Omituista, melkein noloa.
Olen kävellyt Tampereen Hämeenpuiston päästä päähän varmaan tuhat kertaa, mutta en ole ikinä ennen huomannut, että sen varrella asuu ihmisiä.
Puut, penkit, patsaat, Metso, muut linnut, pilvet, koirat, antikvariaatit ja huokaisten menneet henget ovat vieneet kaiken huomion. Mutta nyt, kun tarkemmin katson, totisesti, kadun varressa, molemmin puolin, on myös taloja, oikein kerrostaloja.