mielikuvitusta?

Mitä empatia on? Katri Saarikiven mukaan se on kokoelma kognitiivisia taitoja.

Ensimmäinen näistä taidoista on mielikuvitus - jota hirveän harvalla työpaikalla Saarikiven mukaan edes yritetään ruokkia.

–Jos ihmisen mielikuvitus on rikas, hän pystyy kuvittelemaan itsensä toisen ihmisen asemaan. Rikas mielikuvitus on äärimmäisen tärkeä empatia- ja työtaito.

Empatia on myös taitoa tuntea toisen ihmisen tunteet ominamme.

Saarikiveä hämmästyttää se, että kun ihminen näkee kuvan, jossa toinen ihminen leikkaa itseään sormeen, näkijän aivoissa aktivoituvat samat osat kuin jos näkijän itsensä sormeen tulisi haava.

Empatia on Saarikiven mukaan myös altruismia, myötätuntoa. Kun ihminen tekee hyviä tekoja, mielihyväalueet aivoissa aktivoituvat.

Työpaikan rakenteita uusiksi

Katri Saarikivi sanoo, että työpaikoilla voimme jo nyt parantaa vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisukykyä esimerkiksi korjaamalla organisaation vanhoja rakenteita sellaisiksi, että ne tukevat vuorovaikutusta ja ongelmien ratkaisua.

Esimerkiksi hän näyttää kuvaa eduskunnan täysistunnosta, jossa puhujapöntössä seisova on hierarkisessa asemassa keskiöissä, ja muut häntä vastapäätä.

Näin syntyy vahva me-te-asetelma, joka ei ole lainkaan vuorovaikutuksellinen.

–Tämä asetelma ohjaa ihmiset pitämään monologeja ja estää älykästä ongelmanratkaisua, empatiaa ja kollektiivista älykkyyttä, mikä on mielestäni aika pelottavaa.

"Tietokone ei salli empatiaa"

Katri Saarikivi näyttää viittä kuvaa ihmisten silmistä, joista pitää päätellä, mikä on kyseisen ihmisen tunnetila. Esimerkiksi tällä tavalla empatiaa voidaan mitata: montako vastausta sait oikein.

–Jos empatiaa voidaan mitata, sitä voi kehittää, Saarikivi päättelee.

–Meillä on myös sensoriteknologiaa, jolla voidaan mitata tunteita, hän jatkaa ja esittelee kuvaa testaamastaan jalkapalloilijasta, johon on asennettu useita sensoreja.

Näin katsojat pystyivät ruudulta seuraamaan koko ottelun ajan, mitä pelaaja tuntee, kuten "voi ei, nytkö tämä tapahtuu!"

On olemassa myös perusläppärien kameroita, jotka koneälyn avulla tunnistavat koneenkäyttäjän tunteita. Tämä voisi ehkä ratkaista sitä ongelmaa, että internetissä tunnetilat eivät näy.

Esimerkiksi Saarikivi mainitsee yritysten chatit, joissa ei päästä kiinni siihen, mitä asiakas tuntee.

–Tietokone ei salli empatiaa. Minusta se on vakava puute. Kun emme saa riittävästi tietoa toisen tunteista, meidän on helppo käyttäytyä verkossa psykopaattisesti.

Katri Saarikivi johtaa The Nemo Project -tutkimushanketta Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.

Hän tutkii työssään tarkkaavaisuuteen, empatiaan ja hyvään vuorovaikutukseen liittyviä aivomekanismeja. Saarikivi uskoo, että kollektiivinen älykkyys on ihmislajin paras ongelmanratkaisumenetelmä.

Lue lisää työelämästä: Tulevaisuudessa pärjää se, joka osaa levätä – ei se, joka tekee eniten, työterveyspsykologi ennustaa

Kerttu, 19, perusti yrityksen, kun ei saanut töitä: Nyt hän otti hurjan uuden askeleen

Nyt on mojova bonus: Tampereella toimiva yritys antoi jokaiselle työntekijälle osakepotin, joka vastaa 40 prosenttia vuosipalkasta

Yrittäjä Laura Peippo, 26, paloi loppuun tehdessään työtä, josta ei pitänyt – Sitten tapahtui muutos, jonka takana on 5 tärkeää oppia

Katri Saarikiven neljän kysymyksen ohjelma

1. Tunnista. Mitä ongelmaa ratkaiset työssäsi ja kenen ongelma se on?

2. Tunnusta. Onko vuorovaikutuksen laatu ykkösasia? Keskitytkö/keskityttekö vuorovaikutuksen laatuun?

3. Mittaa. Onko vuorovaikutuksen laatu korkea? Ovatko empatiataidot riittävät?

4. Treenaa. Empatiaa ja vuorovaikutusta voi kehittää harjoittelemalla.


Lue myös nämä


Kommentit (30)

  • Mk

    Minä ainakin teen työtä että saan rahaa millä eläminen kustannetaan ja saadaan kaikki tarpeellinen. Jos voittaisin vaikka 3 milliä niin aika nopeasti loppuisi työnteko kun menisi motovaattori työn tekemiseen ja voisi keskittyä kotiin ja harratuksiin naiseni kanssa.

  • Nimetön

    ”Saarikivi uskoo, että kollektiivinen älykkyys on ihmislajin paras ongelmanratkaisumenetelmä.”

    Teoreettisesti kyllä, mikäli kollektiiviseen älyyn osallistuvat henkilöt ovat neutraaleja omille pyrkimyksilleen, tavoittelleen, eduilleen ja muille oman edun saavuttamisen tavoitteilleen ja
    tarkastelevat ongelmaa näiden ulkopuolisena.

    Toistaiseksi mikään työyhteisö ei tätä lopuksi toteuta, kuin satunnaisina poikkeuksina, joiden esiintymistiheys on lopuksi aika alhainen.

    Internet-välineet voivat luoda eristäytynyttä neutraalia vuorovaikutusta, mikäli lähtökohdat ovat otolliset ongelman ratkaisulle, edelleen käsiteltäväksi jonkin mielipideneutraalin tekoälyn avulla.

    Toistaiseksi talouselämä, hallinto, tai muut yhteisöt toteuttavat yhtenäisten etujen, ideologioiden, tai muiden yhtenäisten ryhmien muodostamina sisäistä ongelmanratkaisua, joka pyrkii säilyttämään itsensä olemassaolon sekä saavutetut edut ja hyödyt.
    Kollektiivinen äly toimii kyllä, mutta pirstaleisina saarekkeina.
    Ihmiskunnan tai edes kansakunnan tasolle sillä on vielä matkaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet