Legendaarisen tamperelaisen skeittipaikan tulevaisuus on vaakalaudalla – Jyrätäänkö puolen miljoonan skeittipuisto uuden asuinalueen tieltä?

Pirkanmaan Kaarikoirat ovat huolissaan Hiedanrannan Kennelin kohtalosta. Maailmalla asti tunnetun skeittipuiston säilyvyydestä ei enää ole takeita. Kun alueen rakennushanke siirtyi kaupungilta Hiedanrannan kehitysyhtiölle, Kaarikoirien mukaan vuoropuhelu tyrehtyi. Näin Hiedanrannan kehitysyhtiön toimitusjohtaja Mikko Leinonen vastaa.

Heini Luotola on pitänyt nuorille skeittikoulua Tampereen Lupa liikkua -hankkeessa. Hän kertoi Aamulehdelle olevansa huolissaan Kennelin tulevaisuudesta.

9.7. 9:23

Aamulehti

Tampereen Hiedanrannassa sijaitsee puolen miljoonan euron skeittipuisto, joka tunnetaan maailmalla saakka. Kenneli DIY on Tampereen ja koko Suomen ainut paikka, jossa voi harrastaa sisätiloissa park-skeittausta.

Nyt paikan tulevaisuus on vaakalaudalla, mikä huolettaa rullalautailuyhdistys Pirkanmaan Kaarikoiria. Puheenjohtaja Teemu Grönlund kertoo, että Hiedanrantaan on kehitteillä uusi asemakaava, joka ratkaisee Kennelin kohtalon. Myös vuokrasopimus on uusittavana.

Tulevaan kaavaan on hahmoteltu Kennelin sisäpihan kohdalle puistoa. Grönlundin mielestä olisi täysin mahdollista säilyttää Kennelin skeittaukseen tarkoitetut sisätilat ja ulkoalue. Kulttuuritila Kuivaamon puoleinen street-alue purettiin jo raitiovaunun länsilaajennuksen tieltä.

”Skeittipoolit sisällä ja ulkona on rakennettu niin, ettei niitä ole sidottu rakennuksen seiniin. Poolit ovat keskeisraudoitettua betonivalua, joka kelluttaa itse itseään”, Grönlund kertoo.

Mikä?

Kenneli DIY

Rullalautailuyhdistys Pirkanmaan Kaarikoirat perustettiin vuonna 2012.

Keväällä 2017 Kaarikoirat rakennutti tehdashalliin betonisen sisäskeittiparkin.

Skeittihallissa on lisäksi verttiramppi ja street-käytävä.

Sisäpihan skeittipuisto valmistui vuonna 2019. Pihalla on lisäksi miniramppi ja keikkatila.

Kuivaamon puoleinen street-alue purettiin maaliskuussa. Nyt koko rakennus on maan tasalla.

Hiedanrannan kehitysyhtiön toimitusjohtaja Mikko Leinonen kommentoi sähköpostitse, ettei skettipoolien suhteen ole tehty päätöksiä suuntaan tai toiseen, eikä niitä lähiaikoina tehdäkään. ”Tehtaan asemakaavaa ei ole käynnistetty, eikä se ole lähiaikoina ajankohtainen”, Leinonen kirjoittaa.

Talkoita ja tunnearvoa

Kennelillä on tunnearvoa Kaarikoirille. Paikka rakennettiin aikoinaan talkoovoimin, ja mukana oli esimerkiksi lajista kiinnostuneita nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Teemu Grönlund huomauttaa, että paikka työllistää ihmisiä edelleen.

”Lapset, nuoret, aikuiset ja syrjäytyneet käyttävät tiloja harrastamiseen, työllistäviin palveluihin ja kaikenlaiseen yhteisölliseen toimintaan. Sillä on arvoa, etenkin tällaisena aikana.”

Grönlund vertaa skeittihallia uimahalliin: se on kaupunkilaisille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu, joka ei tuota rahaa mutta on yleishyödyllinen. ”Muissa isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa, kaupunki maksaa kaikki skeittihallin kulut työntekijöitä ja ylläpitoa myöten.”

Tamperelainen rullalautailulegenda Jussi ”Kärä” Korhonen näytti mallia verttirampissa vuonna 2019.

Kaarikoirat joutuivat hiljattain purkamaan kulttuuritila Kuivaamon puoleisen street-skeittausalueen raitiovaunun laajennuksen tieltä. Nyt he pelkäävät, että myös Kenneli pannaan matalaksi. Grönlundin mukaan Kaarikoirilta kyseltiin alussa ideoita, mutta kun hanke siirtyi kaupungilta Hiedanrannan kehitysyhtiölle, vuoropuhelu tyrehtyi.

”Aloitimme vasta tiloista ja vanhoista sopimuksista neuvottelemisen, mutta emme ole puhuneet siitä, säilyykö Kenneli vai ei. Se on todella huolestuttavaa. Olisi todella tärkeää jättää skeittipuistot kaavaan. Meidät voidaan potkaista pihalle periaatteessa kuukauden varoitusajalla.”

Skeittauksen harrastajamäärät ovat kasvussa, ja Tampereelle on toivottu jopa lisää harrastuspaikkoja.

Lue lisää: Missä jamassa ovat Tampereen seudun tärkeät skeittipaikat? ”Kyllä tämä kaupunki vähän enemmän leuhottaa, mitä meillä on” – Aamulehti listasi kohteiden hyvät ja huonot puolet

Liikuntaa nuorille

Hiedanrannan entisestä tehdasalueesta rakennetaan Näsijärven äärelle kaupunginosa 25 000 asukkaalle. ”Hiedanranta rakennetaan tiiviiksi, mutta puistot, torit, pihat, viheralueet ja järviluonto tuovat viihtyisyyttä”, lukee hankkeen nettisivuilla. Mahtuisiko sekaan skeittipaikka?

Grönlund huomauttaa, että esimerkiksi koululaiset ovat päässeet ilmaiseksi harrastamaan Lupa liikkua -hankkeen ansiosta. Vuoroja on ollut joka viikko.

”Lisäksi Kennelillä treenaa Sammon keskuslukion skeittilinja. Kesällä harrastaminen siirtyy ulos, joten paikasta on tullut tunnettu keikkamesta. Selviydymme taloudellisesti järjestämällä matalan kynnyksen kulttuuritapahtumia.”

Mikko Leinonen vastaa sähköpostitse, ettei liikunta- ja harrastejärjestöjen taloudellinen tukeminen tai syrjäytymisen vastainen työ kuulu kehitysyhtiölle vaan Tampereen kaupungille.

"Keskusteluissa Kaarikoirien kanssa olemme alusta asti tuoneet esiin, ettei kehitysyhtiö voi järjestää rahoitusta kaupungin tai muun julkisen tahon sijaan. Tässä meitä sitoo muun muassa EU:n lainsäädäntö ja osakeyhtiölaki”, Leinonen kirjoittaa.

Nouseeko vuokra?

Jos tukirahoitusta ei ole, kehitysyhtiö ei voi vuokrata Kaarikoirille tai millekään muulle toimijalle tiloja markkinahinnan alittavalla vuokralla Hiedanrannasta. Leinosen mukaan ratkaisevaa on, sitoutuuko Tampereen kaupunki esimerkiksi Kaarikoirien toiminnan tukemiseen Hiedanrannassa.

”Vuokrasopimuksemme on ollut sama koko Hiedanrannan hankkeen ajan. Tämä on monimutkaista, sillä toimija on vaihdellut. Hanke on kuulunut kaupungille ja nyt Hiedanrannan kehitysyhtiölle, joka myös omistaa tilat. Pelottaa, että vuokra nousee tai vuokrasopimusta muutetaan meille muuten haitalliseksi”, Grönlund kertoo.

Hiedanrannan kehitysyhtiön mukaan ”tilaa skeittaukselle voidaan tehdä, vaikka sitä ei olisi merkitty asemakaavaan. Toisaalta tiloja voidaan myös jättää vuokraamatta Kaarikoirille, vaikka asemakaavassa olisi merkintä, joka toiminnan mahdollistaa.” Kuvassa Jussi Korhonen verttirampissa vuonna 2019.

Leinosen mukaan skeittaamisen päättymisestä tai ramppien säilymisestä tai purkamisesta ei tehdä päätöksiä, ennen kuin Kaarikoirat käyvät keskustelua Tampereen kaupungin kanssa. ”Ei ole olemassa suunnitelmia siitä, että tiloja käytettäisiin johonkin muuhun. Asemakaava on monen vuoden päässä valmistumisesta, joten mikä tahansa skenaario on mahdollinen.”

Grönlundin mukaan Kaarikoirat tarvitsee tukea kaupungilta, mutta toistaiseksi sitä ei ole tullut. ”Kaupungin näkökulmasta haasteena on, mille kaupunkiorganisaatiolle skeittausasiat kuuluvat ja mistä rahoitus saadaan.”

Lue lisää: Lajinsa pelastaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut