Mikko Alatalo kertoo, miksi käyttää sinisiä silmälaseja ja milloin hän on elämässä meinannut luovuttaa – Tiesitkö kaiken tämän kansantaiteilijasta, joka juhlisti uraansa sunnuntaina Tampereella?

Mikko Alatalo esiintyi 70-vuotiskiertueellaan sunnuntaina Tampere-talossa.

Mikko Alataloa on sanottu Tapio Rautavaaran perinteen jatkajaksi, koska hän on kiertänyt kaikki Suomen kylät trubaduurina. Alatalo iloitsee nyt siitä, että sai kustannusyhtiöltä luvan kääntää ja levyttää Eric Claptonin kappaleen Tears in heaven. ”Yritin jo vaimoni Marjan kuoleman jälkeen. Hyvä, että nyt sain.”

30.10. 17:14

Aamulehti

Minulla on henkilökohtainen muisto Mikko Alatalosta vuodelta 1999. Olin Manserokin legendat -konsertissa ja ihmettelin takanani olevalle naiselle, miksi Alatalo esiintyy rokkitapahtumassa. Muistissani oli lähinnä Alatalon kepeän Minen mee uimaan -kappaleen sanat ”Kalat on vetteen pissanneet”.

Kerron jutun lopussa, mitä sitten tapahtui.

Mikko Alatalo on käsite, vahva brändi. Mistä syntyy Mikko Alatalo -brändi?

”Suomen kielestä ja lauluista, hauskoista ja vakavista lauluista, joita moni ei muista”, Alatalo vastaa Tampere-talon kahvilassa. Ennen haastattelua hän on pyytänyt ravintolan henkilökuntaa sammuttamaan radion, koska sieltä tulee yhdentekevää musiikkia.

Ulkoisesti Alatalo tunnetaan silmälaseistaan. Miksi pidät sinisiä silmälaseja?

”Mä rakastan näitä. Kysyin Jukka Kuoppamäeltä, että voisiko hän muuttaa Sininen ja valkoinen -kappaleen sanat muotoon Siniset on silmälasinsa sen. Vitsi vitsi”, hän heittää.

Mikä on mielestäsi suurin hittisi?

”Ihmisen Ikävä toisen luo, ja se tuli vain suositummaksi, kun Erika Vikman lauloi sen Vain elämää -ohjelmassa. Se on saanut nyt 400 000 klikkausta Spotifyssä.”

Lue lisää: Mikko Alatalon kauan odotettu juhlakonsertti järjestettiin Tampereella sunnuntaina

Kuka

Kansantaiteilija Mikko Alatalo

Asuu Tampereella. Neljä lasta. Vaimo Seija.

Syntynyt Kiimingissä 1. toukokuussa 1951.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta, oppiaineena tiedotus- ja valtio-oppi.

Keskustapuoleen kansanedustaja 2003–2016. Ajoi etenkin liikenne- ja tekijänoikeusasioita. Hiihdonopettaja, oululaisen Kaleva-lehden toimittaja, tv-uutisten ja Ajankohtaisen Kakkosen toimittaja, tango-orkesterin kitaristi, Hittimittari-ohjelman viihdetoimittaja, Tammerkosken Sillalla -yhteislauluohjelman juontaja.

Levyttänyt yli 700 laulua. Albumeita 54. Myytyjä levyjä 400 000 kappaletta. Syksyn Sävel -voittoja neljä. Keikkoja yli 6 000 elämän aikana. Ajanut elämässään kolme miljoonaa kilometriä.

Iskelmä Finlandia 2022. Oma tähti Tampereen tähtikatuun 2021. Lastenmusiikin elämäntyöpalkinto 2021. Kulttuurin Suomi-palkinto musiikkiurasta 2021. Tiedon jyvä -palkinto siitä, että Alatalo järjesti, toimitti ja juonsi Suomen Farm Aid -televisiokonsertin vuonna 1998 yhdessä MTK:n ja SAK:n ruokaketjun työväen kanssa.

Valtionpalkinto Mikko Niskasen Ajolähtö-siirtolaiselokuvan musiikista. Juha Vainio -palkinto 2005 yhdessä muusikko, lauluntekijä Harri Rinteen kanssa. Erikois-Emma 2007 musiikkiurasta ja taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamisesta.

Uran huippuvuosia olivat 70–80-luvut, mutta keikkoja riittää edelleen.

Eniten on saanut tekijänoikeuskorvauksia Maarit Hurmerinnalle sanoittamastaan Jäätelökesä-kappaleesta.

Levyttänyt ruotsiksi albumin En lantis är jag. Single Stanna lite längre oli Radio Vega-listan ykkönen kolme kuukautta vuonna 2012.

Alatalo kertoo sanoittaneensa muusikko, lauluntekijä Harri Rinteen kanssa 600 laulua, 100 laulua yksin ja Juicen kanssa muutamia kymmeniä.

Olette ilmeisesti pysyneet Harri Rinteen kanssa sovussa, koska yhteistyönne on jatkunut hyvin pitkään?

”Me olemme tapelleet kuin kärttyinen aviopari. Emme ole hylänneet toisiamme, mutta väittelemme. Harri haluaa hioa viime hetkessä, ettei laulussa ole yhtään ylimääräistä sanaa, ja mä olen runsassanainen. Harri saattaa soittaa kotoaan Virosta Hiidenmaalta, että pitääkö sitä vielä hioa ja minä sanon, että anna olla jo.”

”Harrin kanssa olemme puhuneet rakkaudesta enemmän kuin moni avioliittoterapeutti. Laulumme kertovat yleensä oikeasta elämästä, joko omasta tai lähipiirin: tapaa jonkun, tulee ero ja suru. Harrillakin on muistaakseni jo viides rouva menossa.”

"Vielä 1990-luvulla kiipesin Kilimanjarolle. Pyrin edelleen siihen, että pystyisin käymään tuntureilla laskemassa ja hiihtämässä murtsikkaa. Viimeksi huomasin Levin huipulla, että minähän olen vanhin ihminen täällä! Tavoitteeni on pitää polveni kunnossa, jotta voisin laskea ja muistini sellaisena, että muistaisin, missä tunturissa olen”, Mikko Alatalo kertoo.

Monet naiset ja miehet kertovat, että parisuhdetta on vaikea ylläpitää tai edes löytää. Mitä antaisit vinkiksi?

”Naiset puhuvat ihan eri kieltä. Vaimollani Seijalla on viinikerho. He ovat jokaisen kodissa vuorotellen. Kerran tulin keikalta yöllä ja heillä oli Sambuca-vaihe menossa. Istuin hetken naisten keskellä, enkä ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä he puhuivat.”

”Kyllä meilläkin ovat meinanneet joskus mennä hopeat jakoon. On pitänyt tahtoa jatkaa siitä huolimatta, että näkisi itsessään tai muissa virheitä. Minun on pitänyt katsoa peiliin. Olen joutunut opettelemaan pyytämään anteeksi ja yrittämään ymmärtää toista, mitä hän tahtoo.”

”Maatalousyhteiskunnassa täytyi vain kestää kumppania. Ei voinut lähteä. Nykyään voi lähteä.”

”Tiputin hanskat 1990-luvulla”

Olet käsittämättömän energinen. Oletko jo lapsena ollut täynnä virtaa?

”Ihan täysi adhd olin koulussa. Sain äidiltänikin selkään, kun käytösnumero oli seiska. Muilla oli ysejä ja kymppejä. Ikä tekee tehtävänsä ja olen rauhoittunut. Adhd on myös luova asia: tulee uusia, luovia ideoita. Tunnistan monessa soittajassa adhd:n.”

Oletko koskaan väsynyt?

”Olen, varsinkin vanhemmiten. Pyrin pistämään illalla Netflixin kiinni ja nukkumaan kahdeksan tuntia. Nyt on ollut paineita konsertin takia, ja olen herännyt aamuyöllä.”

Sinut tunnetaan virneestä, joka on Mielensäpahoittajan täysi vastakohta. Oletko koskaan meinannut elämässä luovuttaa?

”Olen. Tiputin hanskat 1990-luvulla, kun en pärjännyt musiikkibisneksessä yhtään. Yhteiskunnallisesti kantaa ottavat sanoitukset, kuten ”Jotta saako sitä Pohjan perukoilla asua kotonansa?” eivät enää kelvanneet, koska radio halusi soittaa hajutonta ja mautonta musiikkia, etteivät ihmiset hyppäisi aalloilta pois. Minulle sanottiin kappaleistani, että ei kukaan tällaisia kuuntele, ja että kyllä minulle voidaan levy kustantaa, mutta ei se myy. Eikä myynyt.”

”Kävin tuntureilla laskemassa, tein vuorivaelluksia Kebnekaiselle ja meloin Suomen koskia. Sillä välin soittokaverit istuivat aulabaarissa ja joivat itsensä apurahakuntoon heitä kehuneiden kriitikoiden kanssa. Vaimoni Marjan kuoleman jälkeen vetäydyin kuoreeni, tutkin paljon parapsykologiaa ja tein laulun Kuudes ikkuna.”

Marja-puoliso teki itsemurhan vuonna 1992.

"Tuottaja Jouko Konttinen pelasti minut, kun hän sanoi, että aletaan tehdä Tammerkosken sillalla -ohjelmaa. Se nosti minut kansakunnan kaapin päälle uudelleen.”

Mitä olet saanut parapsykologiasta?

"Sen, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, muodossa tai toisessa. Suruun liittyy se, mikä on Puutarha-laulussani. En puhu nyt Ilkka Kanervan puutarhasta, vaan siitä, että ehkä jonain päivänä on mahdollisuus nähdä ihmiset, jotka olet menettänyt.”

”Jos et elää voi kuin tahdot, tahdot elää kuin voit. Se on kungfutselainen viisaus: täytyy vain sopeutua ja jatkaa”, Alatalo kertoo viisauden, johon hän on mieltynyt.

Minkä asian muuttaisit yhteiskunnassamme?

”Kahtiajakautumisen. Olemme jakautumassa vaarallisella tavalla voittajiin ja häviäjiin. Yhteiskunnan täytyy auttaa ihmisiä, joilla on vaikeaa. Esimerkiksi koulut ovat ihan sekaisin, ja kouluista tulee huolestuttavia viestejä. Jotain täytyy tehdä, ettei Suomesta tule luokkayhteiskuntaa, jollainen Englanti on.”

”Ihmiset jakautuvat rahan, vallan ja tiedon osalta. Toiset kahmivat niistä kaikki.”

Alataloa ärsyttää politiikassa ja sosiaalisessa mediassa, että siellä huudetaan omaa totuutta kuuntelematta toista.

”Seuraan sitä kuin tennisonnittelua. Ei tulla toista vastaan lainkaan.”

Mikä on tärkein asia, mitä koet saaneesi elämässäsi aikaan?

”Ihmisten palveleminen musiikissa ja muutenkin: tuoda ihmisille lohtua. Nuorena olin sitä mieltä, että parannan maailmaa, mutta ei se niin mennyt. Palvelemisessa eli asioiden hoitamisessa politiikassa onnistuin kohtuullisesti.”

”Haluan tuoda ihmisille lohtua elämästä, joka on rankkaa. Että voisi samaistua lauluun, että minullakin on noin. Kerran eräs mies tuli konsertin jälkeen luokseni ja itki, että hänelläkin on noin. Hän tarkoitti kappaletta Kotipiha hiljainen, joka kertoo siitä, että olen suvun vanhin, ja minun ja arkun välissä ei ole enää ketään.”

”Ennen pystyin soittamaan äidille tai isälle, muttei heitä ole enää. Soitan muutamalle lähiystävälle ja lohdutamme toisiamme. Eikä niitä kavereita enää niin paljon ole. Osa on jo tuolla”, Alatalo sanoo ja näyttää taivasta.

”Mutta ne jäljellä olevat kaverit ovat entistä tärkeämpiä. Siksi konsertissani on tänään soittamassa vanhojen roudarien bändi ja monet ystäväni.”

Konsertissa esiintyivät sunnuntaina esimerkiksi Maarit Hurmerinta, Anna Hanski, Sani, Pauli Hanhiniemi, Heikki Salo ja Pate Mustajärvi. Alatalo esiintyi Tampere-talossa 30. lokakuuta osana 70-vuotiskiertuettaan. Kiertue siirtyi koronan vuoksi kahdesti, ja Alatalo on tässä välissä ehtinyt 71-vuotiaaksi.

”2000-luvulla nuoret ovat löytäneet minut – että ai, tämä pappa on tehnyt Manserokkia”, Mikko Alatalo sanoo. Välillä hänelle tulee Instagramissa niin paljon kommentteja, että hän pistää koko Instagramin kiinni.

Mitä piirteitä arvostat ihmisessä?

”Rehellisyyttä. Että sanoo mielipiteensä suoraan eikä puhu pahaa takanapäin. Ja lojaalisuutta.”

Palataan henkilökohtaiseen Mikko Alatalo -muistooni. Takanani konsertissa seissyt nainen valisti tietämätöntä minua ystävällisesti kertomalla Alatalon rokkituotannosta.

Tämän jälkeen nainen kertoi: ”Olen muuten Mikko Alatalon vaimo.”

Tosiaan, Seijahan se.

”Ai, siinä kävi niin” Mikko Alatalo vastaa tyynesti tarinaani, ja signeeraa minulle uusimman levynsä Lapsenusko – Surun, toivon ja rakkauden laulut.

”Me teimme Juicen johdolla ensimmäisenä alkuperäistä suomenkielistä rokkia. Muut lauloivat käännösbiisejä.”

Alatalo mainitsee esimerkkeinä kappaleet Hengitä sisko ja Per Vers runoilija. ”Se synnytti buumin, että muutkin suomalaiset artistit alkoivat esittää suomenkielistä rokkia.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut