terveys

Näin rauhoitut ennen ylioppilaskirjoituksia tai muuta tärkeää koitosta – "Loivenna hallintapyrkimystä ja muista ettei ole hätää"

Psykologi Minna Martin muistuttaa, että sopiva jännittäminen on normaalia, siitä voi olla hyötyäkin, se tuo energiaa, osoittaa, että on tosissaan sekä virittää ja verryttää elimistön.

Jukka Ritola / arkisto
Näin rauhoitut ennen ylioppilaskirjoituksia tai muuta tärkeää koitosta –

Ylioppilaskirjoitukset alkavat maanantaina 11. syyskuuta. Psykologi Minna Martin sanoo, että sopivasta jännittämisestä on myös hyötyä.

Kirsikka OtsamoAamulehti

Syksy tuo tullessaan monenlaisia jännittäviä hetkiä. Esimeriksi ylioppilaskokeisiin kuuluvat kuuntelukokeet alkavat. Monessa perheessä valmistaudutaan parhaillaan tekemään parhaansa ja silloin myös jännittäminen kuuluu asiaan.

Mitä jännittäminen on? Entä miksi toiset kärsivät siitä enemmän kuin toiset, psykologi Minna Martin.

–Jännittäminen liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Osalla lähinnä sellaisiin, joissa joutuu haastetilanteeseen (esiintyminen, työpaikkahaastattelu, koetilanne) tai huomion kohteeksi. Pieni osa jännittää tavallisia sosiaalisia tilanteita, etenkin jos on uusi tilanne, vieraita ihmisiä ja outo paikka. Jotkut jännittävät myös tuttuja ihmisiä, joiden pelkäävät vaikkapa arvostelevan.

Millä konkreettisilla keinoilla jännittämistään voisi hallita esimerkiksi ennen testitilannetta, työhaastattelua tai ylioppilaskirjoituksia?

–Toiset kärsivät enemmän esimerkiksi koska ovat temperamentiltaan herkempiä, ujompia kuin muut. Osalla taas elämänkokemukset vaikuttavat voimakkaasti. Heillä on saattanut olla jännittämistä toistuvasti voimistavia kokemuksia ihmissuhteissa läpi elämän. Joillakin reaktiotapa ehdollistuu todella nopeasti. Usein jännittäminen muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta ja ongelmaksi se muodostuu vähitellen.

–En puhu yleensä jännittämisen hallinnasta tai kontrolloinnista, vaan päinvastoin kontrolloinnin ja hallintapyrkimyksen loiventamisesta, siitä luopumisesta. Toki suurin osa tarvitsee selviytymiskeinoja ja voimavaroja - se on eri asia. Jännittämistä ei tarvitse yrittää ottaa kontrolliin.

Mikä on vinkkisi koetilanteen keskelle, miten kehoaan voisi rentouttaa ja päästä parhaaseen omaan taitotasoonsa?

– Ennen haastetilannetta kannattaa tietysti valmistautua riittävän hyvin, mutta ei siten että ylivirittyy tai paineet kohoavat liian korkealle.On hyvä muistaa, että haaste on vain yksi asia elämässä, usein meillä on muutakin tärkeää meneillään. Suhteellisuuden hakeminen on tärkeää, vaikka kyseessä olisi tärkeämpikin haaste.

Voi olla viisasta suunnata huomio muihinkin asioihin, esimerkiksi liikunta voi olla toimiva tapa purkaa ylijännitystä. Miellyttävät asiat, ihmissuhteet ja riittävä rentoutuminen tasapainottavat oloa ennen haasteita.

Miten vanhempi tai läheinen voi tukea jännittävää lasta/aikuista?

–Läheinen voi tukea ottamalla jännittäjän tunteet todesta, ei vähätellä, eikä paisutella niitä. Tunteet ovat sitä mitä ovat, mutta usein ne loiventuvat itsellään ilman, että toiselle kovin paljon ennalta tarjoaa sitä ajatusta, ettei kannata jännittää. Voi jopa puhua siitä, että jännittäminen on normaalia, siitä voi olla hyötyäkin, se tuo energiaa, osoittaa, että on tosissaan ja virittää ja verryttää elimistön. On tärkeää olla rinnalla kävi haasteessa miten kävi. Epäonnistuminen ei ole maailmanloppu, mutta siltä saa tuntua. Sekin menee ohitse omia aikojaan.

Onko jännittämisestä jotain hyviä seurauksia?

–Jännittämisellä on paljon hyviä seurauksia. Sen avulla ihminen tunnistaa tärkeät asiat vähäpätöisistä. Se aktivoi ihmisen ja näin saa potentiaalit käyttöönsä. Se energisoi ja innostaa. Jännittämiseen kannattaa totuttautua eikä pyrkiä siitä eroon. Sopiva jännitys vain parantaa suoritusta samaan tapaan kuin verryttely urheilijaa.

Mikä on oma suosikkikeinosi laannuttaa kehon liiallista vireystilaa?

–Eri tilanteisiin sopii erilainen tapa laannuttaa yliviriämistä. Omatkin suosikkikeinoni vaihtelevat. Parasta on se, jos voi jutella ihmiselle, joka ei ala vähätellä tai puhua tyhjäksi jännittämistä. Kun saa kokea mitä kokee ja toinen vain hyväksyy. Itse pidän myös liikunnan ja rauhallisen hengityksen tuomasta tasapainottamismahdollisuudesta.

Jos jännittäminen vie unet, mitä muuta voisi tehdä kuin ottaa unilääkettä?

–Jos jännittäminen vie unet vain satunnaisesti, suosittelisin vain suostumaan siihen. Jos uni häiriintyy jatkuvasti, kannattaa hakea ammattilaiselta apua jännittämiseen ja uniongelman työstämiseen.

Lapselle kannattaa sanoa että jännitys on normaalia. Voi yhdessä miettiä mitä tarvitsee ja mikä voisi auttaa. Kannattaa ottaa syliin, rauhoittaa tai liikkua ja leikkiä. Jännittämisestä ei pidä tehdä numeroa eikä vaieta siitä.

Miten kanssaihmiset reagoivat ryhmän jännittäjään?

–Edelleen usein yhteisöt suhtautuvat jännittämiseen kuin se olisi jotain outoa ja ihmeellistä. Sanoisin, että jännittäminen on yleistä ja tavallista. Sitä ei kannattaisi päivitellä, pikemminkin ihmetellä, miksi en voisi itse suhtautua ihan neutraalisti siihen, jos joku jännittää.

Kirjoitit aiheesta kirjan, mikä oli itsellesi suurin oivallus?

–Kirjan kirjoittamisessa ei tullut suuria yllätyksiä, koska aihe oli muhinut vuosia mielessäni. Oli muita kirjoja kirjoitettavana ennen tätä, joten jouduin miettimään asiaa mielessäni pitkään.

–Ehkä yksi yllätys tuli oivalluksesta, miten kateus ja jännittäminen voivat liittyä monimuotoisilla tavoilla toisiinsa. Ylipäänsä minua kiehtoo ajatus, että joskus jännittäminen on enemmänkin yritys selviytyä jostain vaikeasta asiasta kuin seuraus tai oire.

–Joskus jännittäminen peittää alleen asian, joka on se varsinainen ongelma. On kiehtova yrittää ymmärtää kunkin ihmisen jännittämisen luonnetta ja merkitystä.

Mitä sanoisit esimerkiksi nuorelle, joka jännittää vaikka ylioppilaskirjoituksia?

–Kaikille nuorille haastetilanteisiin meneville sanoisin, ettei tarvitse onnistua täydellisesti oikeastaan paljon missään elämässä. Riittää kun yrittää ja usein voi yrittää uudelleen. Ei ole hätää vaikka siltä voi tuntua. Aikuisinakin meinaamme unohtaa, että tämä on vain elämää. Ei tarvitse olla täydellinen, riittävän hyvä riittää.

valokuvaaja pasi leino
Psykologi Minna Martin on kirjoittanut kirjan, joka paneutuu jännittämisen mekanismeihin.

Psykologi Minna Martin on kirjoittanut kirjan, joka paneutuu jännittämisen mekanismeihin.

Minna Martin

Ammatti: Psykologi ja psykoterapeutti. Ensimmäiseltä ammatiltaan fysioterapeutti ja liikuntaryhmien ohjaaja.

Työskentelee: psykologina ja yksityisyrittäjänä. Psykoterapian ja työnohjauksen ja lisäksi tekee koulutustyötä ympäri Suomea ja kirjoittaa ammatillista kirjallisuutta.

Juuri nyt: Kirjoitti kirjan Saa jännittää -jännittäminen voimavarana (Kirjapaja 2017). Kirja kertoo jännityksen merkityksestä arjessa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet