Luonto

Kevätpelloille laskeutuvissa joutsenparvissa voi olla satamäärin lintuja – Kansallislinnun pelastuminen sukupuuton partaalta on todellinen menestystarina

Laulujoutsenella on kautta historian ollut merkittävä asema suomalaisten sydämissä.

Tuomo Hurme
Kevätpelloille laskeutuvissa joutsenparvissa voi olla satamäärin lintuja – Kansallislinnun pelastuminen sukupuuton partaalta on todellinen menestystarina

Laulujoutsenen valinta Suomen kansallislinnuksi oli aikoinaan lähes itsestään selvää. Muutamassa vuosikymmenessä se on vakiinnuttanut asemansa koko maan pesimälinnustossa, vaikka se joskus oli vaarassa kadota sukupuuttoon.

Tuomo HurmeEura

Otsikoissa ovat yleensä ne lintulajit, jotka ovat ihmisen vaikutuksesta ajautuneet uhanalaisten ”punaiseen kirjaan”. Mutta päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy, kuten Suomen kansallislintu laulujoutsen.

Laulujoutsenella on kautta historian ollut merkittävä asema suomalaisten sydämissä. Se on esimerkiksi Kalevalassa tärkeä hahmo, ja kansanrunoutemme on monin tavoin käsitellyt joutsenta, jonka puhtaanvalkeassa asussa on aina nähty tiettyä symboliikkaa. Kaikesta tästä huolimatta laulujoutsen hävitettiin maastamme metsästämällä sukupuuton partaalle.

Joutsenen voimakkaaseen taantumiseen kiinnitti julkisuudessa ensimmäisenä huomiota tunnettu lintutieteilijä Einari Merikallio, joka jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varoitteli lajin olevan häviämässä pesimälinnustostamme.

1940-luvun lopulla Merikallio esitti omiin laskentoihinsa perustuneen arvion, jonka mukaan Suomessa pesi silloin enää 15 paria joutsenia, kaikki kaukana pohjoisimman Lapin tiettömillä tunturiseuduilla.

Tuomo Hurme
Laulujoutsenet elävät elinikäisessä liitossa. Ne pariutuvat jo nuorina ja asettuvat elinpiirilleen niin sanottuina kihlapareina jo ennen ensimmäistä pesintää.

Laulujoutsenet elävät elinikäisessä liitossa. Ne pariutuvat jo nuorina ja asettuvat elinpiirilleen niin sanottuina kihlapareina jo ennen ensimmäistä pesintää.

Näin jälkikäteen on helppo arvailla, että Merikallion epäilys lienee ollut liiankin synkkä. Sen aikaisilla menetelmillä ei ollut mahdollista kartoittaa kovin luotettavasti laulujoutsenen kaltaisen erämaisen eläjän kokonaiskantaa.

Joka tapauksessa joutsen oli hälyttävän vähälukuinen. Kun eläinlääkäri, kirjailija Yrjö Kokko lappalaisystävineen ryhtyi etsimään pohjoisen tuntureilta pesivää joutsenparia valokuvatakseen ja tehdäkseen siitä kirjan, kesti kuusi vuotta ennen kuin pesä löytyi. Kokon teos Laulujoutsen – Ultima Thulen lintu ilmestyi vuonna 1950, ja sitä seurasi kirja Ne tulevat takaisin vuonna 1954.

Nämä kirjat Suomen kansa otti vastaan uudenlaisella asenteella luonnonsuojelua kohtaan. Siitä alkoi laulujoutsenen paluu, joka on ollut linnustomme piirissä aivan ylivoimainen, vertaansa vailla oleva menestystarina.

Tuomo Hurme
Ennen joutsenta pidettiin arkana erämaiden asukkaana. Nyt on kaikki toisin. Keväiset muuttoparvetkin saattavat ruokailla aivan asutuksen lähipelloilla.

Ennen joutsenta pidettiin arkana erämaiden asukkaana. Nyt on kaikki toisin. Keväiset muuttoparvetkin saattavat ruokailla aivan asutuksen lähipelloilla.

Kun laulujoutsenen tarkoituksellinen vaino loppui, se tottui nopeasti ihmisen läheisyyteen ja levittäytyi vähä vähältä yhä etelämmäksi. Ilmeni, että joutsen itse asiassa olikin ensi sijassa Etelä- ja Keski-Suomen lintu, koska täällä se pystyy kasvattamaan isompia poikueita ravinteikkaissa vesissä. Lapin karuissa tunturilompoloissa se elää menestyksensä äärirajoilla: ravintoa on niukasti ja vedet voivat jäätyä ennen kuin poikaset saavuttavat lentokyvyn.

Meidän päivinämme laulujoutsen on koko Suomen asukas etelärannikolta pohjolan perukoille. 1990-luvun alussa pesivä kanta arvioitiin 1 500 pariksi, ja nykyisin parimäärä lienee jo lähemmäs 7 000. Pesivien parien lisänä ovat nuoret kihlaparit, jotka eivät vielä tuota poikasia.

Joutsen on helpoimmin havaittavissa ja näkyvimmillään juuri näin kevätmuuton aikaan, kun muuttoparvet kokoontuvat jäistä vapautuville järville ja peltojen tulviin. Parvissa voi olla satamäärin lintuja ja niiden kauas kantava toitotus on konserttia, jota luonnonystävä ei koskaan kyllästy kuuntelemaan.

Tuomo Hurme
Laulujoutsen on aikaisimpia muuttolintujamme. Pieni määrä niitä myös talvehtii sopivaa ravintoa tarjoavissa sulapaikoissa.

Laulujoutsen on aikaisimpia muuttolintujamme. Pieni määrä niitä myös talvehtii sopivaa ravintoa tarjoavissa sulapaikoissa.

Kun joutsenia ei enää ammuta, niillä ei liiemmin muita uhkia olekaan. Tavallisin joutsenen kuolinsyy on nykyisin sähkölankoihin törmääminen. Etenkin pelloilla levähtävät parvet ovat vaarassa, kun ne ilmaan noustessaan hetken aikaa joutuvat harrastamaan matalalentoa sähkölinjojen tasalla.

Onneksi sähköyhtiöt ovat aika aktiivisia varustamaan riskialttiissa paikoissa olevia lankoja värikkäin palloin, jotka parhaassa tapauksessa pelastavat joutsenet törmäyksiltä.

Onko joutsenen ylettömästä runsastumisesta sitten koitunut mitään haittaa?

On pelätty, että joutsen syrjäyttäisi pesimäpaikoiltaan hanhia ja pienempiä sorsalintuja. Mitkään tutkimukset eivät kuitenkaan ole tällaisia epäilyjä vahvistaneet. Kieltämättä laulujoutsen on vahva laji ja se pärjää yleensä kilpailussa kyhmyjoutsenen kanssa. Mutta eikös se olekin ihan oikein, että alkuperäislajistoomme kuuluva kansallislintu pitää vieraslajin kurissa?


Kommentit (3)

  • Luomuruokaa

    Jokohan niitä pääsisi kohta syömään? On kauhia nälkä.

  • Nimetön

    En tiedä tuosta tarkoituksellisesta vainosta mutta joutsenesta varmasti riitti murkinaa isommallekin perheelle aikaan jolloin lähikaupasta ei saanut valmiita broilerisuikaleita.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio