Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kannattaako asuntolainassa pitää lyhennysvapaata ja sijoittaa? Kysyimme asiantuntijoilta vinkkejä – Suosio on kasvanut

Kannattaako lyhennysvapaan aikana käyttöön jäävän rahan sijoittaminen? Kysyimme Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipellolta ja Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjulta . Pankkiammattilaisten lisäksi kysyimme säästämisestä ja velkaantumisesta kirjan kirjoittaneen rahoitusasiantuntija Jenni Selosmaan vinkit. Sijoittaminen Lyhennysvapaata ottaa tänä vuonna arviolta 60 000 kotitaloutta. Vapaan pituus on neuvottelukysymys, ja niitä tehdään pääsääntöisesti muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Finanssialan keskusliiton mukaan keskimääräinen asuntolaina on tällä hetkellä noin 154 000 euroa per pariskunta. Lyhennysvapaan pituus vaihtelee. Lyhennysvapaan aikana on maksettava korot. Ensin on siis laskettava, kuinka paljon ylimääräistä korkoa jää maksettavaksi. Esimerkkilaskelma perustuu lainaan, jonka suuruus on tuo keskimääräinen 154 000. Kun 12 kk Euribor on + 0,95 %, ylimääräisiin korkoihin menee kahden vuoden aikana noin 3 000 euroa. Jos kaksi vuotta laittaisimme sivuun lyhennykset, meillä olisi säästössä 14 000 euroa. Sijoitustapoja on korkorahasto tai osakerahasto tai suoraan osakkeet. Tarkastelemme tässä vähäriskisintä tapaa, vaikka osakemarkkinoilla on tällä hetkellä hyvä tilanne, kun korot ovat alhaalla ja kurssit nousevat. Senioristrategisti Kaisa Kivipelto sanoo, että hajautetun mallisalkun keskimääräinen odotettu tuotto vuoden jälkeen on kaksi prosenttia. Hajautettu tarkoittaa sitä, että siinä on korkosijoituksia eri korkoluokista. Keskimääräinen on keskimääräistä: Vuoden jälkeen tuotto on 95 prosentin todennäköisyydellä jotain kolmen prosentin tappiosta jopa kahdeksan prosentin tuottoon. Tuotto voikin siis lyhyellä aikavälillä olla pelkkää tappiota. –On mahdollista, että turvallisiin korkosijoituksiin sijoitetun salkun tuotto on negatiivinen vuoden jälkeen. Lyhennysvapaasta vapautuneiden rahojen sijoittaminen voi johtaa muutaman vuoden sijoitusaikana pääoman pienenemiseen, joka ei tietenkään ole viisasta rahankäyttöä, Kivipelto sanoo. Yli neljän vuoden pituisten sijoitusten tuottoennuste on paremmin ennakoitavissa. Pitkällä aikavälillä tuotoilla on tapana lähentyä keskimääräisiä tuottotasoja, eli osakkeissa alueesta riippuen vuosittain 4 — 7 prosenttia tuottoa ja korkosijoituksissa 2 — 3 prosenttia per vuosi. Yksi asia tulee siis ainakin selväksi: raha pitää pystyä sijoittamaan pidemmäksi aikaa. Mitä pidempi aikaväli, sitä todennäköisempää, että tuotto on positiivinen eikä pääomia menetetä. Vähävaraisen ei kannata ryhtyä sijoittamaan lyhennysvapaista jäävää osuutta. Maksa, säästä ja sijoita Kivipellon neuvo on sijoittaa ja maksaa lainaa takaisin. –Lainan lyhennykset tulee olla suhteessa maksukykyyn. Jos se on niukka, niin ei kannata siirtää lyhennyksiä epävarmaan tulevaisuuteen. Turvallisempi säästämistapa näissä tilanteissa onkin asettaa kuukausittainen lyhennys mielekkääksi ja sitten jatkuvasti säästää koko laina-ajan kuukausittainen ylijäämä, Kivipelto toteaa. Samalla linjalla on Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. –Jos asuntolainan takaisinmaksu on 20 vuotta jos koko tämän ajan laittaa hieman sivuun, niin saa enemmän hyötyä kuin siinä tapauksessa, että maksat asuntolainan pois ja sitten alat vasta säästämään, Kangasharju toteaa. Korot voivat nousta tulevaisuudessa, eli lainakustannus voi nousta. Silloin on hyvä olla rahaa säästössä. Rahoitusasiantuntija Jenni Selosmaa neuvoo jokaista laittamaan kuukausittain jemmaan kymmenyksen verran tuloista. Hän suosittelee lämpimästi säästöjen pitkäjänteistä sijoittamista lainanlyhennyksen ja koronmaksun lisäksi. Lainanlyhennysten käyttämistä kuluttamiseen tai sijoittamiseen hän ei suosittele. –Vaikka asiaa miten kääntelisi, kysymyksessä on kuitenkin velkarahalla toimiminen. Nyt juuri kannattaisi lyhentää velkaa, jotta sitä olisi mahdollisimman vähän sitten kun korot ovat korkeammalla, hän toteaa. Ruotsissa asuntolainaa maksetaan läpi elämän ja kun asuntolainaa ei lyhennetä, raha sijoitetaan. Ruotsissa asuntolainan lyhennysaika on 99 vuotta ja siellä kansalaiset ovat perehtyneet sijoittamiseen ja myös sijoittavat suomalaisia enemmän. Kulutusluotto vai lyhennysvapaat? Kangasharjun mukaan suurin lyhennysvapaan motiivi on niillä, joilla on eniten velanhoitokuluja tuloihin nähden. Suomalaisilla on keskimäärin asuntovelkaa 180 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. On mahdollista, että kulutusluottojen ja pikavippien suosio Suomessa liittyy esimerkiksi asuntolainojen tunnolliseen lyhentämiseen. Kun lyhennysvapaita ei pidetä, eikä ylimääräistä rahaa ole kulutettavissa, ajaudutaan elämään lainarahalla, esimerkiksi kulutusluotoilla. Jos siis vaihtoehto on kulutusluotto tai lyhennysvapaa, niin lyhennysvapaa on parempi vaihtoehto. Samoin vakuudellinen kulutusluotto on parempi kuin kansainvälinen vakuudeton pikavippi. –Jos meillä on kankeampaa asuntolainan lyhennysvapaa, silloin se on helpompi vaihtaa kulutusluottoon, jossa on korkeampi korko koska siinä ei ole samanlaista asuntovarallisuutta vakuutena kuin asuntolainassa. Siinä mielessä se on huonompi diili, Kangasharju toteaa.