Tiede

Tämä lihalta maistuva ja tuoksuva pihvi on tehty kasveista – Leikatessa pihvi jopa verestää

Kasviperäisistä raaka-aineista valmistetaan maailmalla lihan makuisia ja tuntuisia tuotteita. VTT:n mukaan tekeillä on elintarviketalouden neljäs vallankumous. Jarruina kehitykselle ovat toistaiseksi hinta ja asenteet.

Impossible Food
Tämä lihalta maistuva ja tuoksuva pihvi on tehty kasveista – Leikatessa pihvi jopa verestää

Amerikkalaisen Impossible Foodsin hampurilaispihvit valmistetaan kasveista. Lihan tuntua niihin saadaan bioreaktorissa kasvatetusta, hemoglobiinia muistuttavasta proteiinista.

Hanna Artman

Vuonna 2050 maailmassa ennustetaan olevan yhdeksän miljardia ihmistä. WHO:n mukaan se tarkoittaa, että meidän pitäisi tuottaa tuolloin vuosittain seitsemänkymmentä prosenttia enemmän ruokaa kuin mitä me nyt tuotamme.

Tähän maapallomme ei kuitenkaan taivu, jos jatkamme ruoan tuottamista nykyisin käytössämme olevilla mekanismeilla.

Yksi ratkaisu kasvavaan ravinnon tarpeeseen ja pieneneviin ekologisiin resursseihin on kehittää uusia tapoja tuottaa ravintoa. Se tarkoittaa esimerkiksi suljetuissa systeemeissä, kuten bioreaktoreissa, soluista kasvatettua ruokaa.

Kuulostaako omituiselta? Todellisuudessa se ei kuitenkaan ole sitä, vaan osin jo tätä päivää.

Espoossa VTT tutkii

Suomalaisen ruokateollisuuden käyttämät hiivat on kasvatettu bioreaktoreissa jo pitkään. Lisäksi Nasa on tutkinut jo vuosikymmeniä, miten kantasoluista voisi kasvattaa bioreaktoreissa lihassoluja ruoan tuottamiseen.

Nyt uutta on kuitenkin mittakaava: enää markkinoiksi ei mietitä pieniä kategorioita, vaan kaikkia maailman kansalaisia ja vallitsevaa ruokateollisuutta.

–Kasvuvoimaksi soluviljelmille voidaan yksinkertaisimmillaan antaa lähes ilmaisia asioita, kuten sähköä ja hiilidioksidia, mikä irrottaa ruoantuotannon maaperästä ja heijastuu myös ruoan lopulliseen hintaan, kertoo uuden ruoan parissa päivittäin töitä tekevä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija, tohtori Lauri Reuter.

VTT
VTT:n tutkija, tohtori Lauri Reuter kehittelee synteettistä ruokaa VTT:n tutkimuslaitoksella Espoossa. Kasvisoluja voidaan tulevaisuudessa käyttää joko ainesosiksi elintarvikkeisiin tai ruoaksi sellaisenaan.

VTT:n tutkija, tohtori Lauri Reuter kehittelee synteettistä ruokaa VTT:n tutkimuslaitoksella Espoossa. Kasvisoluja voidaan tulevaisuudessa käyttää joko ainesosiksi elintarvikkeisiin tai ruoaksi sellaisenaan.

Soluja viljelemällä myös kaikki ruoan tuotantoon liittyvät resurssit saadaan hyödynnettyä kokonaan. Tuotannossa ei synny ylimääräisiä päästöjä vesistöihin tai ilmakehään ja voimme kasvattaa vain sen, minkä tarvitsemme: esimerkiksi kokonaisen lehmän sijaan pelkkää maitoa.

Lauri Reuter työskentelee kasvisoluviljelmien parissa VTT:n tutkimuslaitoksella Espoossa.

Kasvisoluja voidaan tulevaisuudessa käyttää joko ainesosiksi elintarvikkeisiin tai ruoaksi sellaisenaan.

–Tulevaisuudessa ei ole kauheasti väliä, mistä raaka-aineesta jokin asia on tehty. Jo nyt on mahdollista prosessoida täysin kasviperäisistä raaka-aineista lihan makuisia ja tuntuisia tuotteita.

Näin tekee jo nyt Yhdysvalloissa toimiva Impossible Foods -niminen kasvuyritys. Heidän hampurilaispihvinsä on valmistettu kasveista, mutta on lihan makuinen ja tuoksuinen. Leikatessa pihvi jopa verestää aivan kuin oikein valmistettu chateaubriand.

Verevyys on saatu tuotteeseen lisäämällä siihen bioreaktoreissa kasvatettujen hiivojen avulla tuotettua hemoglobiinia muistuttavaa proteiinia.

–Kun kasveista saa lihankaltaisia tuotteita, ei lihassolujen kasvattaminen kantasoluista, saati sitten kokonaisessa eläimessä ole välttämättä kovin perusteltua, Reuter sanoo.

Impossible Food
Impossible Foods tuottaa kasvista valmistettuja hampurilaispihvejä, jotka jopa verestävät leikatessa lihan tapaan.

Impossible Foods tuottaa kasvista valmistettuja hampurilaispihvejä, jotka jopa verestävät leikatessa lihan tapaan.

Lihassolujen kasvattaminen on huomattavasti kasvisolujen kasvattamista hankalampi prosessi, sillä lihassolut ovat tarkkoja olosuhteista, joissa ne voivat kasvaa.

–Lisäksi niitä pitää erikseen treenata lihakseksi ennen kuin ne voivat päätyä pihviksi lautaselle, Reuter toteaa.

Molekyyleistä rakennettua viiniä

Jotta uudet teknologiat voivat mullistaa ruoantuotannon, tarvitaan hyviä kaupallistajia. Tämä rooli on nyt startupeilla.

Impossible Foodsin ohella yksi sellainen on Piilaaksossa toimiva Ava Winery, joka pyrkii haastamaan tulevaisuudessa Kalifornian viiniteollisuuden. Ava Wineryssa viinit rakennetaan molekyyleistä käsin laboratoriota muistuttavissa olosuhteissa.

–Kun viini on ensin analysoitu ja purettu osiin, se voidaan rakentaa molekyyliosista uudelleen viiniksi ilman, että maku ja tuoksu kärsivät, Reuter kertoo.

Uutta ruokaa edustavien tuotteiden markkinoille tulon esteenä on vielä toistaiseksi hinta.

Ensimmäinen hampurilainen, jonka pihvi oli kasvatettu kantasoluista, esiteltiin toimittajille Lontoossa vuonna 2012. Hampurilaispihvin tekokustannusten kerrottiin olleen 250 000 dollaria.

Hinnat tulevat kuitenkin normalisoitumaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Hiilidioksidista ja sähköstä mikrobien avulla tuotettu proteiini tulee odotettavasti olemaan soijan kanssa kilpailukykyinen jo hyvinkin pian.

Sen jälkeen kyse on enää siitä, olemmeko me kuluttajat valmiita muuttamaan vuosisatojen aikana oppimamme tapamme käsittää ruoka.

Ruoan neljä vallankumousta

Vallankumouksellisia muutoksia ruoantuotannossa on ollut ihmiskunnan historiassa kolme, ja nyt tekee tuloaan neljäs, älykäs vallankumous.

1. Keräilyn ja metsästyksen kausi

Aina noin 10 000 ekr. saakka elimme keräily- ja metsästyskulttuureissa.

Vaelsimme ruoan perässä pitkiä matkoja. Ruoan niukkuus rajoitti väestönkasvua.

2. Maanviljelyn ja laiduntamisen kausi

Noin 10 000 vuotta ekr. alkaen aloimme viljellä maata.

Se mahdollisti samalla asettumisen yhteen paikkaan.

3. Teollisen ruoantuotannon kausi

1900-luvun puolivälissä ruoan tuotanto tehostui merkittävästi.

Kehitimme muun muassa synteettiset lannoitteet, joiden myötä satojen määrä moninkertaistui.

Aloimme tuottaa yhä enemmän ravintoa samanaikaisesti kun maanviljelyn ja karjankasvatuksen parissa työskentelevien ihmisten määrä väheni.

Väestönkasvu räjähti ruoan massatuotannon myötä.

4. Älykkään tuotannon kausi

2000-luvun ensimmäinen vuosisata on jo älykkään tuotannon aikakautta.

Ruoantuotanto irtoaa maaperästä, mikä mahdollistaa sen, että ruokaa voidaan tuottaa soluista ääriolosuhteissa pienillä kustannuksilla.

Koko ruokaketju digitalisoituu, ja samalla yksilön hyvinvointia tukeva, personoitu ruoantuotanto ja ruokailu yleistyy.

Lähde: VTT


Kommentit (10)

  • Nimetön

    Itse en ole eläissäni käyttänyt eläviä eläimiä tai kasveja ruuakseni koskaan.
    Ruokani on aina ollut asiallisesti tapettua.
    En itsekään ymmärrä, miksi lihasta kieltäytyvien ruuan pitää muistuttaa lihaa sen kummemmin ulkonäöltään kuin nimiltäänkään.
    Kasvismakkara tai tofupihvi kuulostavat jo nimeltään yököttävältä, koska kasvikset ja muut ei-lihatuotteet voivat olla herkullisia, mutta nimi pilaa ne suoraan.

  • Nimetön

    Onko ihmisiltä mennyt lopullisesti järki? ”Kaupasta löytyy jo nyt tosi hyviä lihan korvaavia tuotteita …”
    Ei ole lihalle korvaavaa tuotetta! Ei ole ollut eikä tule olemaan. Ainoastaan vinksahtanut mieli voi tuottaa tuollaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Ei osata enää tehdä eroa ihmisen ja elukan välille.
    Paljon puhutaan tästä maapallon väestönkasvusta. Tottahan se on, mutta luonnolla on myös keinonsa vähentää populaatiota. Ihminen vain sorkkii joka paikkaan väliin ja yrittää estää luonnon omaa sääntelyjärjestelmää. Sen on mahdollistanut kehittynyt teknologia. Mutta ihminen tulee häviämään tämän taistelun ja luonto ottaa jossain vaiheessa langat käsiinsä. Eikä sen jälkeen puhutakaan enää, etteikö olisi mahdollisuutta kasvattaa lihakarjaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet