Kannattaako lapsille lukea kauhutarinoita? Kauhujen Kangasala -tapahtumassa vastaus tuli noidalta – kaupungin kirjastotyöntekijä Annika Pihlaja kertoo kirjavinkit

Kauhujen Kangasala -tapahtumassa noita luki lapsille tarinoita, poliisiaseman pihalla oli halloween-asetelmia ja näkötornin kellari muuttui kauhukellariksi.

”Lasten jännitystarinoissa kauhuun yhdistyy huumori. Se keventää”, sanoo noidaksi muuntunut Kangasalan kaupungin kirjastotyöntekijä Annika Pihlaja Kirkkoharjun näkötornilla Kangasalla.

29.10. 18:00

Aamulehti

Kangasalan kaupungin kirjastonhoitaja Annika Pihlaja luki lauantaina lapsille jännittäviä tarinoita Kirkkoharjun näkötornin maan tasolla olevassa osassa. Noidan tarinatuokiot ovat osa Kauhujen Kangasala-tapahtumaa, jossa halloween-henkistä katsottavaa ja tekemistä on viikonlopun aikana ympäri kaupunkia.

”Eilen oli melkoista säpinää. Ehdin kirjata yli 40 henkeä, mutta kävijöitä oli enemmän. Noitamaisuus vähän kärsii, jos rupeaa kirjaa pitämään. Pitää keskittyä tarinoihin”, Pihlaja sanoo.

Viileähkö huone on täynnä eri-ikäisille lapsille sopivia jännityskirjoja. Kuten: Mauri Kunnas: Kummallisuuksien käsikirja, Stanislav Marijanovic: Suuri Hirviökirja, Tuomas Kärkkäinen: Suomen ämminkäiset värikuvina, Christina Butler & Jane Chapman: Mustan yön arvoitus.

Kannattaako lapsille lukea kauhua?

”Kyllä ehdottomasti. Lapsethan rakastavat jännitystä. Lukeminen ruokkii mielikuvitusta, mutta on tärkeää, ettei ole liian jännittävää, ettei lapsi menetä uniaan”, Pihlaja sanoo.

Mikä kauhutarinoiden tarkoitus on?

”Että saa jännitystä, että mielikuvitus lähtee liikkeelle ja saa uskaltamisen tunteen: tulee tunne, että olen rohkea.”

”Elämässä on paljon pelottavaa, ja kauhutarinat ovat turvallinen tapa kohdata pelkoja. Yhdessä tarinassa hahmo pelkää mörköjä, mutta kun hahmo tutustuu asiaan, jota pelkää, ei hän enää ehkä niin pelkääkään.”

Miksi ihmiset haluavat jännitystä ja pelottavia asioita?

”Elämykset kiinnostavat. Minua jännittävät nämä tarinat välillä niin paljon, että mietin, että uskallanko nukkua.”

Pihlaja esittelee pöydillään olevia kauhukirjoja, kuten Anneli Kanto: Kuollut kulkee. Raili Mikkanen: Suomen lasten kummituskirja. Tom Fletcher: Tässä kirjassa asuu hirviö.

Mikä on mielestäsi tarinallisesti paras kauhukirja lapsille?

Mauri Kunnaksen Aavemaiset tarinat on klassikko. Ja kuvakirjaikäisille Julia Donaldsonin Pahikset.

Kauhujen Kangasala -tapahtuma järjestetään tänä viikonloppuna, mutta osa tapahtuman pisteistä on nähtävänä vielä 6. marraskuuta asti.

Noidan pata, jossa asiaankuuluva käärme.

Pieniä kuulijoita ei pelottanut.

Kangasalan Kirkkoharjun näkötornin alakerrassa on hautakivi, lyhtyjä, violetti verho ja muuta asiaankuuluvaa halloweenrekvisiittaa. Alakerran oli somistanut Kirkkoharjun näkötornin kahvilan yrittäjä Mari Koponen. Äänimaailma on syntynyt Spotifysta löytyneillä kauhuäänillä, kuten tippuvan veden ja miehen naurun äänellä.

Kirkkoharjun näkötornin kahvilayrittäjä Mari Koponen oli saanut kirveen päähänsä. Kyseessä oli kuulemma työtapaturma.

Mari Koposen kahvilassa tuotteet tehdään itse hautamokkapaloista silmäkakkuun. Myös mörkömunkkeja on kaupan. Koponen kertoo, että kahvilalla pärjää, vaikkei leipä ole leveä. Enemmänkin asiakkaita mahtuisi. ”Eilen oli hyvin porukkaa. Oli paljon pukeutuneita lapsia ja aikuisia: noitia, kummituksia ja vampyyreja.”

Syötkö sinä munkin vai ehtiikö se syödä sinut mustaa aukkoa muistuttavalla kidallaan?

Kahvilatyöntekijä Riitta Tiitola-Heman tarjoilee luita, joista kaikki liha on kaluttu irti. Marenkiluut sopivat myös keliaalikoille ja laktoosi-intolerantikoille.

Kahvilan marenkiluut on tehty itse pursottimella.

Kangasalan kirjaston työntekijät olivat laittaneet esille aikuisille sopivia kauhukirjoja. Lapsille sopivat jännityskirjat olivat esillä eri pöydällä.

Sami Yrjölän kierrätysmateriaaleista rakentama Kauhujen Kangasala -tintamareski on pääkirjaston ala-aulasta. Tintamareskissa on reikä, johon itse kukin voi pujottaa päänsä.

Kangasalan poliisiaseman piha on täynnä Sirkusrakkaus Pumpumin teoksia.

Mielensäpahoittajan näköinen mies poliisiaseman pihalla näyttää suhtautuvan olallaan loisiviin pehmoleluihin piittaamattomasti.

Kangasalan poliisiaseman nurmi lauantaina.

Tämä kauhuteos poliisiaseman pihalla tuo äkkikatsomalta mieleen New Yorkin Vapaudenpatsaan.

Ihan päätöntä.

Poliisiaseman pihalla saa etsiä ja piilottaa ilman rangaistusta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut