Ihmiset

Kerrostalokyttääjä kokee olevansa hyvin vastuullinen henkilö – "Hän ajattelee, että pakkohan jonkun on katsoa perään, kun muuten täällä elettäisiin kuin pellossa"

Ihmiset ärsyyntyvät naapuriensa normaalista elämästä aiempaa herkemmin. Eri alojen asiantuntijat avaavat ilmiötä ja sen taustoja. Oletko sinä kohdannut tällaista naapuria kerrostalossa? Kerro meille osoitteeseen al.ihmiset@aamulehti.fi

Joonas Salli
Kerrostalokyttääjä kokee olevansa hyvin vastuullinen henkilö – "Hän ajattelee, että pakkohan jonkun on katsoa perään, kun muuten täällä elettäisiin kuin pellossa"

Ihmiset ovat erilaisia, ja toiset ovat kiinnostuneempia naapureidensa elämästä kuin toiset. Joku voi kokea naapurin kyttäämisenä sen, mikä toisen mielestä on luonnollista uteliaisuutta.

Harri Vallin

Lasten äänet, suihkussa tai vessassa käyminen illalla, liiallinen vedenkäyttö, ruuanlaitto väärään aikaan ja koirien pissattaminen pihanurmikolle – muun muassa nämä asiat nousivat esiin Satakunnan Kansan kerrostalokyttäämistä koskevassa kyselyssä.

–Klassisia esimerkkejä asioista, jotka aiheuttavat eripuraa taloyhtiöissä. Kiistakapuloina on usein meteli tai muu äänihaitta, ja lemmikit ovat yksi kestoaihe, sanoo johtaja Marjut Joensuu Isännöintiliitosta.

Satakunnan Kansan verkkosivuilla julkaistussa kyselyssä kysyttiin lukijoiden kokemuksia kerrostalokyttääjistä sekä siitä, mikä kyttääjiä harmittaa ja miten he tuovat sen esiin.

Kerrostalokyttääjällä tarkoitetaan taloyhtiön asukasta, joka ärsyyntyy mitä pienimmistä asioista. Hän saattaa ojentaa muita asukkaita ilmoitustaululle kiinnittämillään paperilapuilla tai ottaa yhteyttä suoraan isännöitsijään tai poliisiin. Kyttääjä voi olla myös ylikiinnostunut muiden asukkaiden elämästä ja raportoida havainnoistaan innokkaasti eteenpäin. Mitenkään virallinen termi se ei ole, eikä kyttääjän määrittelykään ole täysin mutkatonta.

–Kyttääjän leiman voi saada, vaikka puuttuisi vain asioihin, joihin saa ja kuuluukin puuttua, sanoo psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta.

Kyttäämisen yleisyydestä ei ole tilastotietoa. Isännöitsijät saavat kuitenkin Joensuun mukaan taloyhtiöiltä paljon siihen liittyviä yhteydenottoja.

–Tuntuu, että häiriintyminen on lisääntynyt.

Ehkä yleisin syy taloyhtiöiden eripuraan ovat erilaiset äänet. Tutkijatohtori, äänimaisematutkija Meri Kytö Tampereen yliopistosta on perehtynyt kerrostalojen äänimaisemaan ja äänellisiin naapurisuhteisiin.

–Kerrostalojen äänimaisemasta tekee pulmallisen se, että ihmiset asuvat neljään seinään rajoittuvissa kopeissa. Äänet eivät kuitenkaan rajoitu niihin seiniin, vaan osa ihmisen elämästä vuotaa äänten mukana ulos.

Se, ärsyyntykö kuulija äänestä, ei hänen mukaansa riipu yleensä äänen lähteestä, vaan sen ennakoitavuudesta ja hallittavuudesta.

–Jos naapurissa on illalla bileet, joista ei ole ilmoitettu etukäteen, ihmiselle tulee olo, ettei hän pysty hallitsemaan tilannetta, mikä saa hänet ärsyyntymään.

Jos ihminen yrittää nukkua, mikä tahansa ääni muuttuu häiritseväksi.

Ääniin reagoidaan Kydön mukaan niin voimakkaasti, koska ne viestivät tunteesta ja toiminnasta.

–Kotona ollessaan ihminen haluaa päättää itse, millaisella tuulella hän on. Jos naapurista kantautuu riidan ääniä, hän joutuu mukaan toimintaan, johon hän ei haluaisi.

Naapurista kuuluva ääni voi olla kuulijan korvassa ärsyttävä, vaikka se olisi tuttu omastakin asunnosta, vieläpä huomattavasti voimakkaampana. Omassa asunnossa huutava oma lapsi ei häiritse läheskään niin paljoa kuin naapurissa huutava naapurin lapsi.

Äänet voivat ärsyttää myös siksi, että ne ovat tabuja. Esimerkiksi wc:n vetämisestä ja seksistä syntyvät äänet ovat sellaisia.

–Et vain halua tietää, koska naapuri ulostaa tai harrastaa seksiä.

"Et vain halua tietää, koska naapuri ulostaa tai harrastaa seksiä.

Meri Kytö

Tutkijatohtori, äänimaisematutkija

Tampereen yliopisto

Millaisia häiriöitä taloyhtiön asukkaan sitten pitää sietää, ja mihin kokemiinsa epäkohtiin hän voi puuttua hyvällä omatunnolla olematta kyttääjä? Joensuun mukaan kaikki normaali elämä on sallittua taloyhtiöissäkin.

–Lapset saavat leikkiä, suihkussa saa käydä, pianonsoittoa saa harjoitella ja koira saa haukkua. Jos asuu taloyhtiössä, ei voi vaatia täydellistä hiljaisuutta.

Rajansa on silti kaikella. Jos pianoa soitetaan tai koira haukkuu koko päivän, ei se ole normaalia, taloyhtiöön sopivaa elämää.

Mikä sitten saa ihmisen ärsyyntymään naapurien tuiki tavallisesta elämästä? Ojanen näkee ilmiön taustalla Suomessa vallitsevan yksilökeskeisen kulttuurin. Sen seurauksena ihmiset ovat hyvin herkkiä kaikille ärsykkeille ja pyrkivät suojelemaan omaa reviiriään.

–Suomalaisten herkkyydessä on valtava kontrasti, kun siirrytään maantieteellisesti melkeinpä mihin päin hyvänsä. Esimerkiksi afrikkalaisissa tai aasialaisissa asuinympäristöissä on varmasti paljon enemmän ärsykkeitä kuin täällä, mutta eivät ne siellä ketään häiritse.

Osa ihmisistä voi olla yliherkistyneitä erilaisille ärsykkeille kokemiensa vastoinkäymisten takia. Elämässä koetut ikävät asiat voivat aiheuttaa katkeruutta ja epäluuloisuutta muita ihmisiä kohtaan, mikä voi purkautua kyttäämisenä.

–Kyttääjiin kohdistuu usein kritiikkiä, mikä voi olla aika suoraakin. Se voi vain ruokkia epäluuloisuutta.

Myös yksinäisyys, toimettomuus ja osattomuus tai silkka uteliaisuus voivat Ojasen mukaan aiheuttaa tällaista käytöstä.

Kyttääjä mielletään usein vähän iäkkäämmäksi henkilöksi, joka on asunut taloyhtiössä pitkään.

–En lähtisi syyllistämään mitään ihmisryhmää. Ihmisillä on erilaisista elämäntilanteista riippuen enemmän tai vähemmän aikaa keskittyä siihen, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Jos on päivät pitkät kotona, niin sitä aikaa on tietenkin enemmän, Joensuu sanoo.

Naapuriensa asioista ylikiinnostunut ja niistä mielellään muille naapureille raportoiva ihminen voi kokea olevansa taloyhtiön moraalinvartija.

–Kyttääjä kokee todennäköisesti olevansa hyvin vastuullinen henkilö. Hän ajattelee, että pakkohan jonkun on katsoa perään, kun muuten täällä elettäisiin kuin pellossa, Ojanen sanoo.

"Kyttääjä kokee todennäköisesti olevansa hyvin vastuullinen henkilö.

Markku Ojanen

Psykologian emeritusprofessori

Tampereen yliopisto

Joensuu näkee ilmiön perimmäisenä syynä keskustelevan kulttuurin puutteen.

–Keskustelu on ainoa tapa ratkoa ristiriitoja. Siinä tarvitaan valmiutta kompromisseihin, sillä taloyhtiöissä kukaan ei voi sanella sääntöjä yksin, Joensuu sanoo.

Kyttäämisen kohteeksi joutuu Joensuun mukaan yleensä normaalista poikkeavat asukkaat.

–Jos taloyhtiössä on paljon iäkkäitä asukkaita, mutta sinne muuttaa nuoria tai lapsiperheitä, voi syntyä ristiriitoja. Sama toimii myös toisinpäin.

Ratkaisuksi hän ehdottaa peruskohteliaisuutta ja sitä, että taloyhtiöissä mietittäisiin, miten taloyhtiöön saataisiin hyvää yhteishenkeä. Myös Ojanen näkee ratkaisun avaimet yhteisöllisyyden kehittämisessä. Sen yhdistäminen yksilökeskeiseen kulttuuriin ei ole kuitenkaan helppoa.

–Osa yhteisöllisyyttä on, että tiedämme toisten ihmisten asioita. Jotkut taas ovat yliherkkiä uteliaisuudelle ja kokevat sen kyttäämisenä.

Oletko sinä kohdannut kerrostalokyttäämistä? Kerro meille osoitteeseen al.ihmiset@aamulehti.fi tai tämän jutun keskustelukenttään.


Kommentit (25)

  • Nimetön

    Usein miettinyt sitä,että metelöinti on nykyään ihmisen tärkein oikeus kerrostalossa,mutta hiljaisuus ei ole.

    Ja tarkoitan tällä päivisin tapahtuvaa metelöintiä,normaalit asumisen äänet on toki normaaleja eikä nyt hiipien tarvi liikkua eikä kuiskaten puhua,mutta sellainen meteli jossa vuorotyöläinen ei vaan voi nukkua,se ei ole normaalia.

    Meneppä sanomaan päivällä naapurille,että olisiko mahdollista olla hiukan hiljempaa niin vastaus on ettei tarvitse koska nyt ei ole yö ja siksi on oikeus pitää ääntä.

    Miten ja miksi tähän on ajauduttu,se on melkoinen mysteeri ja sen asenteen,että metelöinti on oikeus huomaa siitä miten vaikea metelöijää on saada häädettyä.

  • Eikös?

    Jatkuva päivästä toiseen ja tuntikausia kestävä asunnossa tapahtuva puukengillä kävelykään ei todellakaan ole normaalia asumisen ääntä päiväaikanakaan. Eikä myöskään kannabiksen haju rappukäytävässä ja sen tunkeutuminen toisten asuntoihin tai laitapuolenkulkijoiden majailu rappukäytävän alaosissa. Kerrostalokyttäämis-termi on vanhanaikanien ja juntti. Nykyisin on todellakin tarpeen pitää silmänsä auki. Ei pidä esim. päästää ihmisiä sisälle lukittuihin ja kamerallisilla ovikelloilla varustettuihin taloihin, eikä tietysti muihinkaan taloihin. Jokainen kulkekoon omilla avaimillaan tai soittakoon kelloa kylään tullessaan. Vastuuttomat sekoilijat ja sooloilijat eivät kuulu yhteisen omaisuuden hallitsijoiksi, ei kerrostaloissa eikä muuallakaan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio